Aistiystävällinen tila tukee opettajien hyvinvointia

Jarkko Koponen näyttää mallia, miten äänimaiseman kuunteleminen rentouttaa.

Työhyvinvointi | 17.5.2017

Aistiystävällinen tila tukee opettajien hyvinvointia

Teksti: Leena Huovila

Kuva: Ari Korkala

Vääksyn yhteiskoulun opettajanhuoneessa on rauhallinen ja stressitön nurkkaus, jonka työntekijät ovat ottaneet omakseen. Tila on suunniteltu aistiystävällisesti rentoutumista, sopivaa vireystilaa ja hyvinvointia tukemaan.

Äänet kimmahtelevat Vääksyn yhteiskoulun opettajanhuoneessa. Mutta hälinä vaimenee ja tunnelma muuttuu heti – kuin taikaiskusta –, kun asettuu stressittömään nurkkaukseen.

Taikaiskun asikkalalaiskoulun kehittämishankkeessa on mahdollistanut konseptisuunnittelija Margit Sjöroos Conbalance Oy:stä. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen Stress free area -konsepti on Sjöroosin pitkään kehittämä hyvinvointialan innovaatio ja rekisteröity tavaramerkki.

Stress free -suunnittelu perustuu väri-, hahmo- ja käytettävyyspsykologian lainalaisuuksiin ja hyödyntää aivotutkimusta. Sovelluskohteita ovat olleet muun muassa työ-, toimisto- ja kokoustilat sekä hotellit ja messuosastot. Kevään 2017 taitoluistelun MM-kisoissa Helsingissä nähtiin Sjöroosin aistiystävällistä tilasuunnittelua.

Aistiystävällisyydestä on oltu kiinnostuneita myös kouluissa ja päiväkodeissa. Aivan Vääksyn yhteiskoulun naapurissa uudehkossa Aurinkovuoren koulussa on hyödynnetty kauttaaltaan Sjöroosin asiantuntemusta.

Tila kutsuu rauhoittumaan.
Margit Sjöroos haluaa Stress free area -konseptillaan luoda aistiystävällisiä tiloja, jotka tukevat hyvinvointia.

Akustiikkaa ja äänimaisemia

Vääksyn yhteiskoulussa muutama luokkahuone ja pääaulasta palanen on jo aiemmin tehty aistiystävällisiksi. Nyt oli opettajanhuoneen vuoro. Koko tilan ajanmukaistamiselle jossakin vaiheessa on haluttu löytää suuntaviivoja aistiystävällisestä demonurkkauksesta.

– Meitä pyörii vanhanaikaisessa ja ehdottomasti liian pienessä opettajanhuoneessa pysyvästi 35 henkilöä. Stressitekijät ovat jokaisella erilaisia, mutta kaikille yhteinen kuormittava tekijä koko koulussa on melu ja yleinen hälinä. Myös ruokasali on aivan liian meluisa paikka – terveystarkastajankin mukaan, rehtori Jarkko Koponen kertoo.

Työpäivän aikaisen ääniympäristön haastavuus on todentunut myös työntekijöiden haastatteluissa ja työpajoissa kehittämishankkeen aikana.

Koposen mukaan kokemukset koulun aiemmista aistiystävällisistä tiloista ovat olleet myönteisiä. Niissä melu on kyetty vaimentamaan ja tulee kaikin puolin rauhallisempi olo, ja sellaista on haluttu myös opettajanhuoneeseen.

Nurkkauksen aistiystävällisyys on saavutettu varsin pienin keinoin.

Margit Sjöroosin mukaan olennaista on ollut akustiikan pehmentäminen koko lattian peittävällä tekstiilimatolla sekä seinän ja lasketun katon akustiikkalevyin. Valaistus ei ole pistävää vaan epäsuoraa, ja pöydällä on kirkasvalolamppu. Värimaailmaa on eheytetty. Uusia kalusteita ei hankittu, mutta vanhat sijoiteltiin uudelleen siten, että nurkkauksesta tuli turvallisen pesämäinen.

Sjöroos on myös säveltänyt äänimaisemia. Ne eivät ole klassisessa mielessä kappaleita vaan luuppeja, joilla ei ole alkua eikä loppua. Äänimaisemiin on pakattu tietty tempo ja taajuudet, jotka tukevat hyvinvointia.

Äänimaisemat sopivat juuri Vääksyn miljööseen: yksi niistä on Vääksy tuulta purjeessa, toinen Aurinkoinen aamu veden äärellä.

Melu stressaa mutta aistiystävällisessä tilassa se on vaimennettu.

– Porukka on ruvennut tulemaan töihin aikaisemmin – kuin opettajien aamunavaukseen, Sari Puputti sanoo.

Kuin Hill Street Bluesissa

Rehtori Koposen mukaan nurkkauksella on ”jokin kummallinen vaikutus”.

– Aamulla kun tullaan töihin, poppoo vetäytyy mielellään juuri tuonne juomaan kahvia, hän sanoo.

Samaa todistaa apulaisrehtori Sari Puputti, joka kutsuu rauhallista tilaa keitaaksi.

– Porukka on ruvennut tulemaan töihin aikaisemmin – ikään kuin opettajien aamunavaukseen. Juodaan kahvia ja puhutaan ehkä työasioita. Tulee mieleen vanha poliisisarja Hill Street Blues: kokoonnutaan työpäivän aluksi yhdessä ja sitten lähdetään työhön.

– Jo se nostaa mielialaa, kun kokeillaan jotain työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi, Pirjo Ala-Hemmilä kiittää.

Työntekijöiden hyväksi

Opinto-ohjaaja Pirjo Ala-Hemmilä kertoo, että aistiystävällisissä luokissa oppilaat käyttäytyvät rauhallisemmin ja hillitymmin kuin tavanomaisissa luokissa. Tekstiilimatto ja akustiikkalevyt vaimentavat kimmahtelevia ääniä. Kaikki tuntuu pehmeältä, mikä tekee levollisen olon.

– Sama pätee opettajanhuoneen rauhallisessa nurkkauksessa. Jokainen kokee ja ymmärtää, että täällä ihmiset rauhoittuvat. Niinpä omaa ääntäänkin hiljentää vaistomaisesti eikä kailota.

Ala-Hemmilä kiittää kehittämishanketta: pelkästään se, että tehdään ja kokeillaan jotakin työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi, nostaa mielialaa.

– Pieninkin teoin voidaan saada aikaan konkreettisia toimintamuutoksia. Se kannustaa jatkamaan eteenpäin: mitä muuta uutta voimme tehdä.

Mikko Nikkinen kerää voimia seuraavia tunteja varten.

Voimaa sohvalta

Koulunkäynninohjaaja Mikko Nikkinen lepää usein stressittömän nurkkauksen sohvalla. Hän toteuttaa luonnostaan sitä Margit Sjöroosin periaatetta, että palautumisen hetkiä kannattaa yrittää sijoittaa myös keskelle työpäivää.

– Aiemmin kaikki älämölö kuului tänne tuolta toiselta puolelta huonetta paljon paremmin, mutta nyt tila tuntuu rauhalliselta. Minäkin tulen tänne hyvissä ajoin ennen työpäivän alkua juomaan kahvia, keskittymään ja miettimään, mitä työpäivä pitää sisällään.

Nikkinen myös yleensä syö täällä, koska kokee ruokasalin kilinän, kolinan ja kovan puheensorinan – suorastaan huudon – rasittaviksi.

Nikkinen ja terveystietoa ja liikuntaa opettava Oskar Breilin olivat niitä koehenkilöitä, joille kehittämishankeen yhteistyökumppani Jyväskylän yliopiston Agora Center teki stressiä ja palautumista selvittäviä Firstbeat-mittauksia. Molemmat kertovat saaneensa kiinnostavaa lisätietoa omasta tilanteestaan.

Breilin on kuunnellut äänimaisemia ja kokenut ne rauhoittaviksi ja palauttaviksi. Niin tarkkaan hän ei tuloksiaan katsonut, ettei tiedä, näkyivätkö ne mittauksessa palautumisena.

Oskar Breilin sai mielenkiintoista tietoa stressistään ja palautumisestaan Firstbeat-mittauksista.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl