Ammattiliitot haluavat turvata maahanmuuttajien työehtoja

Tutkija Rolle Alho

Työhyvinvointi | 17.11.2015

Ammattiliitot haluavat turvata maahanmuuttajien työehtoja

Teksti: Leena Huovila

Kuva: Liisa Takala

Rakennusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM pyrkivät saamaan maahanmuuttajia jäsenikseen ja turvaamaan heidän työehtojaan. Maahanmuutto on kuitenkin liitoille ristiriitainen kysymys: samanaikaisesti tukiessaan maahanmuuttajia ne ovat puolustaneet keskusjärjestönsä SAK:n kanssa työperäisen maahanmuuton rajoituksia.

Tutkija Rolle Alho Turun yliopistosta ja Svenska social- och kommunalhögskolanista sanoo, että ammattiliittojen toiminta ehkäisee maahanmuuttajien työehtoihin liittyviä ongelmia. Ilman liittoja maahanmuuttajien kohtaamat ongelmat olisivat nykyistä suurempia.

Vaikka maahanmuuttajat eivät itse aina kokisikaan itseään riistetyiksi, työnantajat käyttävät usein hyväksi heidän tietämättömyyttään suomalaisista työehdoista ja heikkoa neuvotteluasemaansa. On räikeitäkin esimerkkejä työehtojen polkemisesta, ja maahanmuuttajat ovat Alhon mukaan saaneet ammattiliiton apua esimerkiksi maksamattomien palkkojen perimisessä.

”Liitot pelkäävät maahanmuuttajien heikkojen työehtojen heijastuvan suomalaisille työpaikoille laajemminkin.”

Alho on selvittänyt väitöskirjassaan Rakennusliiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja keskusjärjestö SAK:n maahanmuuttostrategioita. Työsuojelurahasto on tukenut tutkimustyötä.

Strategialla Alho viittaa toimijoiden suhteellisen vakiintuneisiin käytäntöihin kuten: miten ne suhtautuvat maahanmuuttoon, miten ne vaikuttavat valtion maahanmuuttopolitiikkaan ja pyrkivätkö ne saamaan maahanmuuttajia jäsenikseen.

Aineistona oli 78 laadullista tutkimushaastattelua, ammattiliittojen tilaisuuksissa kerättyä aineistoa ja työnantajajärjestöjen julkisia kannanottoja. Haastatellut olivat liittojen asiantuntijoita ja luottamusmiehiä – mutta myös Suomessa pysyvästi asuvia maanmuuttajia tai tilapäisesti työskenteleviä ulkomaalaisia, jotka kertoivat kokemuksiaan ammattiliitoista ja suomalaisesta työelämästä ylipäätään.

Lisäksi Alho tarkasteli Viron työmarkkinatilannetta ja ammattiyhdistysliikkeen asemaa, sillä ne vaikuttavat etenkin Rakennusliiton toimintaympäristöön ja -edellytyksiin.

Alho valitsi juuri nämä liitot tarkasteltaviksi, sillä rakennusala ja yksityiset palvelualat työllistävät Suomessa – kuten muuallakin – paljon ulkomaalaistaustaista työvoimaa.

Vuonna 2014 Rakennusliiton 85 000 jäsenestä oli ulkomaalaistaustaisia 4,8 prosenttia, 4 100 henkilöä. PAMin 232 000 jäsenestä heitä oli 4,5 prosenttia, 10 500 henkilöä. Ulkomaalaistaustaisista liittoihin kuuluu vajaa kolmannes, kantaväestöstä yli 60 prosenttia. Maahanmuuttajien osuus jäsenistöstä on kasvanut nopeasti suomalaisissa ammattiliitoissa. Varsinkin PAMissa huomattava osa uusista jäsenistä on maahanmuuttajia.

– Maahanmuuttajien työehtoihin liittyvien epäkohtien laajuutta kuvaa, että vuonna 2008 lähes viidennes PAMin selvittämistä erimielisyyksistä koski maahanmuuttajia. Jäsenistöstä heitä oli tuolloin kuitenkin vain 1,5 prosenttia, Alho kertoo.

Kuvaaja Liisa Takala. Tutkija Rolle Alho.
Rolle Alhon mukaan ilman ammattiliittoja maahanmuuttajien kohtaamat työehtojen ongelmat olisivat nykyistä suurempia.

Kahdenlaista kansallista etua

Alhon mukaan aiemmat tutkimukset ovat painottaneet ammattiliittojen pyrkimystä torjua työperäistä maahanmuuttoa, ja toimet maahanmuuttajien työmarkkina-aseman turvaamiseksi ovat jääneet huomiotta.

Rakennusliitto ja PAM pyrkivät nimittäin keskusjärjestönsä SAK:n kanssa rajoittamaan työperäistä maahanmuuttoa. Ne eivät halua höllentää EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta suuntautuvan työperäisen maahanmuuton rajoituksia. Perusteluna on kansallinen etu: liitot vetoavat Suomen heikkoon työllisyystilanteeseen ja siihen, että maahanmuuttajien työehtoihin liittyy ongelmia.

– Liittojen kannanotot esittävät maahanmuuttajien työehtojen ajamisen edunvalvontakysymyksenä, joka nähdään koko jäsenistön intressien mukaisena työehtojen puolustamisena. Liitot pelkäävät maahanmuuttajien heikkojen työehtojen heijastuvan suomalaisille työpaikoille laajemminkin. Tosin epäkohtiin puuttumista perustellaan myös moraalisin ja humanitaarisin argumentein, Alho sanoo.

Alho korostaa, että nämä kannanotot koskevat hänen tutkimiaan ammattiliittoja.

– Suomessa on 80 ammattiliittoa ja kolme keskusjärjestöä. Ei ole olemassa yhtä ja yhtenäistä ammattiyhdistysliikettä, vaan liitoilla on erilaisia näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta. Esimerkiksi Akavaan kuuluvilla liitoilla on liberaalimpia kantoja kuin SAK:n liitoilla. Suomessa on niin vahva ay-liike, että se voi vaikuttaa tällaisiinkin asioihin – toisin kuin esimerkiksi Virossa.

Työnantajajärjestöt puolestaan vaativat työperäisen maahanmuuton rajoitusten purkamista – perusteena niin ikään kansallinen etu, joka tässä tapauksessa tarkoittaa, että lisääntynyt työvoiman tarjonta hyödyttäisi yrityksiä ja kansantaloutta.

Kuvaaja Liisa Takala. Tutkija Rolle Alho.
– Rakennusliiton ja PAMin keskeisenä strategiana on taata, että maahanmuuttajat eivät tee samoja töitä heikommin työehdoin kuin syntyperäinen väestö, Rolle Alho sanoo.

Työehtojen ei saa antaa eriytyä

Alhon tutkimustulosten mukaan Rakennusliiton ja PAMin keskeisenä strategiana on taata, että maahanmuuttajat eivät tee samoja töitä heikommin työehdoin kuin syntyperäinen väestö.

Molemmat liitot tiedottavat suomalaisista työehtosopimuksista ja ammattiliittojen jäsenyydestä yleisimmillä maahanmuuttajakielillä. Tämä on ammattiliittojen tulevaisuudennäkymille tärkeätä, koska niiden intressissä ei ole, että syntyperäisen väestön ja ulkomaalaistaustaisten työehdot eriytyisivät.

”Joissain tapauksissa pelko työnantajien reaktioista estää liittymästä ammattiliiton jäseneksi.”

Molemmissa liitoissa maahanmuuttajajäsenten määrä on noussut nopeasti kymmenen viime vuoden aikana. Rakennusliitolle jäsenhankinta on vaikeampaa, sillä alalla toimii paljon tilapäistä keikkatyövoimaa, jota ay-toiminta ei kovasti kiinnosta.

– Toisaalta jotkut haastatellut maahanmuuttajat kertoivat, että joissain tapauksissa pelko työnantajien reaktioista estää liittymästä ammattiliiton jäseneksi.

Alhon mukaan liittojen strategiat poikkeavat toisistaan keskeisellä tavalla siten, että Rakennusliitolla on ensimmäisenä suomalaisena liittona maahanmuuttajille oma ammattiosasto. PAM sen sijaan katsoo, että jäsenistön eriyttäminen taustan mukaan ei toimisi.

Rakennusliitolla on myös toimisto Tallinnassa.

Palkkaa etnisen taustan mukaan

Maahanmuuttajataustaiset työntekijät eivät ole yksi ja yhtenäinen työntekijäryhmä, Alho korostaa. He voivat olla korkeassa ja vahvassa yhteiskunnallisessa asemassa – tai sitten esimerkiksi epävarmemmassa tilanteessa olevia rakennustyöntekijöitä, joiden palkka kaiken lisäksi saattaa määräytyä etnisen taustan mukaan.

Tutkimushaastatteluista löytyy viitteitä etnisestä hierarkiasta: rakennusalalla virolainen saattaa ansaita samasta työstä jonkin verran vähemmän kuin suomalainen mutta kuitenkin enemmän kuin venäläinen, ukrainalainen, latvialainen tai puolalainen.

– Haastattelemistani 18 maahanmuuttajasta yhdeksällä oli kokemusta eriytyneistä työehdoista. Kuusi ei ollut kokenut syrjintää henkilökohtaisesti, mutta tunsi tapauksia, joissa sitä oli ollut, Alho kertoo.

– Useat painottivat, että työhön liittyvät epäkohdat ja hyväksikäytön kokemukset osuivat työuran alkupuolelle.

”Vaikka syrjintää oli ollut, monet olivat suhteellisen tyytyväisiä työhönsä.”

Laadulliset haastattelut eivät ole Alhon mukaan tilastotieteellistä tietoa mutta suuntaa antavia.

Maahanmuuttajia tarkastellaan yleensä edullisena puskurityövoimana makrotaloudellisesta ja rakenteellisesta näkökulmasta. Tällöin heidän oma toimijuutensa ja omat kokemuksensa eivät nouse esiin.

– Vaikka syrjintää oli ollut, monet olivat suhteellisen tyytyväisiä työhönsä, työaikaansa ja myös palkkaan, jotka olivat usein kuitenkin paljon parempia kuin kotimaassa. Esimerkiksi Viron ja Suomen väliä pendelöivät kuuluivat tähän melko tyytyväisten ryhmään. Tällaisia keikkatyöntekijöitä voi kutsua tavoitteellisiksi ansaitsijoiksi (englanniksi target earner), Alho sanoo.

PAM vaatii alipalkkauksen kriminalisointia

Palvelualojen ammattiliitto PAM julkaisi lokakuun lopulla tiedotteen, jonka mukaan ulkomaisen työvoiman alipalkkaus on yleistä kiinteistöpalvelualoilla.

Samassa tiedotteessa PAM kertoi, että poliisilla on havaintoja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten liepeillä toimivista rekrytointiryhmistä.

PAMin yhteiskuntasuhteiden vastaava Hanna Kuntsi arvioi vaarana olevan, että ihmissalakuljettajille velkaantuneet turvapaikanhakijat ja oleskeluluvan saaneet pakotetaan maksamaan velkojaan alipalkatulla työllä.

Kuntsin mukaan viimeistään nyt olisi aika kriminalisoida alipalkkaus ja täydentää lainsäädäntöä palkkarikoksen käsitteellä.

Rolle Alhokin korosti väitöskirjassaan, että PAM ja Rakennusliitto vaativat valtiolta nykyistä vahvempia toimia maahanmuuttajien työehtojen turvaamiseksi.

Työnantajajärjestö Rakennusteollisuus puolestaan ehdotti Helsingin Sanomien uutisessa kymmenientuhansien turvapaikan saaneiden kouluttamista rakennusammattilaisiksi, jotta työnantajien ja työtekijöiden ”kohtaanto-ongelma” ratkeaisi.

– Työnantajajärjestöt näkevät, että lisääntynyt työvoiman tarjonta hyödyttää yrityksiä, Alho sanoo.

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi torjui Rakennusteollisuuden ajatuksen monistakin syistä. Hän korosti, että ensin pitäisi löytää töitä nuorille, hyvin koulutetuille rakennusalan ammattilaisille.

Lisätietoa

PAMin tiedote 20.10.2015

Rakennusteollisuus haluaisi kouluttaa kymmeniätuhansia turvapaikan saaneita – liitto tyrmää suunnitelman. Helsingin Sanomat 27.10.2015

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl