Työterveys

• 21.05.2015

Astuitko päätäntävallan ansaan?

Päätätkö itsenäisesti lähes kaikesta työssäsi? Toisin kuin on totuttu ajattelemaan, suuri päätäntävalta ei välttämättä ole siunauksellista ja voi jopa sairastuttaa. Pahinta on, jos päätäntävaltaa on paljon ja työtehtävät leviävät laajalle.

Muodikas on työntekijä, pills joka työskentelee yrittäjämäisen itseohjautuvasti: luo itse työnkuvansa, remedy suunnittelee työnsä ja johtaa itseään tavoitteellisesti. Hallitsee omaa työtään, monipuolisia työtehtäviään, joissa oman osaamisen voi käyttää hyödyksi.

Tällaisen työntekijän uskotaan voivan hyvin ja olevan sairastumatta: onhan hänellä vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä, työn hallintaa.

Aina 1970-luvun lopulta työn hallinta on ollut keskeinen käsite psykososiaalisen työympäristön ja terveyden yhteyksien tutkimuksessa. Usein toistetun oletuksen mukaan mitä suurempi työn hallinta on, sitä matalampi olisi työntekijän riski sairastua stressiperäisiin sairauksiin, kuten mielenterveyden häiriöihin ja sydänsairauksiin.

Mantra romuttui

Työterveyslaitoksen psykologi Matti Joensuu selvitti helmikuussa tarkastetussa väitöskirjassaan työn hallinnan eri ulottuvuuksien yhteyttä työntekijöiden terveyteen. Tulokset romuttavat mantran työn hallinnan ehdottomasta siunauksellisuudesta.

Työn hallinnan (englanniksi job control) käsite koostuu kahdesta ulottuvuudesta: päätäntävallasta ja työn monipuolisuudesta.

Joensuun mukaan käsitteeseen on summattu mielivaltaisesti kaksi aivan erillistä asiaa. Päätäntävalta ja monipuolisuus ovat väitöskirjan mukaan eri tavoin ja jossain määrin vastakkaisesti yhteydessä mielenterveyden häiriöihin ja sydäntauteihin työtehtävistä riippuen. Tämä selittää aiempien tutkimustulosten ristiriitaisuutta.

– Suuri päätäntävalta voi olla myös riskitekijä työntekijän terveydelle: se oli useassa analyysissa yhteydessä kohonneeseen mielenterveyden häiriön tai sydäntaudin riskiin, Joensuu sanoo.

– Pahin oli tilanne, jossa on kaikesta itse vastuussa monipuolisessa ja laajassa työssä. Monipuolisuus oli yksinään hyvä asia, mutta se ei suojannut päätäntävallan vaikutuksilta vaan yhdistettynä päätäntävaltaan lopputulos oli huono. Paras oli sellainen työ, joka oli monipuolista mutta päätäntävaltaa oli vähän, Joensuu kertoo.

Joensuulla oli käytössään laajat ja laadukkaat aineistot ja pitkät, jopa 20 vuoden seuranta-ajat. Käytössä olivat objektiiviset terveysmittarit. Aiemmissa tutkimuksissa työn hallinnan yhteyttä terveyteen on seurattu vain yhtenä hetkenä tai lyhyessä seurannassa.

Aineistoissa oli runsaat 13 000 suomalaista metsäteollisuuden työntekijää ja toimihenkilöä sekä yli 60 000 kuntasektorin työntekijää ja toimihenkilöä. Lisäksi käytössä oli noin 200 000 työntekijän eurooppalainen aineisto.

Metsäteollisuudessa esiin nousi päätäntävallan yhteys kuolleisuuteen. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä ei ollut eroa – ei myöskään sukupuolten. Julkisen sektorin aineistot osoittivat, että päätäntävalta lisäsi työntekijänaisten kuolleisuutta seuranta-aikana mutta ei toimihenkilönaisten.

– Voi olettaa, että asiantuntijat haluavat tehdä töitä itsenäisemmin ja työpaikan kulttuuri ja työn järjestelyt sekä tukirakenteet myös tukevat heitä tässä, Joensuu pohtii.

– Jotkut taas toivovat, että itse ei tarvitse kantaa vastuuta siitä, mitä pitää tehdä, vaan muut ohjeistavat siinä.

Ei absoluuttisen paha eikä hyvä

Joensuu korostaa, että päätäntävalta ei ole absoluuttisen hyvä tai paha vaan se on kiinni työn olosuhteista, organisoimisesta ja tukirakenteista.

– Ei ole hyvä, että aivan kaikki sanellaan ylhäältä. Useimmat haluavat päättää omasta työstään edes jotakin itse. Ja joillekin määräykset ovat kuin myrkkyä, Joensuu sanoo.

Hän tuo esiin koejärjestelyn, joka antaa ajattelemisen aihetta suuren päätäntävallan kannattajille. Koehenkilöt jaettiin kahteen ryhmään, jotka saivat samanlaisen tehtävän. Toinen ryhmä sai päättää tauon ajankohdan itse, toiselle se määrättiin.

– Sillä ryhmällä, joka sai tai jonka piti päättää tauon ajankohdasta itse, oli korkeammat stressihormonitasot ja heidän varsinainen tehtävänsä sujui huonommin.

”On hyvä, jos voi seurata edes joitain rutiineja ja että edes jotkin asiat tulevat annettuina.”

Joensuun mukaan tästäkin voi päätellä, että on hyvä jos voi seurata edes joitain rutiineja ja että edes jotkin asiat tulevat annettuina.

– Energiaa syö ja stressitasoa nostaa, jos joutuu käyttämään paljon ajatusenergiaa asioihin, jotka lopulta eivät ole työn ytimen kannalta merkityksellisiä, Joensuu sanoo.

Matti Joensuu: Työn hallinnan eri ulottuvuuksien yhteys työntekijöiden terveyteen -väitöskirja.