Vuonna 2012 organisaatiomuutos pyyhkäisi Espoon kotihoidossa entisten rajojen yli: kotihoidon 18 esimiesalueesta jäi jäljelle seitsemän. Kullekin kotihoidon aluevastaavalle tuli 30–50 alaista.

Eikä tässä kaikki. Kotihoidon asiakasmäärät ovat jatkuvassa kasvussa, ja sairaaloista virtaa entistä huonokuntoisempia potilaita. Dementia, päihde- ja mielenterveysongelmat tulevat yhä useammin vastaan kotikäynneillä. Konsultaatioapua haetaan yli sektorirajojen.

Miten motivoida esimiehenä kentän työntekijöitä älypuhelimien ja kannettavan tietokoneen käyttöön? Ja jatkuvaa ylläpitoa vaativan palvelusuunnitelman laatimiseen yhdessä asiakkaan kanssa?

Näiden lisäksi esimiesten painetta lisäävät työntekijäpula, monet tietojärjestelmät ja mittarit, jatkuva kiire ja kuntalaisten puhelut.

Tähän muutossumaan tarvittiin tukea, ja yhteistyökumppaniksi valikoitui Työterveyslaitos.

Esimiehet edellä, muut perässä

Työpajoissa esimiehet saivat mahdollisuuden jakaa keskenään tuntojaan ja kuunnella alaisten pulmia yhteisissä tilaisuuksissa. Kun työtä mallinnettiin, havaittiin, että yhä useammat kotihoidon häiriöistä liittyvät omaisten kanssa työskentelyyn.

”Totta kai alussa oli muutosvastustusta, kuten aina. Kun hyödyt kirkastuivat mielessä, asenteet kääntyivät. On selvää, että säästöt tulevat hyödyttämään myös asiakkaitamme”, kotihoidon aluevastaava Tiina Hovila sanoo.

Kaupunki päätti vähentää henkilöstövuokrausyritys Seuren palveluja ja luoda tutuista työntekijöistä oman resurssipoolin. Toimenpide palveli paremmin asiakaskuntaa, kun vaihtuvien sijaisten tilalle tuli tuttuja tekijöitä.

”Itsensä johtamiseen tulee harjaantua. Kun on sinut sen kanssa, mitä itse tekee, tiimi aistii sen. Muihin voi vaikuttaa vain oman toimintansa kautta”, resurssipoolin vetäjäksi nimitetty Yvonne Fiskars sanoo.

”Oman työn tutkimisen kautta opin, että kun itse uskot muutokseen ja tiedät, missä vaiheessa prosessia ollaan menossa, välittyy se myös työyhteisölle”, Hovila sanoo.

Hovilan mukaan työssä on haastavinta ajan kanssa taistelu. Päivään tulisi saada mahtumaan rutiinit, työn kehittäminen ja esimiestyö. Kuntalaisilta tulee paljon puheluita, ja kiireen keskellä tarvitaan palveluasennetta.

”Työ on rikasta, rakasta ja raskasta.”

Fiskars kertoo arvostavansa resurssitiimin työntekijöiden avoimuutta ja reagointiherkkyyttä, joka on kehittynyt matkan varrella: uusia menettelytapoja muokataan yhdessä asiakkaan parhaaksi.

Kitka kuuluu asiaan

Valitus kuuluu muutosvastarintaan. Kun valittajalle annetaan vastuuta ja mahdollisuus vaikuttaa, löytyvät myös voimavarat uuden työstämiseen omaa työtä palvelevaksi.

Uusien välineiden, älypuhelimen ja kannettavan tietokoneen, sisäänajo arkityöhön herätti aluksi epäilyjä ja pelkoja.

Tekniikan hyödyt asiakkaan palvelusuunnitelman ja kotikäyntien välittömässä kirjaamisessa ovat kuitenkin lyömättömät. Sen ymmärtäminen on iso askel eteenpäin.

Yksi onnistumisen kokemus voi kannatella työntekijää sekä oman työn muutoksen sisäistämisessä että nostaa hänet esimerkiksi muille.

”Usein pelot ovat pahimmat möröt. Kun eräs lähihoitajamme teki ensimmäisen kerran palvelusuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa uusilla välineillä, hänen habituksensa muuttui täysin”, Hovila kertoo.