Kansalaishavainnoin liukkaushaaverit vähemmiksi
Teksti: Hannu Kaskinen
Kuva: Ari Korkala
Liukkaasta kelistä varoittaminen vähentää talvisia liukastumistapaturmia. Ilmatieteen laitos kehittää ajantasaista liukkaan kelin varoitusjärjestelmää.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Marjo Hippi tietää, että liukkausriskeistä varoittaminen ehkäisee monen työmatkalaisen tapaturman. Vaan sääolot oikuttelevat usein, joten tarvittaisiin liukkaushavaintoja eri alueilta.
Hipin mukaan parhaimmin liukkaustilannetta kartoittaisi ajantasainen kansalaishavainnointi, joka kattaisi koko Suomen. Tätä älypuhelimen liukkaussovellusta käytettäisiin vain, kun liukkaus häiritsee normaalia kävelyä. Tällaista sovellusta ei vielä ole, sillä Hippi ideoi sen ikään kuin korvikkeeksi mittalaitteelle, joka ei pystynyt luotettavasti havainnoimaan liukkautta.
Liukkausvaroitusta muokkaamassa
Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos ja Posti pyrkivät vähentämään työmatkalaisten liukastumisonnettomuuksia. Ilmatieteen laitos aloitti 2013 hankkeen, jossa se jatkoi jo 2005 käyttöön ottamansa liukkausvaroituspalvelun kehittämistä. Hanke kesti kolme talvea, jotta saatiin riittävät kokemukset vaihtelevista talvikeleistä.
Liukkausvaroituspalvelu perustuu laajaan numeropohjaiseen säämallintamiseen. Meteorologi tarkistaa mallin antaman arvion ennen liukkausvaroituksen julkistamista.
Liukkausvaroitusten ansiosta jalankulkija osaa varautua esimerkiksi pitäväpohjaisilla kengillä tai liukuesteillä. Tässä hankkeessa Työterveyslaitoksen tutkijat mittasivat askeleen pidon huonoimmaksi vetisellä jääpolanteella. Silloin parasta varautumista on tavallista hitaampi eteneminen.
Myös muutamat postinjakajat tekivät muistiinpanoja liukkaista paikoista, mutta tieto ei lähtenyt ajantasaisesti. Nyttemmin on jo järkevänhintaisia laitteita, joihin voi lähettää ajantasaista tietoa, ja jakaja voi lähettää heti havaintonsa kaikkien käyttöön.
Liukkausvaroituspalvelun tekstiviestit suunnattiin alun perin kunnille. Sittemmin palvelua on laajennettu myös yrityksille.
Kelimallin pohjana tilastot
Hippi uskoo, että jalankulun ajantasaiset kelivaroitukset vähentäisivät liukastumistapaturmia. Tarvittaisiin kuitenkin ajantasaista liukkaustietoa, vaan sitä ei ole saatavilla.
Ilmatieteen laitos on kerännyt tilastoista – kuten Tapaturmavakuutuskeskus, sairaankuljetustieto ja Postin tapaturmatietokanta – takautuvasti tietoa päivistä, jolloin liukastumisia on sattunut poikkeavan paljon. Näistä tiedoista Hippi on pystynyt muokkaamaan kelimallia, joka on pohjana liukkausvaroituspalvelulle.
Hankkeessa testattu Vaisalan DSC111-mittauslaite toimi hyvin, kun kevyen liikenteen väylällä oli jäätä, lunta tai vettä vähän. Kun veden olomuotoja oli tien pinnalla monia millimetrejä, laite ei erottanut jää-, lumi- tai vesikerroksen paksuutta.
Tiedetään, että liukkainta on, kun lämpötila sahaa nolla-asteen molemmin puolin. Lumi ja vesi jääkerroksen päällä tuottavat pahimmat pääkallokelit.
Testattu laite ei osannut ottaa huomioon sitä, että jo pienellä alueella liukkaus voi kovasti vaihdella. Jäinen tie saattoi pitää melko hyvin, jos jää oli hiekoitettu tai jään pinta oli rosoinen. Kuitenkin paljaat ja sileät jääpinnat olivat aina liukkaita.
– Kysyntä ratkaisee, josko yrityksissä kehitettäisiin jatkuvasti mittaavia automaattilaitteita, Hippi kommentoi.
Liukastumisista miljardihaitat
Tyypillinen työmatkatapaturma sattuu kävelijälle talviliukkailla. Hoitokorvauksia maksetaan vuosittain noin 12 500 jalankulkijan liukastumisesta. Yli 60 prosenttia työmatkatapaturmista koituu jalankulkijalle, mutta lähinnä vain autoilijoiden turvallisuutta on saatu kohennettua.
Liukastumisonnettomuudet tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. VTT on arvioinut, että liukastumistapaturmat maksavat peräti 2,4 miljardia euroa vuodessa, kun otetaan huomioon esimerkiksi sairaanhoidon kustannukset ja sairauslomapäivät. Useimmin liukastuvat alle 30-vuotiaat. Sairaanhoitoa tarvitsevat eniten 40–65-vuotiaat liukastuneet.
Mainituista syistä Ilmatieteen laitoksella halutaan huomiota jalankulkijoiden turvallisuuteen, niin työelämässä kuin vapaa-ajalla.
Liukkaus uhkaa postinjakajaa
Postinjakajat liikkuvat usein aamuyöllä yksin, eikä teitä välttämättä ole hoidettu. Niinpä postinjakajat toivat hankkeeseen arvokasta tietoa liukkaudesta ja varoituspalvelusta.
Postin Lounais-Suomen työsuojeluvaltuutettu Marko Koivumäki arvioi, että Ilmatieteen laitoksen jo 2005 kehittämä jalankulkuliukkauden mallinnus on oikeilla jäljillä. Riskivaroitus kuitenkin jää vielä sille tarkkuudelle, että tiedetään Turussa olevan liukasta. Ei tiedetä, onko kaikkialla Turussa yhtä liukasta.
– Pitäisi olla pelikaveri, joka pystyisi jalostamaan tiedon. Tarvitaan mobiiliosaamista ja etenkin toimijaa, joka pystyy tuottamaan ajantasaista tietoa sitä tarvitseville.
Varoitusjärjestelmän laadintaa vaikeuttavat erityisesti sään nopeat muutokset. Koivumäki konkretisoi, että postinjakaja voi aamutunteina joutua todella liukkaille teille, mutta tunnissa esimerkiksi aurinko voi sulattaa jään täysin. Tarvitaan siis vallan nopeaa reagointia.
Posti työllistää noin 21 000 henkilöä, joista jakelussa noin 7 000. Tammikuussa 2017 postinjakelijoille sattui 150 työtapaturmaan johtanutta liukastumista kävellen ja 40 kaatui lastatulla polkupyörällä.
Vuoden 2015 alusta marraskuun 2016 loppuun Postissa sattui 1 746 työtapaturmaan johtanutta kaatumista tai liukastumista. Koivumäki pitää 23 kuukauden karujen lukujen valopilkkuna sitä, että työntekijät tekivät 416 turvallisuushavaintoa liukkaudesta. Kun ongelma on tiedossa, se voidaan ehkäistä.
Ilmatieteen laitos: Työmatkatapaturmien vähentäminen kelivaroitusmallia kehittämällä. Tutkimus.
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 0 kpl
