Katkos piristää työtä

Tarinoita suomalaisesta työelämästä -kirjan mukaan työelämässä jaksamista edistää, jos työhön saa riittävän pitkiä katkoksia. Elvyttävä katkos voi olla vaikkapa sairausloma tai vuorotteluvapaa. Ilman katkoksia eläkkeelle päätyy liian usein työkykynsä menettänyt ihminen.

– Kyse ei ole vain yksilön tulkinnasta. Kun arvioidaan uupumisen ja sairastumisen työperäisyyttä, ratkotaan poliittisia, taloudellisia ja moraalisia kysymyksiä, Anu Järvensivu, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija tähdentää.

Työelämässä pärjäämisen 48 tarinaa on kerätty tutkimuksessa, jossa Järvensivu tutkijakumppaneineen tarkasteli työelämän sukupolvia ja -puolia. Tutkimus on tehty Tampereen yliopistossa ja Työterveyslaitoksella.

Palkkatyö ehkä vain välivaihe

Tarinoiden perusteella yritteliäs löytää helpoimmin myönteiset vaihtoehdot. Vaikkapa pikkuyrityksen perustaminen mahdollistaa mielekkään elämän, jollaiseen ei yllä rajattomaksi muuttuneessa palkkatyössä.

– Teollinen palkkatyö ei ole ollut mikään inhimillisyyden suuri voittokulku. Ehkä palkkatyö on vain välivaihe eli kenties palaamme noin sadan vuoden takaiseen aikaan, jolloin lähes kaikki olivat ammatinharjoittajia, Järvensivu pohtii.

Nuoret ovat heikoimmilla, sillä valtaosa heidän vanhemmistaan on tehnyt palkkatyötä. Kouluissakaan ei osata tukea, kun työpaikkoja ei ole valmiina, vaan ne pitäisi itse tehdä.

Järvensivu aprikoi, että ehkä jo nyt elämme suuressa rakennemuutoksessa eikä suinkaan suhdannevaihtelussa. Suuri muutos voi tuottaa aivan ennakoimattomia sukupolvia.

– Varallisuus kertyy pienelle joukolle eikä enää jakaudu palkkatyön logiikan mukaisesti. Työvoimaa ei juuri tarvita robotisoidussa maailmassa, jolloin voidaankin ihmetellä, miten tuloja voisi tasata, Järvensivu miettii.

Mies ryyppää, nainen pärjää

Järvensivua kiinnostaa erityisesti se, miten ihmiset ovat työelämän muutoksissa toimineet. Häntä järkyttää, että moni mies tunnusti juovansa reippaasti alkoholia, kun työelämä mullistuu.

Naiset taas tyypillisesti yrittivät puhua kahvitunneilla vain kivoista asioista, kun muutos pusersi. Naiset osaavat sekä hakea muilta tukea että koventavat työntekoaan.

Perinteinen sukupuolijako näkyy yhä myös työnkuvissa: Naiset tekevät projektityönsä usein julkisella sektorilla, määräaikaisina. Miehet taas pääsevät matkustelemaan projekteissaan työsuhteisina. Tosin irtisanominen on miesvaltaisilla aloilla herkemmässä kuin naisaloilla.

Naiset luottavat vakituisen työsuhteen tuomaan turvaan, miehet nojaavat osaamiseensa. Naiset eivät oikein usko, että työelämä tasa-arvoistuisi.

Naiset käyttävät enemmän ja useampia strategioita kuin miehet, ja nuorilla on useampia pärjäämiskeinoja kuin vanhimmilla.

Taloussuhdanteet selittävät pärjäämisstrategioita. Nousuajan sukupolvet luottavat valtioon ja virallisiin laitoksiin. Taantuma-ajan nuorten on vain pärjättävä itse.

Järvensivu arvioi, että jatkossa työelämää mullistaa vaikkapa automaation ja 3D-tulostuksen yleistymisen sekä ekologisten ja sosiaalisten ongelmien yhdistelmä.

– Toistaiseksi suomalaiset ovat pysyneet ammateissa sukupuolensa mukaisesti. Kuitenkin insinöörityö tuntuu olevan helpommin automatisoitavissa kuin hoivatyö, mikä voi nostaa perinteisten naisammattien arvostusta.