Sirkku Saarikoski luonnehtii Työsuojelurahaston tieteellisen asiantuntijaryhmän jäsenyyttä työlääksi mutta yleissivistystä laajentavaksi tehtäväksi.

Tutkijan työ

• 24.04.2015

Kemikaalit turvallisesti töihin

Sirkku Saarikoski ratkoo työkseen, mitä pitäisi tehdä, jotta työssä altistuminen kemikaaleille, säteilylle ja biologisille altisteille vähenisi.

Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Sirkku Saarikoski toimii jaostossa, doctor joka valmistelee haitallisiksi tunnettujen kemikaalipitoisuuksien raja-arvoja. Kun toiminnanharjoittaja noudattaa näitä HTP-arvoja, prescription terveysriskit eivät kasva.

EU:ssa valmistellaan syöpädirektiiviä työntekijöiden suojelemiseksi. Saarikoski kertoo, että yli 20 uutta kemikaalia on saamassa jäsenmaita sitovat raja-arvot. Syöpädirektiivi tuo ehkä myös puupölylle nykyistä tiukemman raja-arvon.

”Edistyksestä huolimatta kaikkia syöpää aiheuttavia aineita ei ole voitu korvata. Niinpä esimerkiksi kromille altistuminen pitää vain saada vähenemään”, Saarikoski kommentoi.

EU uudistaa myös säteilydirektiivin. Jatkossa sisäilman radonin viitearvoksi asetetaan 300 Bq/m³ (becquereliä kuutiossa). Suomen säteilylainsäädäntö uudistetaan helmikuuhun 2018 mennessä. Nyt Suomen työpaikoilla on 400 becquerelin radonraja.

”Työpaikoille voidaan säätää yleistä viitearvoa korkeampi raja, jos sitä voi perustella esimerkiksi korkealla maaperän radonpitoisuudella niin kuin Suomessa.”

Työtoksikologi, dosentti Saarikoski toimii myös nanoteknologian yhdyshenkilöverkostossa.

”Nanotekniikan näkymät ovat lupaavia, mutta eräillä nanomateriaaleilla on asbestin kaltaisia ominaisuuksia, joten niitä lähestytään varovaisesti.”

Työstötyöt riskeinä

Pääosan työurastaan Saarikoski on toiminut syöpätutkijana. Hän arvioi, että varsinaisessa kemianteollisuudessa prosessit pystytään suojaamaan, mutta materiaalien työstössä on vaikea välttyä syöpäriskeiltä.

”Esimerkiksi hitsatessa syntyy vaarallisia huuruja, samoin puun käsittelyssä puupölyä. Tarvitaan esimerkiksi kohdepoistoja ja joskus myös henkilösuojaimia.”

Saarikoski iloitsee, että 20:na viime vuotena tupakointi on Suomessa suuresti vähentynyt. Lainsäädännön tiukentaminen ja valistus ovat purreet myös asenteisiin.

Väitöskirjassaan 1999 Saarikoski selvitti perinnöllisten tekijöiden vaikutusta tupakansavun ja asbestin syöpävaarallisuuteen. Hän tutki perinnöllisiä eroja elimistön entsyymeistä, jotka nopeuttavat syöpävaarallisten aineiden aineenvaihduntaa.

Väitöstyön jälkeen Saarikoski vieraili tutkijana (Työsuojelurahaston stipendi 100389) Kalifornian kuulussa UCLAssa. Siellä löytyi uusi sytokromi, solujen aineenvaihdunnalle tärkeä proteiini: CYP2S1. Tutkijaryhmä arvioi, että entsyymi vaikuttanee muun muassa tupakoitsijan riskiin sairastua keuhkosyöpään. Näitä mekanismeja selvitetään yhä.

Työpaikkakyvyttömille apu

Saarikosken työstämiin työpaikkojen ongelmiin kuuluvat myös biologiset altisteet, kuten kosteusvaurioissa piilevät homeet ja bakteerit.

Työtä vaikeuttaa se, että kosteudelle altistumisen mekanismit jäävät usein epäselviksi, samoin se, onko ihminen altistunut työssään. Tarvitaan lisätutkimusta kosteusvauriomikrobien aiheuttamista terveyshaitoista.

”Vaikka työpaikoilla olisi korjattu kosteuden pilaamia rakenteita, jotkut työntekijät herkistyvät niin, että eivät pysty palaamaan. Näille työpaikkakyvyttömille harkitaan tukea työpaikan vaihdokseen. Asiasta neuvotellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa”, Saarikoski kertoo.