– Me Caverion Industriassa haimme ja löysimme viestinnästä kipukohtia, Marjo-Riitta Alarova toteaa.

Työhyvinvointi

• 17.05.2017

Kitkaton kommunikointi sujuvoittaa vuorovaikutusta

Pystyttekö toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla yhdessä? Vai ettekö ymmärrä toisianne ja puhutte toistenne ohi? Ei hätää, organisaatiot voivat kehittää ammatillisia vuorovaikutustaitojaan uuden palvelutuotteen avulla.

Vuorovaikutus yhdistää niitä ammatteja, jotka säilyvät työelämän murroksessa. Monia töitä voi korvata roboteilla, mutta vuorovaikutustaitoja vaativia tehtäviä tuskin korvataan.

Vuorovaikutuksen tärkeydestä visioi toimitusjohtaja Anne Lahtinen Ahaa Vision Oy:stä, oululaisesta työelämän kehittämisyrityksestä. Yritys tuotteisti Oulun yliopistossa kehitetyn Kitkaton kommunikointi – eli Kiko-prosessin palvelutuotteeksi, jolla työyhteisöt voivat kehittää vuorovaikutustaan.

Lahtinen kiteyttää, että Kikossa lähestytään työelämän vuorovaikutusta järjestelmällisesti. Yleensä vuorovaikutusta tai työyhteisöviestintää on katsottu vain yhdestä, esimerkiksi yksilön, näkökulmasta.

– Kiko sisältää kaikki kolme vuorovaikutuksen ammatillista tasoa: yksilön, työyhteisön ja organisaation. Ammatillisia vuorovaikutustaitoja voi kehittää. En ole persoonani tai käyttäytymistyylini vanki, vaan voin oppia.

Tuotteistettu Kiko-prosessi pohjautuu Oulun yliopiston tutkimuksiin ja niissä kertyneisiin asiakaskokemuksiin. Ahaa Vision vakioi näin havaittuja vuorovaikutuksen toimintamalleja modulaariseksi palvelutuotteeksi, johon kuuluvat myös selvät aikataulut ja vastuunjaot. Tuote on asiakkaalle helppo ja turvallinen ostaa.

– Ammatillisia vuorovaikutustaitoja voi kehittää, Anne Lahtinen tietää.

Tutkittua konsultatiivisuutta

Työtieteen professori Seppo Väyrynen Oulun yliopiston tuotantotalouden yksiköstä kertoo, että yliopistossa on kehitetty työpaikoille sopivia vuorovaikutusmittareita viitisen vuotta. Monitieteiseen kehittämiseen osallistuvat myös kasvatustieteilijät, jotka ovat tutkineet konsultatiivista työotetta jo 15 vuotta.

– Vuorovaikutustaitojen merkitys työelämässä on noussut keskeiseksi niin työhyvinvoinnille kuin kilpailuedulle. Konsultatiivisuus korostaa taitoja, jotka auttavat tarkentamaan kuultua viestiä, tunnistamaan viestin tunnesisältöjä ja jäsentämään työtilannetta tai asiakkaan pulmaa.

Oulun yliopiston tutkijat ovat esimerkiksi seuranneet vuorovaikutusta kuudessa tuotanto- ja palveluyrityksessä. Yksilövalmennusten johtopäätös oli, että tuloksekkaassa ihmisten kohtaamisessa tarvitaan kuuntelemista, malttia ja avointen kysymysten esittämistä.

Valmennettavien vuorovaikutustaidot kehittyivät, ja henkilöstön osallistumisen ansiosta työtilanteiden kehittämismalli tuotti järjestelmällisesti ratkaisuja.

– Vuorovaikutustaitojen merkitys on keskeistä niin työhyvinvoinnille kuin kilpailuedulle, Seppo Väyrynen sanoo.

Myös työntekijältä kysytään

Henkilöstöpäällikkö Marjo-Riitta Alarova Caverion Industria Oy:stä osallistui Oulun yliopiston Kiko-hankkeeseen. Caverion on yksi Pohjoismaiden johtavista teollisuuden palveluyrityksistä. Alarova kertoo Kikon tehostaneen viestintää yrityksen yksiköiden välillä. Parantunut viestintä muun muassa loi projekteihin sähköisen palautelomakkeen ja kehitti sähköistä arkistointia. Kehitystyö jatkuu vilkkaana.

– Haimme ja löysimme viestinnästä kipukohtia: Miksi viestini ei mene perille? Miksi viesti käsitetään väärin?

Alarova kertoo, että yritys saa asiakkailta paljon palautetta kehittämiskohteista. Kiko edisti sen yksinkertaisen oivalluksen syntymistä, että nyt kunkin projektin lopuksi myös työntekijät täyttävät palautelomakkeen.

– Hitsaajilta ja asentajilta ei yleensä kysytä. Heidän työolonsa voivat kuitenkin olla kovin erilaisia kuin teoriassa. Olemmekin saaneet työntekijöiltä hyviä parannusehdotuksia esimerkiksi siihen, missä järjestyksessä esivalmisteita lähetetään työmaalle.

Työntekijöiltä kysyminen on poikinut myös sen, että jotkut hitsarit voivat testata uusia mobiililaitteita. He saavat sanoa painavan sanansa, miltä laitteelta esimerkiksi oppii työmenetelmiä parhaimmin.

– Työntekijä on työnsä paras asiantuntija, Alarova päättelee.

Ensimmäiset Kiko-sertifioidut

Ahaa-vision järjesti keväällä 2017 Oulussa kaksipäiväisen, osallistavan sertifiointikoulutuksen. Lahtinen kertoo, että kymmenen henkilön ryhmä täyttyi nopeasti ja enemmistö tuli Oulusta katsoen kaukaa.

Sertifioidut jakavat Kiko-oppeja joko henkilöstöammattilaisina omissa organisaatioissaan tai konsultteina. Ahaa Vision järjestää ilmeisesti syksyllä toisen sertifiointikoulutuksen.

Lahtinen uskoo, että yhteistyö Oulun yliopiston kanssa jatkuu. Hän toivoo, että yliopistossa aikanaan valmistuisi opinnäytteitä Kikoa hyödyntäneistä yrityksistä.

Oulun yliopisto: Kiko-prosessi – Kitkaton kommunikointi on avainasemassa organisaation toiminnassa! Tuotteistus.

Oulun yliopisto, tuotantotalouden osasto ja kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö: Kitkaton kommunikointi (Kiko) – Hanke tuotanto-organisaation vuorovaikutuksen kehittämiseksi. Tutkimus.