Helena Miranda (vas.) ja Marjatta Reilimo jalkauttavat kivunhallintaryhmillä uudenlaista ymmärrystä kivusta työterveyshuoltoon.

Työterveys

• 13.05.2016

Kivunhoidolle uusi suunta

Työterveys Helsingin kivunhallintaryhmät tuovat toivoa kipuasiakkaille. Elämän odotushuoneesta voi päästä pois, kun kivun kanssa oppii elämään sovussa.

Kipu on aina totta ja yksilöllinen kokemus.

Nykyisin tiedetään, että kipu on sataprosenttisesti aivojen tuottamaa. Keskushermoston rooli on keskeinen: kipukokemus voi jäädä sinne päälle, vaikka alkuperäinen kudosvaurio olisi parantunut.

– Tällä hetkellä uudenlainen ymmärrys kivusta ei ole vielä jalkautunut työterveyshuoltoon, kipututkija, dosentti ja työterveyslääkäri Helena Miranda sanoo.

Mirandan näkemys on vankka, ja sille on katetta. Hän on perehtynyt kipuun monialaisesti tutkimuksen, kuntoutuksen, potilastyön ja omien kipukokemustensa kautta.
Hänen työnäkynsä on, että työterveyshuolto osaisi ottaa kipuasiat haltuun. Jos ei vielä, niin pian.

Tehokasta haltuunottoa

Kun Miranda tuli työterveyslääkäriksi reippaat pari vuotta sitten Työterveys Helsinkiin, hän ehdotti tutkimushanketta, jolla voitaisiin laaja-alaisesti tukea kipuoireisia asiakkaita. Edistyksellinen työnantaja näytti ajatukselle vihreää valoa.

Miranda pani tuulemaan yhdessä kollegansa työterveyslääkäri Marjatta Reilimon kanssa, ja he käynnistivät kipuvertaisryhmät. Työterveyshuollon ammattilaisten avulla saatiin rekrytoiduksi ryhmiin ja tutkimukseen ennätysajassa 60 iältään 16–65-vuotiasta kroonisesta kivusta kärsivää kaupungin työntekijää.

Valintakriteerit täyttäneet saivat kohonneet pisteet professori Steven Lintonin kipua kartoittavasta kymmenkohtaisesta Örebro-kyselystä, joten heillä oli kohonnut työkyvyttömyyden riski.

Kipuasiakkaat arvottiin kymmenen hengen ryhmiin, joista kolme ryhmää aloitti maaliskuussa, ja kolme muuta jäi odottamaan aloitusta elokuussa.

Interventio on lyhyt mutta tehokas: ryhmät kokoontuvat kuusi kertaa, ja puolen vuoden kuluttua pidettävässä seurantatapaamisessa kipukokemuksia kartoitetaan kyselyn avulla. Ryhmiin osallistuneiden sairauspoissaoloja ja kivusta aiheutuvien työterveyspalvelujen käyttöä seurataan vuoden ajan.

Miranda vetää itse myös ryhmiä tutkimustyönsä ohella, Reilimo keskittyy pelkästään tutkimiseen. Työsuojelurahasto on antanut tukea hankkeelle.

Lottovoitto vertaisen vierellä

Hankkeella on tällä hetkellä hyvin pullat uunissa. Ryhmät ovat alkaneet innostuneissa merkeissä. Eräs kipuasiakas kuvaa ryhmään pääsyään lottovoitoksi.

Kokemus kokonaisvaltaisesta ymmärretyksi tulemisesta on keskeinen elementti vertaisryhmissä. Vertainen ottaa todesta, eikä kenenkään kipua kyseenalaisteta.
Vertaiskokemusten lisäksi ryhmäläiset oppivat aktiivisesti uutta. He saavat työkirjakseen Mirandan tuoreen Ota kipu haltuun -teoksen (Otava 2016), jonka tarkoitus on kulua käytössä. Siitä pitävät lukuläksyt huolen.

– Emme voi useinkaan poistaa kroonista kipua, mutta voimme olla tukemassa prosessia, jossa asiakas oppii hyväksymään kivun osaksi elämäänsä. Ryhmissä opetellaan erilaisia kivunhallintakeinoja, esimerkiksi rentoutus- ja tietoisuustaitoja, Miranda kertoo.

Kaiken kattavana tavoitteena hankkeella on saada tietoa kivunhallintaryhmien vaikuttavuudesta kipuoireisiin, sen liitännäisoireisiin, koettuun työkykyyn, sairauspoissaoloihin ja työterveyspalvelujen käyttöön.

– Kun ryhmistä saadaan kättä pidempää tietoa kivunhallinnan vaikuttavista keinoista, ne voidaan jalkauttaa eteenpäin muun muassa kouluttamalla terveyshuollon ammattilaisia menetelmän käyttöön. Näin pystytään auttamaan tehokkaasti mahdollisimman monia, Marjatta Reilimo sanoo.

Molemmat vastuututkijat rohkenevat toivoa, että viiden vuoden kuluttua menetelmää käytetään laajasti.

Työterveys Helsinki: Kivunhallintatyhmät työterveyshuollossa – Satunnaistetun kontrolloidun interventiotutkimuksen pilotti. Tutkimus.