Konepaja työsti putoamissuojan

CNC-koneistaja Onni Riitijoki työskentelee työstökoneella, jonka turvallisuutta parantaa putoamissuoja.

Työturvallisuus | 23.4.2015

Konepaja työsti putoamissuojan

Teksti: Hannu Kaskinen

Kuva: Ari Korkala

Kun konepajan 14-metrinen koneistuskeskus liikkuu metrin syvyisessä lattiamontussa, koneistaja voi pudota työstökoneen päälle vakavin seurauksin. Kehittämishankkeessa keksittiin putoamisen estävä ratkaisu.

Konepaja Enne Oy täyttää tänä vuonna Tampereella 60 vuotta. Järeitä koneistustöitä yritys on tehnyt kymmenkunta vuotta. Liikkuvapylväisen koneen työpöytä on lattiatasossa, ja kone liikkuu lattiaan tehdyssä syvennyksessä. Tällöin muodostuu noin metrin väli koneen johteiden ja työpöydän pinnan välille. Kone tarvitsee tämän rakenteen, jotta voidaan koneistaa työkappaleen alareunaan asti.

Toimitusjohtaja Pekka Enne lähes putosi konepajansa monttuun joitakin vuosia sitten. Silloin hän päätti etsiä ratkaisun, jolla putoamiset estettäisiin. Jos rakennettaisiin kaiteet, se estäisi työt. Tarvittiin luova ratkaisu.

Enne kertoo, että konepajalla kukaan ei ole monttuun pudonnut, mutta riski on ilmeinen. Hän arvioi, että Suomessa on samankaltaisia koneita kymmeniä, ja kaikissa on sama riski.

”Viranomainen on puuttunut moneen tätä pienempään työturvallisuuden riskiin, mutta onneksi CNC-koneistajat tietävät ongelman.”

Niinpä Enne itse perehtyi maailmanlaajuisesti liikkuvien työstökoneiden suojaratkaisuihin, vaan ei löytänyt sopivaa. Yrityskumppaniensa kautta hän löysi Alpo Juutin ja Pekka Koskelon, kone- ja prosessisuunnittelun ammattilaiset, jotka nopeasti suunnittelivat prototyypin. Juutin kuoleman jälkeen Enne, työntekijät ja Pekka Koskelo ovat kehittäneet ratkaisua.

Toimitusjohtaja Pekka Enne ei löytänyt maailmaltakaan valmista ratkaisua putoamisen estämiseksi.
Toimitusjohtaja Pekka Enne ei löytänyt maailmaltakaan valmista ratkaisua putoamisen estämiseksi.

Vaijereista perusturva

Alpo Juuti kehitti koneen käyttäjän puolelle asennusalueen nurkkiin tukevat metallitolpat. Niiden välille viritettiin ala- ja ylävaijerit ikään kuin koneen läpi.

Vaijerien väliin asennettiin kahdet turvavyöt, jotka kiristetään moottoreilla. Enne kertoo, että turvavöiden vakiointi eli oikealle kireydelle säätäminen vei aikansa.

Tänä keväänä vaijerijärjestelmät toimivat koneen koko toiminta-alueella, mikä edistää työturvallisuutta jo suuresti.

Suojaratkaisun kehittämisaikana Enne on huomannut, että lastuja pääsee johdesuojien päälle entistä vähemmän.

Koneistajat näet ovat kehittyneet entistä tarkemmiksi, kun suojausratkaisun kehittely on herkistänyt heitä miettimään putoamista ja sen ehkäisyä. Kun suojat ja pyyhkimet pysyvät entistä paremmassa kunnossa, johdesuojien huoltoväli pitenee.

Suojapressu automatiikalla

Työstökoneen käyttäjän puolelle asetettiin maaliskuussa pressut, jotka toimivat automaattisella kiristyksellä. Jos kiristys toimii seurannassa odotetusti, pressut asetetaan myös toiselle puolelle. Jos työntekijä putoaisi, vaijerit torjuvat pudotusta olennaisesti ja pressu estää putoamisen täysin.

Suojapressujen automatiikan asennusosuutta Enne kuvaa yllättävän vaikeaksi.

”Pressuja oli vaikea saada tarpeeksi kestäviksi, kun kone liikkuu yleensä 16 tuntia joka arkipäivä ja metallilastut syövät pressua. Oikeilla jäljillä kuitenkin olemme.”

Suojaratkaisu on työläs huollettava ja kunnostettava. Huolto ja korjaukset aiotaan järjestää vuosihuollossa.

Kun Enne saa riittävästi käyttökokemuksia, konepaja ilmeisesti tarjoaa ratkaisua myös muille yrityksille.

”Täytyy testata itse vielä paljon ennen kuin saamme valmiin tuotteen. Jos tuote syntyy, haemme yhteistyökumppaneita. Tässä olemme viisaampia vuoden päästä”, Enne ennakoi.

Vaikka Konepaja Enne Oy:n työtilanne on viime aikoina parantunut, toimitusjohtaja harmittelee alan kiristynyttä kilpailua.

”Liikevoitto jää poistojen jälkeen jokseenkin nollaan. Rahaa ei jää riittävästi kehitystyöhön ja investointeihin, mikä pitkällä tähtäimellä on kestämätöntä”, Pekka Enne päättelee.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl