Lähihoitaja Eija Viita ja Oiva Pöyhönen kirjaavat yhdessä älypuhelimella käynnin tietoja Hilkka-toiminnanohjausjärjestelmään.

Johtaminen

• 21.05.2015

Kotihoidon työ näkyväksi

Lahden kaupungin Möysän kotihoitoalueella työpäivän kulku tehdään näkyväksi. Yksityiskohtaisen tiedon pohjalta Teknologian tutkimuskeskus VTT määrittelee kotihoitajien työhyvinvointia, asiakaskokemusta ja tehokkuutta kuvaavat mittaristot. Tuloksena syntyy malli kotihoitajien työhyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen.

Lahtelainen Oiva Pöyhönen, 87-vuotias entinen huonekaluinsinööri, muutti viime heinäkuussa upouuteen Onnelanpolun palvelukeskukseen, esteettömään vuokrakaksioon.

– Tämä on ihan hyvä asunto asua, aika tilava ja vessahan on maailman paras. Sinne pääsee sähköpyörätuolillakin, toisin kuin edellisessä asunnossa, hän kehuu.

Pöyhönen pärjäilee kotona, kunhan kotihoidosta käy työntekijä joka aamupäivä.

Onnelanpolulla hänen vastuuhoitajansa on ollut lähihoitaja Eija Viita, Lahden kaupungin Möysän kotihoitoalueen työntekijä.

Viita tekee Pöyhöselle iltapalaksi voileipiä ja laittaa ne jääkaappiin odottamaan. Pöydällä on teepusseja ja termoksessa kuumaa vettä. Lounaan Pöyhönen yleensä nauttii samassa kerroksessa sijaitsevassa lounaskahvila Onnissa.

Yhdessä istutaan vielä alas, ja Viita kirjaa Pöyhösen vointia ja tietoja käynnistä älypuhelimen avulla kotihoidon Hilkka-toiminnanohjausjärjestelmään.

Miten kotihoito Pöyhösen mielestä pelaa?

– Kyllähän se pelaa, mutta heitä saisi olla paljon enemmän, että heillä olisi vähän runsaammin aikaa. Hoidettavia on niin paljon.

”Pidän työstäni enkä aio poistua kuin kulumalla tai käskystä.”

Huima lisäys käyntimäärässä

Kotihoidolla riittää Suomessa työsarkaa, etenkin kun kunnat ovat valtakunnallisten laatusuositusten ja vanhuspalvelulain mukaisesti purkaneet laitoshoitoa ja siirtäneet vanhuksia kotihoitoon.

Käyntimäärät ovat nousseet Lahdessakin huimasti. Onnelanpolun palvelukeskuksen avaaminen toi erityisen piikin Möysän kotihoidon käyntimääriin.

– Asiakaslisäys on ollut 34. Se tarkoittaa kuukausitasolla yli 2 000 käyntiä lisää. Kaikkiaan kuukaudessa on noin 7 000 käyntiä. Työntekijöitä on tällä hetkellä 32, palveluesimies Mari Tolppala kertoo.

Keinoja jaksamiseen ja laatuun

Möysän kotihoito osallistuu pilottityöyhteisönä VTT:n tutkimukseen.

– Intressinämme on tehdä hoitajien työ näkyväksi Hilkka-toiminnanohjausjärjestelmästä saatavien mittareiden avulla. Niiden avulla voimme tunnistaa mahdolliset epäkohdat sekä hoidon laatuun että hoitajien työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Hankkeessa kerätään myös asiakaspalautetta ja nostetaan kehittämistarpeita esiin niin asiakas- kuin hoitajanäkökulmasta, Tolppala sanoo.

– Meidän on pakko miettiä, miten saamme asiakkaat hoidetuiksi yhtä laadukkaasti kuin aiemmin. Käsipareja olemme saaneet hieman lisää, mutta emme käyntien lisääntymisen tahtiin.

Tolppala innostui hankkeesta, koska työntekijöiden jaksamisen tukeminen ja palvelun laatu ovat avainkysymyksiä kotihoidossa.

– Kyllä kiire hoitajien päivässä näkyy. Jos kyettäisiin löytämään edes pieniä asioita, joiden avulla kuormitusta voisi vähentää.

Möysän alueen työntekijöillä on noin 15 käyntiä päivittäin. Viikonloppuisen niitä voi olla 20. Kotihoito on nykyään lähinnä asiakkaan lääkityksestä, hygieniasta ja ravitsemuksesta huolehtimista. Lisäksi tehdään paljon myös sairaanhoidon tehtäviä. Asunto pidetään perussiistinä.

Palveluesimies Mari Tolppala innostui tutkimuksesta, koska työntekijöiden hyvinvointi ja asiakkaalle annettavan palvelun laatu ovat kotihoidon avainkysymyksiä.

Palveluesimies Mari Tolppala innostui tutkimuksesta, koska työntekijöiden hyvinvointi ja asiakkaalle annettavan palvelun laatu ovat kotihoidon avainkysymyksiä.

Käynti hoituu vaikkapa 10 minuutissa, jos kyse on vain lääkityksestä. Jos hoidettava on monisairas, käyntiin saatetaan tarvita esimerkiksi 40 minuuttia kahdelta työntekijältä.

Myös Eija Viita pitää tutkimusta mielekkäänä. Hän toimii työsuojeluasiamiehenä ja tekee yhteistyötä työhyvinvointivaltuutetun kanssa.

– Valehtelisin, jos sanoisin, että en koskaan ole uupunut. Joskus tuntuu, että ei jaksa ja kaikki kaatuu päälle. Se riippuu paljon päivästä, jos esimerkiksi sattuu jotain odottamatonta, vaativaa ja aikataulu pettää. Mutta yleensä asiat eivät jää painamaan, kun suljen viimeisen oven. Työtovereista tiedän, että jotkut menevät kotiin ja jäävät sohvalle, kun eivät muuta jaksa, Viita toteaa.

Hän on toiminut Lahden kotihoidossa vuodesta 1994, pitää työstään ja sanoo, että ei aio poistua kuin kulumalla tai käskystä.

– Onneksi suurin osa työntekijöistä viihtyy työssään ja pitää sitä mielekkäänä. Kotihoitoon valikoituvat osaavat hoitajat, jotka kykenevät itsenäiseen ja liikkuvaan työhön, Tolppala sanoo.

Jo pelkät siirtymät vievät aikaa

Hilkka-toiminnanohjausjärjestelmään on ympätty tutkimusta varten myös matka-aikojen seuranta. Ensin Viita koekäytti ohjelmaa, ja sen jälkeen kaikki työntekijät kirjasivat matka-aikansa tiettynä ajanjaksona.

– Siirtymiin voi kulua puolitoista tuntia työpäivästä, vaikka asiakkaat asuisivat samassa talossa kuten Onnelanpolulla, Viita sanoo.

Usein uutta teknologiaa arvostellaan. Viita ja Tolppala eivät arvostele vaan kiittävät.

Jokaisella kotihoidon työntekijällä on pääsy Hilkka-toiminnanohjausjärjestelmään älypuhelimellaan. Käyntikohtaiset kirjaukset voi tehdä saman tien eikä tarvitse jonottaa työpäivän päätteeksi toimiston tietokoneelle niin kuin aiemmin.

Älypuhelin avaa sähkölukot, jotka on asennettu kaikille kotihoidon asiakkaille. Avainrumban poistumisesta on koitunut huomattava ajansäästö.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy: Malli kotihoitajien työhyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen. Tutkimus- ja kehityshanke.