Koulusta työelämään

Hyvinvointierot ja syrjäytyminen juontavat juurensa jo lapsuudesta. Nuorella on hankaluuksia koulutukseen ja työelämään siirtymisessä, mikäli hänen vanhemmilleen on kasautunut kuormitusta, kuten heikko koulutustausta ja hauras taloudellinen tilanne.

Nuorten koulusta työelämään siirtymistä tutki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Tiina Ristikari, joka on tutkimusryhmän kanssa selvittänyt kokonaisen ikäluokan koulusta työelämään siirtymistä.

Aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoa. Tutkimuksessa on seurattu useiden rekisteritietojen pohjalta kaikkiaan noin 60 000:ta Suomessa vuonna 1987 syntynyttä henkilöä sikiöajalta 25-vuotiaaksi, eli vuoteen 2012.

Tutkimuksessa saatiin ensi kertaa tietoa kokonaisen ikäluokan tärkeistä siirtymävaiheista. Tulosten mukaan suurin osa ikäluokan nuorista aikuisista voi hyvin, ja heidän siirtymänsä aikuisuuteen sujui ilman suuria ongelmia koulutuksen, terveyden, toimeentulon tai työllisyyden näkökulmista.

Tulokset osoittavat, että ne vuonna 1987 syntyneet naiset (41,8 prosenttia) ja miehet (33,9 prosenttia), joiden vanhemmilla ei ollut lainkaan vanhemmuutta kuormittavia tekijöitä, enimmäkseen opiskelivat seuranta-ajalla 2005–2012.

Osalla nuorista aikuisista oli kuitenkin paljon ongelmia. Noin 14 prosenttia ikäluokasta ei ollut suorittanut peruskoulun jälkeen mitään tutkintoa yhdeksän vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen. Lähes kolmannes oli joutunut turvautumaan jossakin vaiheessa toimeentulotukeen. Joka kolmas oli myös saanut joko psykiatrisen diagnoosin tai ostanut psyykenlääkkeitä.

Myös lukuisten muuttojen havaittiin olevan yhteydessä hyvinvointia vaarantaviin tekijöihin, kuten pelkkään perusasteen tutkintoon.

Tulokset on raportoitu osana laajaa Suomi nuorten kasvuympäristönä -raporttia (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Nuorisotutkimusverkosto 2016).