Työterveys

• 21.05.2015

Mieli järkkyy hoito- ja opetustöissä

Hoito-, hoiva- ja opetusväen mieli sairastuu useammin kuin muiden alojen ammattilaisten. Rekisterit osoittavat, että kaikkina tutkittuina 35 vuotena näillä ihmispalvelualoilla mielenterveyssairastavuus oli yleisintä.

Mielenterveyssairastavuus on muita toimialoja yleisempää hoito-, hoiva- ja opetusammateissa mutta myös muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Siis työ, jota tehdään suoraan ihmisten kanssa, on henkisesti rasittavinta.

Tutkimustuloksiin päätyi Työterveyslaitoksen erikoistutkija Lauri Kokkinen, joka tutki mielenterveyssairastavuutta Suomen työelämässä vuosina 1976–2010.

Varsinkin miehillä hoito-, hoiva- ja opetusammatit lisäävät mielenterveysriskiä. Tätä voi selittää segregaatio, työn jakautuminen sukupuolen mukaan. Kun perinteisissä naisammateissa toimii vähän miehiä, harvoille miehille voivat kasautua kuormittavimmat työt.

Mielenterveys on ainoa päädiagnoosiryhmistä, joka selvästi erottelee työelämän toimialoja. Työperäisistä sairauksista esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat tyypillisiä sekä fyysisissä töissä että toimistotyössä.

Kokkinen kirjoitti tutkimusartikkelinsa Toronton yliopiston kansanterveystieteen yksikössä, jossa hän toimi Työsuojelurahaston post doc -stipendiaattina eli teki väitöskirjan jälkeistä tutkimusta.

Toimialaerot kasvussa

Kokkisen tutkimusaineistona oli Tilastokeskuksen väestötietokanta. Hän tutki Suomen työikäisiä ottamalla 25 prosentin satunnaisotoksen jokaiselta seitsemältä peräkkäiseltä viisivuotiskaudelta. Sairaalajaksot hän keräsi hoitoilmoitusrekisteristä.

Kokkinen havaitsi, että toimialojen erot mielenterveyssairastavuudessa olivat suuria 1970-luvulla, sitten pienenivät, kunnes taas kasvoivat 2000-luvun alussa.

– Mielenterveyssairauksien tuoreesta noususta osan selittänee se, että ihmispalveluammateissa toimivien määrä on 35 vuodessa moninkertaistanut, Kokkinen pohtii.

Lisäksi työtahti on kiristynyt hoito-, hoiva- ja opetusaloilla, tosin myös useimmilla muillakin aloilla.

Mielenterveysongelmista on alettu puhua laajasti viime vuosikymmeninä. Kokkisella ei ole vielä vastausta siihen, lisääkö mielenterveysasioista puhuminen avun hakemista mielenterveyden ammattilaisilta.

Tutkimus tarkentuu

Tulos ihmispalveluammattien henkisestä kuormittavuudesta ei päde kaikkeen ihmisten kanssa suoraan tehtävään palvelutyöhön. Esimerkiksi myyntityössä riski sairastua mielenterveyssairauteen on pienempi kuin väestössä keskimäärin. Tämän Kokkinen osoittaa toistaiseksi julkaisemattomassa tutkimusartikkelissaan.

Vuosikymmeniä sitten tutkimuksessa havaittiin lentoemäntien työ hyvin kuormittavaksi. Kokkisen mukaan lentoemäntien riski sairastua mielenterveyssairauteen on kuitenkin keskimääräistä pienempi. Hän tarkentaa, että pystyi todentamaan aineistostaan mahdollisen kuormituksen, vaikkakin lentoemäntiä on niin vähän, että heistä ei saa tilastollisesti päteviä lukuja.

Lauri Kokkinen: Mielenterveyssairastavuus työelämän eri aloilla 1970-luvulta nykypäivään. Stipendi.