– Vaativa ihmissuhdetyö on sopiva kohde selvittää niin työntekijän kuin esimiesten näkemykset hyvästä työntekijästä, Mervi Ruokolainen sanoo.

Johtaminen

• 17.05.2017

Millainen on hyvä työntekijä?

Työpaikoilla ei ole kirjattu hyvään työntekijään kohdistuvia odotuksia, eikä niitä lausuta ääneen esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Jos työpaikoilla ei puhuta työodotuksista, voi odottaa pettymyksiä ja väärinkäsityksiä.

Psykologian yliopistonlehtori Mervi Ruokolainen Tampereen yliopistosta selvittää tutkimusryhmän kanssa, millaisia ominaisuuksia – odotuksia ja hyveitä – hyvään työntekijään ihmissuhdetyössä liitetään. Tutkittavina on kahden kaupungin sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja heidän esimiehiään. Viime vuonna tutkijat tekivät 38 yksilöhaastattelua.

Ruokolainen suree, että sosiaalialan arki nousee julkisuuteen lähinnä vain ikävien tapausten vuoksi. Tutkimusten mukaan sosiaalialan työntekijät kokevat työhyvinvointinsa huonoksi.

Työhyvinvointia edistäisi, jos työntekijöillä ja esimiehillä olisi samankaltaiset odotukset työstä. Siksi odotukset pitää saada näkyviksi.

Työntekijät puhuivat vastuullisuudesta ja talouspaineista, esimiehet joustavuudesta.

Ammattitaitoa ja vastuullisuutta

Hyvään työntekijään kohdistuvista odotuksista eniten mainintoja keräsi hyvä ammattitaito, joka tarkoittaa asiakastyön hallintaa, moniammatillisuuden sekä lain ja asetusten tuntemusta. Hyvä sosiaalityöntekijä tunnistaa myös osaamisensa rajat. Ammattitaito-odotuksia toivat esiin etenkin työntekijät. Työodotuksia keräsivät pro gradun tekijät Anne Lehtimäki ja Rebekka Herranen.

Työntekijät puhuivat paljon myös vastuullisuudesta. He mielsivät, että hyvä työntekijä hoitaa työnsä mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti.

Esimiehet tähdentävät työohjeiden noudattamista, ja he toivovat työntekijän välittävän hyvää työnantajakuvaa. Työssä pitäisi ottaa huomioon kustannustehokkuus, toisin sanoen kaupungin talousraamit.

Esimiehet odottavat työntekijältä myös hyviä vuorovaikutustaitoja: hyvä työntekijä pitää yllä hyvää työilmapiiriä. Hyvä työntekijä sietää stressiä, on kärsivällinen ja mukautuva.

Sekä työntekijät että esimiehet odottavat hyvältä työntekijältä toimeliaisuutta ja itsenäisyyttä. Hyvä työntekijä jaksaa myös kehittää itseään eli yrittää pysyä työssään ajan tasalla.

Työntekijää ahdistaa, kun joka tilanteeseen ei pysty paneutumaan tarpeeksi hyvin.

Kohtaavatko odotukset?

Työntekijät ja esimiehet painottavat hieman eri tavoin odotuksia. Silti lähes kaikki haastatellut esimiehet ja enemmistö työntekijöistä vastasivat, että esimiesten ja työntekijöiden odotukset hyvään työntekijään liittyen kohtaavat hyvin.

Kuitenkin moni työntekijä katsoi odotusten kohtaavan vain osittain, ja muutama työntekijä arvioi odotusten kohtaavan huonosti.

Kun tutkijat analysoivat kymmentä ryhmää – esimiestä ja heidän suoria alaisiaan – kolmesta ryhmästä löytyi selviä eroja. Työntekijät puhuivat muun muassa vastuullisuudesta ja talouspaineista, esimiehet joustavuudesta.

– Esimiehet lataavat alaistensa työhön moninaisia odotuksia, työntekijät keskittyvät ammattitaito-odotuksiin, Ruokolainen selittää.

Työssä onnistumista vaikeuttaa etenkin kiire. Tästä työntekijät ja esimiehet ovat yksimielisiä. Työntekijää ahdistaa, kun joka tilanteeseen ei pysty paneutumaan tarpeeksi hyvin.

Hyvemittari suunnitteilla

Ydinhyveiksi tutkimuksessa on Ruokolaisen mukaan havaittu oikeudenmukaisuus ja varsinkin inhimillisyys. Inhimillisyyteen sisältyvät myötätuntoisuus ja myönteisyys korostuvat sosiaalityöntekijöiden vastauksissa. Hyvä työntekijä osaa asettua asiakkaansa asemaan ja kunnioittaa tätä.

Paljosta ammattitaitoon liittyvästä puheesta hyveinä erottuvat etenkin harkitsevuus ja kyky arvioida omaa työtä sekä realistisuus.

– Ihmiset yrittävät tehdä parhaansa, mutta eivät pysty vaikuttamaan kiireeseen. Jos pystyisi toimimaan eettisten hyveiden mukaisesti, se olisi työn voimavara, Ruokolainen taustoittaa.

Tänä keväänä tutkijat tekivät kyselytutkimuksen, jonka perusteella he kehittävät hyvemittaria eetikko ja uskonnonfilosofi Antti Kylliäisen kanssa. Kylliäinen on työelämän kehittäjä, joka tuottaa hyveprosesseja työyhteisöjen ja organisaatioiden kehittämiseen.

Tänä vuonna mittari testataan ensimmäisen kerran. Näin saadaan viitteitä siitä, sopiiko hyvemittari työnkehittäjien työkaluksi.

Vuoden loppupuoliskolla tutkijat paneutuvat siihen, miten hyveiden ja odotusten mahdolliset ristiriidat näkyvät työntekijöiden työssä pärjäämisessä. Sekin katsotaan, miten työ, työympäristö ja työntekijän ominaisuudet ilmenevät hyve- ja odotusnäkemyksissä.

Tampereen yliopisto: Kohtaavatko työntekijöiden ja lähiesimiesten näkemykset hyvästä työntekijästä?  Monimenetelmällinen tutkimus hyveistä ja odotuksista vaativassa ihmissuhdetyössä. Tutkimus.