Työhyvinvointi

• 17.05.2017

Osa-aikaisen työntekijän toimeentulo vaikeaa

Osa-aikainen työntekijä haluaisi mielellään tehdä enemmän tunteja tai kokoaikatyötä. Hänen on vaikeata tulla palkallaan toimeen, ja hän joutuukin usein täydentämään toimeentuloaan sosiaalietuuksin. Monesti hän myös tekee useampaa kuin yhtä työtä.

Suomalaisilla työmarkkinoilla osa-aikatyö on saanut entistä enemmän sijaa. Erityisesti se on yleistynyt yksityisen sektorin palvelualoilla: vähittäiskaupassa se on yleisintä ja toiseksi yleisintä majoitus- ja ravitsemisalalla. Keskimääräistä yleisempää se on myös kiinteistöpalvelualoilla.

Palkansaajien tutkimuslaitos haki vastausta siihen, millaisia piirteitä osa-aikatyöhön liittyy näillä aloilla.

– Miten osa-aikatyö nykymuodoissaan sopii sitä tekeville ja teettäville? Tavoitteena oli tuottaa uutta tutkimustietoa osa- ja kokoaikatyön tekemisestä ja teettämisestä työntekijöiden ja työnantajien näkökulmasta 2010-luvun Suomessa, tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen kertoo.

Tutkimuksessa hyödynnettiin keskeisimmin näiden kolmen palvelualan osa- ja kokoaikaisille työntekijöille sekä työnantajille suunnattuja kyselyitä vuosina 2014–2015.

Kun kokoaikatyötä ei ole

Tulosten mukaan naisilla ja nuorilla on suurempi todennäköisyys tehdä osa-aikatyötä verrattuna miehiin ja vanhempiin ikäryhmiin. Myös työsuhteen määräaikaisuus lisää osa-aikatyön todennäköisyyttä. Nollatuntisopimukset olivat kaikilla kolmella alalla yleisempiä osa-aikatyöntekijöillä.

Kun tarkastellaan osa-aikatyön sopimista työntekijän tarpeisiin, on tärkeä kysyä, tehdäänkö osa-aikatyötä vapaaehtoisesti vai vastentahtoisesti.

– Kaikilla kolmella alalla enemmistö vastaajista ilmoitti tekevänsä osa-aikatyötä kokoaikatyön puutteen vuoksi eli vastentahtoisesti. Vastentahtoisen osa-aikatyön osuus näillä aloilla on suurempaa kuin kaikilla aloilla keskimäärin, Kauhanen kertoo.

Toiseksi yleisin osa-aikatyön syy oli opiskelu sekä vähittäiskaupassa että majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja terveyssyyt kiinteistöpalvelualoilla.

Palkka on keskeinen työn laadun mittari.

Miten on varaa osa-aikatyöhön?

Kyselyn mukaan vähittäiskaupassa ja majoitus- ja ravitsemisalalla yli puolet osa-aikatyötä tekevistä toivoi nykyistä pidempää viikkotyöaikaa ja kiinteistöpalvelualoilla liki kolmannes. Keskimääräinen toive oli 10–11 lisätyötuntia.

Osa-aikaisten halukkuus tehdä samaa työtä kokoaikaisena oli selvästi suurempaa niillä, jotka ilmoittivat tekevänsä osa-aikatyötä kokoaikatyön puutteen vuoksi. Näiden vastentahtoisten osa-aikaisten halu kokoaikatyöhön oli vähittäiskaupassa 75,1 prosenttia, 74,5 prosenttia kiinteistöpalvelualoilla ja majoitus- ja ravitsemisalalla 73,1 prosenttia.

Palkka on Kauhasen mukaan yksi keskeisiä työn laadun mittareita. Halu lisätunteihin liittyykin toimeentuloon. Kyselyn mukaan osa-aikaiset ansaitsevat näillä aloilla päätyöstään keskimäärin 62,2–68 prosenttia kokoaikaisten ansioista.

– Yli puolet kokee, että palkalla on vaikea tai erittäin vaikea tulla toimeen, Kauhanen sanoo.

Osa-aikaisilla onkin kokoaikaisia useammin muita toimeentulolähteitä – myös täydentäviä sosiaaliturvaetuuksia, kuten asumistukea. Noin joka kymmenes saa osa-aikaeläkettä. Myös puolison tulot voivat mahdollistaa sen, että on varaa osa-aikatyöhön.

Moni osa-aikainen tekee useampaa työtä: vähittäiskaupassa 17,6 prosentilla oli useampi kuin yksi työsuhde, majoitus- ja ravitsemisalalla yli 22 prosentilla ja kiinteistöpalvelualoilla yli 21 prosentilla.

Heikompaa työn laatua

Osa-aikaisilla työaikojen epätyypillisyys on yleisempää kuin kokoaikaisilla, ja se on yleistynyt etenkin vähittäiskaupassa. Tämä voi haitata työn ja muun elämän yhteensovittamista.

Kauhasen mukaan osa-aikaiset kokivat kehitysmahdollisuudet työssä, työn autonomian ja vaihtelevuuden heikommaksi kuin kokoaikaiset ja olivat vähemmän tyytyväisiä työhönsä.

– Työpaikoille tarjoutuu tulosten perusteella erilaisia kehityskohteita. Toive kokoaikatyöstä tai lisätyötunneista on yhteydessä toimeentuloon. Siksi olisi tärkeätä, että lisätyön tarjoaminen osa-aikaisille toimisi nykyistä paremmin ja tarjottaisiin myös väyliä kokoaikatyöhön.

– Koska valtaosa näiden kolmen alan osa-aikaisista on naisia, myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta olisi tärkeätä, että työn laatu ja vaikutukset urakehitykseen eivät eriytyisi työn osa- tai kokoaikaisuuden mukaan. Toimeentulon kannalta pitkään tai koko työuran jatkunut osa-aikatyö matalapalkka-alalla kertautuu lopulta pieneen eläkkeeseen.

Osa-aikatyö on viimeaikaisessa keskustelussa nähty politiikkakeinoksi alentaa työttömyyttä ja saada nostetuksi työllisyysastetta. Työllisyysasteen nostaminen on tärkeä tavoite, mutta samanaikaisesti on tärkeä kiinnittää huomiota myös työpaikkojen laatuun. Laadun keskeinen elementti on, että palkalla tulee toimeen. Kauhasen mukaan yksi jatkotutkimustarve liittyy palvelualojen osa-aikaisten myöhempään työuraan ja osa-aikaisuuden vaikutukseen siihen.

Palkansaajien tutkimuslaitos: Osa-aikatyö yksityisillä palvelualoilla. Tutkimus.