Teksti: Leena Huovila

Kuva: Ari Korkala

”En varmankaan olisi tässä, jos työnantaja ei olisi tukenut työntekoani joustamalla monin tavoin, kun minulle on tullut perheen takia vaikeita hetkiä”, Krista Wallenius sanoo.

Hän on työskennellyt Soneran Lahden-yksikössä palveluneuvojana 13 vuotta. Hänellä on kaksi poikaa, 15- ja 17-vuotiaat, joista nuoremmalla on hyperkineettinen käytöshäiriö. Wallenius on ollut vuosia yksinhuoltaja. Hänelle on saatettu soittaa kesken työpäivän erityiskoulusta, että poika pitää tulla heti hakemaan sieltä tai koulun on tilattava ambulanssi.

”Esimieheni on aina sanonut minulle, että menet – ja tulet sitten. Olen monta kertaa miettinyt, että entäs jos en olisi saanut työskennellä tällaisessa työpaikassa”, Wallenius kertoo.

Wallenius on käyttänyt muitakin joustoja: pitkään hän teki vain päivävuoroa ja myös nelipäiväistä työviikkoa. Kerran hän oli pitkällä sairauslomalla, ja sen jälkeen työhön palaaminen sujui mallikkaasti esimiehen tuen ansiosta.

”Omalle jaksamiselleni on ollut ratkaisevaa, että olen pystynyt käymään työssä, vaikka rikkonaisestikin. Työ ja työperhe – niin kuin tiimiäni ja lähimpiä esimiehiäni kutsun – ovat olleet kuin turvasatama. Ilman työtä olisin tullut hulluksi.”

Wallenius taisteli pojalleen kunnon tutkimukset. Pitkän sairaalajakson jälkeen pojan ja äidin tilanne on helpottunut radikaalisti.

Henkilöstökysely kertoi kipukohdat

Lahden Soneran kuluttaja- ja yritysasiakaspalveluyksiköt olivat mukana Väestöliiton koordinoimassa ja Työsuojelurahaston rahoittamassa Perheystävällinen työpaikka -hankkeessa vuosina 2011–2013. Myös Kuusamon asiakaspalvelukeskus osallistui hankkeeseen. Soneran lisäksi yrityskumppanina oli Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma sekä asiantuntijatahoina Työterveyslaitos ja Diacor.

Hanke tuotti ja testasi uusia välineitä työelämän perhe-ystävällisyyden lisäämiseksi: henkilöstökyselyn perheen ja työn tasapainosta, esimiesten valmennuksia ja työpajoja sekä verkkosivuston.

Osastopäällikkö Satu Orpana Soneran Lahden-yksiköstä kertoo, että henkilöstökysely paljasti kipukohtia.

”Meillä on töissä paljon pikkulapsien vanhempia. Heille hankalaa voi olla esimerkiksi vuorotyö, jota meillä tehdään kello 8–20. Kyse ei ole kuitenkaan vain lapsiperheiden vanhempien huomioon ottamisesta, vaan esiin nousi myös muu läheishoiva, kuten omien ikääntyneiden vanhempien hoitaminen”, Orpana kertoo.

Avoimesti ja tasapuolisesti

Yksiköissä otettiin käyttöön erilaisia joustoja työajassa. Myös lomakautta tiivistettiin paremmin koulujen loma-aikaan sopivaksi, ja lomarahan voi vaihtaa vapaiksi. Mikään työkalupakin keinoista ei ole ihmeellinen ja täysin uusi.

”Uutta on asennemuutos. Kaikki on kiinni asenteesta ja halusta toimia. Hankkeen aikana huomasi selvästi, miten laajemmalti ryhdyttiin miettimään asioita työntekijän kannalta mutta myös yksikön sujuvan toiminnan kannalta”, Orpana sanoo.

”Välineet räätälöidään aina kunkin yksilön tarpeiden mukaan. Mitään yleisiä, kaikille sopivia keinoja ei ole olemassa. Tärkeätä on, että toimitaan avoimesti tiettyjen pelisääntöjen mukaan ja että samassa tilanteessa olevien työntekijöiden kohtelu on tasapuolista. Mahdollisuuksista on myös tiedotettava. Molemminpuolinen luottamus ja avoimuus ovat avaintekijöitä kaikessa kehittämisessä.”

Hankkeen jälkeen repertoaariin lisättiin vielä yksi keino: jos tekee vuorotyötä, työvuoroaan pystyy toivomaan.

”Toivomukset on pystytty täyttämään hyvin. Niitä ei tarvitse mitenkään perustella. Minulla saattaa olla pojan asioista palaveri tai jollain kampaaja. Tämäkin järjestely tuo paljon helpotusta minkä tahansa asian hoitoon”, Krista Wallenius iloitsee.

Hankkeen seurantakysely osoitti sekä esimiesten että työntekijöiden olevan tyytyväisiä muutoksiin. Hyvät käytännöt ovat lisänneet työtyytyväisyyttä ja heijastuvat myös asiakaspalveluun.

”Hyvinvoiva henkilöstö tekee hyvää työtä.”

”Sitähän me täällä teemme – asiakaspalvelua. Ja vielä aika kovilla arvoilla: myyntitavoitteista ei tingitä. Hyvinvoiva henkilöstö tekee hyvää työtä. Perheystävällisyydestä hyötyvät molemmat: työnantaja ja työntekijä”, Satu Orpana sanoo.

Jokaisella työpaikalla jotain

Työn ja perheen yhteensovituksesta hyötyvät kaikki osapuolet ja myös koko yhteiskunta, Perheystävällinen työpaikka -hankkeen projektipäällikkö, johtava asiantuntija Anna Kokko Väestöliitosta muistuttaa.

”Työuria halutaan pidentää. Tavoite voidaan saavuttaa, jos ihmisistä ei puristeta kaikkea irti haastavimmissa elämänvaiheissa. Perheystävälliset käytännöt vaikuttavat omaan ja läheisten elämään, samoin kuin koko työyhteisön ja tulevien sukupolvien hyvinvointiin.”

Jos työnantaja haluaa pitää kiinni hyvistä työntekijöistä, kannattaa tietenkin edistää käytäntöjä, joiden avulla voidaan ratkaista erilaisia työn ja perheen yhteensovituksen ongelmia.

”Useinhan kyse on järjestelyistä vain joksikin aikaa. Esimiesten taidot ja myös heidän oma esimerkkinsä vaikuttavat paljon, miten työyhteisö pystyy toimimaan näissä tilanteissa. Fiksuahan ei ole, jos työntekijä joutuu jättämään työnsä vain siksi, että työpaikka ei ole kyennyt käsittelemään työn ja perheen yhteensovittamisen kysymyksiä”, Kokko sanoo.

Työnantajaa kiinnostavat toki ensisijaisesti työpanos ja hyödyt, joita perheystävälliset käytännöt tuovat. Perheystävällisyys näkyy muun muassa sairauspoissaolojen vähenemisenä, toimivina työvuoro- ja sijaisjärjestelyinä ja ylipäätään työpaikan toiminnan turvaamisena myös tulevaisuudessa.

Perheystävällisyys vaikuttaa myönteisesti lisäksi yrityksen maineeseen ja työnantajakuvaan, mistä on etua muun muassa rekrytoinneissa.

Kokon mukaan hankkeessa kehitetyt ja testatut keinot sopivat monille aloille ja erityyppisille työpaikoille. Jokaisella työpaikalla on mahdollista tehdä jotain perheystävällisyyden lisäämiseksi – millään työpaikalla ei suinkaan kaikkea.

”Niinkin pienet teot kuin viikkopalaverin ajoittaminen sopivasti, jotta vanhemmat ehtivät hakemaan lapsia päiväkodista, voi helpottaa suuresti heidän arkeaan.”

Kokon mukaan Väestöliittoon ovat hankkeen herättäminä ottaneet yhteyttä useat työnantajat eri toimialoilta, samoin kuin eri työmarkkinajärjestöjen edustajat. He tarvitsevat käytännön tietoa, miten kehittää työpaikkojen käytäntöjä elämänkaaren eri vaiheiden varalle.