Pitsatehdas sai napakan mittariston

Apetit Pakasteessa Pudasjärvellä työn sujuvuutta seurataan keräämällä onnistuneita työpäiviä. Tällä hetkellä ilmoitustaululla komeilee hymynaamoja merkkinä 191 hyvästä työpäivästä. Työn sujuvuutta – ja samalla työhyvinvointia – seuraava mittari oli yksi neljän vuoden kehittämishankkeen aikana kehitetyistä mittareista.

Apetit Pakasteen tarpeisiin räätälöity kevennetty tuottavuuteen, työn sujuvuuteen ja työturvallisuuteen keskittyvä mittaristo syntyi kehittämishankkeessa, jossa asiantuntijoina toimivat Oulun yliopisto ja Työterveyslaitos. Ryhmässä oli tutkijoiden ja esimiehen lisäksi edustus taikinantekijöistä, linjastotyöntekijöistä, varastosta ja toimistosta. Kokoontumisten välissä tehtaan väki teki tehtäviä itsenäisesti.

”Tulokset eivät synny ilman työtä, mutta olemme kiinnostuneita kehittämään omaa toimintaamme. Hankkeista on jäänyt pysyviä käytäntöjä arkeen. Pilotoimme uudet käytännöt täällä pienessä yksikössä, josta ne leviävät konsernin muihin yksikköihin”, valmistuspäällikkö Urpo Illikainen todistaa.

 ”Töiden sujuminen lisää työssä viihtymistä mutta myös tuottavuutta.”

Apetit Pakasteen Pudasjärven-tehtaalla pitsoja valmistaa 20 työntekijää – lähes 3 000 kappaleen tuntivauhtia. Tuottavuutta ja laatua on seurattu aikaisemminkin, mutta käytössä ei ole ollut perinteistä tasapainotettua mittaristoa (balanced scorecard). Siinä seurattavia muuttujia voi olla jopa kymmeniä tai satoja, mikä on pienille ja keskisuurille yrityksille usein liian raskasta.

Keskipisteessä työn sujuvuus

”Työhyvinvointikyselyssä tuli ilmi huolestuttavia viestejä työilmapiiristä, ja halusimme tässä hankkeessa syventyä tarkemmin, mikä ilmapiiriä heikentää. Kun työt sujuvat, se lisää työssä viihtymistä mutta myös tuottavuutta”, Illikainen toteaa.

Työhyvinvoinnin ja työssä viihtymisen mittaaminen on hankalaa. Aihe oli pyörinyt työsuojeluvaltuutettu, kunnossapitomies Jari Pohjolaisen mielessä usein.

”Esitin kehitysryhmälle ajatuksen, että onnistuneista työpäivistä kerätään tietoa samaan tapaan kuin tapaturmattomista päivistä. Mittarin avulla näemme, paljonko työhyvinvointia heikentäviä tapahtumia on ja kuinka ne on ratkaistu.”

Hankkeen pitkä kesto auttoi kehittämään mittarista käyttökelpoisen, sillä sitä piti hioa ja säätää käytäntöön sopivaksi. Tarkkaan piti miettiä myös kriteerit konfliktille, joka nollaa mittarin.

”Mittari nollautuu, jos esimies joutuu puuttumaan asiaan tai työntekijän kanssa joudutaan keskustelemaan vakavasti jostakin aiheesta. Konfliktin syy kirjataan yleisellä tasolla, mutta itselleni kirjaan tapahtuman tarkemmin ja myös ratkaisuehdotuksen”, Illikainen kertoo.

Ihmiset eivät kompastu vuoriin vaan pikkukiviin, sanotaan vanhassa intiaanien sanonnassa. Sama pätee työssä.

”Kinaa syntyy varsin pienistä käytännön asioista: ovatko tauot tasamittaisia, onko työ ja erityisesti siivoustyö jakautunut tasaisesti, osallistuvatko kaikki työhön”, Illikainen luettelee.

Hankkeen aikana työpäivä ja prosessin eri vaiheet pilkottiin osiin ja tutkittiin, missä kohtaa työn sujuvuudessa on parannettavaa. Kaikki työntekijät pääsivät osallistumaan prosessiin.

”Työn sujuvuuteen pureuduimme mittaamalla ja seuraamalla, kuinka paljon aikaa keskimäärin kului mihinkin työosuuteen, pidetäänkö sovitut taukoajat ja osallistuvatko kaikki työntekijät työn eri vaiheisiin. Miten loppusiivoukset jakautuvat taikinantekijöiden ja linjastotyöntekijöiden välillä, ja onko jako tasapuolinen”, Illikainen kertoo.

Hymynaamat on erityisesti työnjohdon työkalu. Mittarin keräämän tiedon avulla esimies pystyy käsittelemään ristiriitatilanteet paremmin. Se myös näyttää konfliktien todellisen määrän.

Tuotantokatkot syyniin

Pitsatehtaalla tuottavuus paranee, kun myyntiä on riittävästi ja saadaan ajaa pitkiä sarjoja. Silloin myös siivoustyön osuus pienenee suhteessa tuotantomäärään.

”Mietinnän jälkeen mitattavaksi asiaksi nousivat tuotantokatkot: millä koneilla niitä tapahtuu, paljonko ja mitä niille voidaan tehdä. Katkot tuotannossa saavat työt tökkimään, mikä kuormittaa työntekijöitä”, Pohjolainen toteaa.

Tuotantohäiriöseurantamittarin avulla jokaisen linjan koneen häiriöt ja tuotantokatkot kerätään ja analysoidaan. Järjestelmää kehitetään ja automatisoidaan niin, että mittaamiset tapahtuvat tulevaisuudessa automaattisesti.

Turvalliset rutiinit

Työturvallisuudessa ei tehtaalla odotettu saatavan huimia parannuksia, sillä se oli varsin hyvällä tasolla jo ennestään. Yrityksessä on käytössä Työterveyslaitoksen kehittämä Elmeri+-ohjelma.

”Tutkijan vinkistä ryhdyimme tekemään työturvallisuuskierroksia kerran kuukaudessa sen sijaan, että niitä ennen tehtiin kahdesti vuodessa”, Illikainen kertoo.

Pohjalainen tarkastaa työpisteet yhdessä työntekijän kanssa. Korjauksia ei jätetä roikkumaan, vaan puutteet korjataan saman tien. Työturvallisuuskierroksilla tarkastetaan teknisten ongelmien lisäksi siisteys ja suojaimien käyttö. Suojainten käytöstä ja siisteydestä on tullut talon tapa, johon myös uudet työntekijät opetetaan. Kierroksilla tulee esiin myös asioita, joita ei esimiehelle ole haluttu erikseen mennä kertomaan.

”Kun kierroksista on tullut osa arkea, työntekijät ovat ryhtyneet entistä enemmän miettimään, miten työtä voi tehdä turvallisemmin ja laadukkaammin Riskinarvioinnista on tullut rutiinia”, Pohjolainen sanoo.

Hankkeen aikana kiinnitettiin huomiota myös tiedonkulkuun. Puute tuli esille työhyvinvointikyselyssä. Siihen vastattiin sijoittamalla taukohuoneeseen tietokoneruutu, josta on luettavissa päivän tapahtumat, työohjeet, vierailijat ja tuotekehitysajot.