Suunnitellen 24/7-työ kuosiin
Johtaminen | 19.5.2015

Suunnitellen 24/7-työ kuosiin

Teksti: Hannu Kaskinen

Kuva: Mirkka Hietanen

Kun epätyypillinen työ käy toisille erinomaisesti, toisille ei lainkaan ja useimmille jotenkuten, työhyvinvoinnin edistäminen kysyy hyvää suunnittelua.

Vaikka vuorotyötä on tehty vuosisatoja, 24/7-taloudesta tai -yhteiskunnasta on alettu puhua vasta viime vuosikymmeninä. Varsinkaan palveluammateissa työ ei katkea. Kehitystä selittävät esimerkiksi työaikojen säätelyn väheneminen ja kuluttajien palvelutarpeiden lisääntyminen.

Kun työtä tehdään perinteisen virka-ajan ulkopuolella ja etenkin esimiesten on oltava aina tavoitettavissa, työkäytäntöjä on kehitettävä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja yliopiston asiantuntijat tarkastelivat epätyypillistä työaikaa kolmessa paikallisosuuskaupassa. Take Care 24/7 -hankkeessa näkökulmina olivat terveyden edistäminen, työ- ja organisaatiopsykologia sekä johtamistutkimus.

Työntekijän hyvinvointiin vaikuttavat johtaminen ja itsensä johtaminen.

Lähtökohtana oli ajatus, että työntekijän hyvinvointiin vaikuttavat johtaminen ja itsensä johtaminen – toisaalta työntekijöiden hyvinvointi vaikuttaa johtamiseen.

Hanke pyrkikin sekä edistämään työntekijöiden hyvinvointia että kehittämään johtamista, myös työntekijöiden itsensä johtamista.  Osallistujia oli satakunta.

Hankkeessa järjestettiin työntekijöille hyvinvointiryhmät ja esimiehille työpajat. Projektipäällikkö Mari Punna Jyväskylän ammattikorkeakoulusta arvioi, että menetelmiä voisi hyödyntää kaupan lisäksi muillakin epäsäännöllisten työaikojen aloilla.

Punnan mukaan epätyypilliset työajat sopivat toisille hienosti, toisille eivät ollenkaan ja useimmille keskimäärin. Työhyvinvoinnin kehittämiseen taas pitää löytyä tahto työpaikoilla. Lisäksi aina tarvitaan räätälöintiä, jotta hyvät ajatukset saadaan käytännöiksi.

Asiantuntijat rakensivat havaitsemistaan 24/7-työn piirteistä mallin, jolla voi ainakin luoda työhyvinvoinnista keskustelua toimipaikoissa.

Suosituksin liikkeelle

Hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen 24/7-työrytmissä edellyttää säännöllisyyttä elintavoissa eli riittävää unta ja liikuntaa sekä laadukasta ravitsemusta. Hyvinvointia edistävät myös kiireetön ajanvietto ystävien ja perheen kanssa sekä mielekkäät vapaa-ajan harrasteet ja oman ajankäytön suunnittelu.

– Osallistujat oivalsivat suunnittelun merkityksen. He ideoivat esimerkiksi, että arkipäivään saa mahdutettua liikuntaa, kun pakkaa harrastusvälineet ajoissa mukaan, Punna mainitsee.

Hankkeessa koottiin epätyypillistä työaikaa tekevien hyvinvoinnin edistämiseksi suositukset, jotka pohjautuvat sekä aiheen aiempaan tutkimustietoon että tämän tutkimuksen havaintoihin.

Suositukset painottavat hyvinvointitavoitteisiin sitoutumista: esimerkiksi ajankäyttö pitäisi suunnitella, jotta elintavat edistäisivät säännöllisyyttä.

Hyvinvointiryhmä tsemppasi

Yhdessä tutkitussa osuuskaupassa tehtiin ryhmäinterventio. Interventioon osallistuneet tunsivat hyvinvointinsa edistyneen ja esimiehet työnsä kehittyneen erityisen hyvin.

Ryhmätapaamisten välillä osallistujat saivat matkapuhelimeensa kannustavia viestejä ja muistutuksia, miten voisi lisätä liikuntaa. Toki sitäkin kysyttiin, miksi ei tavoitteessa onnistunut.

Hankeaikana kehitettiin ensimmäinen versio työhyvinvoinnin älypuhelinsovelluksesta. Sillä pyritään kohentamaan työstä palautumista.

Jyväskyläläiset asiantuntijat painottavat, että on tärkeää auttaa ympärivuorokautisten työpaikkojen työntekijöitä tunnistamaan omaa hyvinvointia edistäviä ja kuormittavia tekijöitä.

Työntekijöille pitää myös tarjota välineitä oman hyvinvoinnin edistämiseen. Tähän käyvät malleiksi hankkeessa kehitetyt hyvinvointiryhmät. Niihin osallistuneet työntekijät kokivat etenkin työstä palautumisen ja unen sekä yleisen jaksamisensa kohentuneen.

Hyvinvointiryhmäläiset harjoittelivat pieniä hyvinvointitekoja. He esimerkiksi liikkuivat aiempaa enemmän, nukkuivat riittävästi ja vähensivät sokeripitoisten välipalojen syömistä. Jotkut keskustelivat työpaikallaan unesta, palautumisesta ja liikunnasta, toiset ottivat yhä useammin eväitä töihin.

Tekstiviestit koettiin toimivaksi kannustustavaksi: se motivoi osallistujia huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan.

Puolen vuoden seuranta tosin paljasti, että moni oli jo jättänyt pikkuparannukset, joihin oli edennyt hyvinvointiryhmissä.

Monimuotoisuus vaatii reiluutta

Sekä haastatellut työntekijät että esimiehet pitivät oikeudenmukaisena sitä, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Kuitenkin tämän päämäärän saavuttaminen näytti mahdottomalta, koska työntekijät ovat kovin erilaisissa elämäntilanteissa. Joku halusi esimiehen suosivan lapsiperheitä, kun tekee työvuorolistoja, toinen oli päinvastaista mieltä.

Esimiehet arvioivat, että epäselvyyksiltä vältytään parhaimmin, kun esimerkiksi työvuorot päätetään avoimesti. Yleensäkin esimiehet puhuivat avoimen vuorovaikutuksen ja läpinäkyvän päätöksenteon puolesta.

Hankkeessa päätellään, että työyhteisöjen monimuotoistuminen lisääntyy, jolloin oikeudenmukaisuuden tarve organisaatioissa yhä vahvistuu.

Sekä työntekijät että esimiehet painottivat esimiestyön ja johtamiskäytäntöjen kehittämistä, kun on tarkoitus edistää työhyvinvointia.

Esimiehiltä vaaditaan tavoitettavuutta, mikä heikentää heidän hyvinvointiaan sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Työpajoissa esimiehet toivoivatkin oman työhyvinvointinsa kehittämistä.

Kaupan alalla työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista monimutkaistaa myös se, että kauppojen on oltava auki myös yleisinä loma-aikoina.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl