Antti Syväjärvi toivoo tutkijoilta monitieteistä tutkimustietoa ja poliittisilta päättäjiltä kriittistä lukutaitoa.

Tutkijan työ

• 13.05.2016

Tieto on viisaan resepti

Hallinnontutkija Antti Syväjärvi paneutuu kriittisesti johtamiseen ja hallintoon. Olennaista on selvittää muutosten myönteiset ja kielteiset vaikutukset työelämään ja organisaatioihin.

Viime vuosikymmenten työtä on mullistanut erityisesti digitaalisuus eli sähköisyys. Lapin yliopiston hallintotieteen professori Antti Syväjärvi havainnoi, että isossa muutoksessa on yllättävän vähän mietitty, miten työn mielekkyys kehittyy ja miten digitalisaatio vaikuttaa työn tuottavuuteen.

Työn mielekkyyteen ei Syväjärven mukaan ole syvennytty siksi, että vasta 2000-luvulla yhteiskunta- ja sosiaalitieteiden edustajat ovat liukuneet digitaalisuuden maailmaan. Aiemmin kuultiin lähinnä insinööritieteiden edustajia.

– Työelämä alkoi digitalisoitua alle 30 vuotta sitten, jolloin digitalisaation sanottiin tuottavan kaikkea hyvää, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Nyt osataan jo tavoitella digitalisaation haittojen ja hyötyjen tasapainoa: tärkeänä ei enää pidetä laitetta, vaan laitteen käyttöä.

Silti Syväjärvi sanoo, että edelleen päättäjät jauhavat digitalisaation merkitsevän tuottavuusparannuksia. Kriittinen kysyisi, miten digitalisaatio vaikuttaa kansalaisten tasavertaisuuteen ja työhön.

On selvää, että digitalisaatio vie työpaikkoja, erityisesti rutiinitehtävistä, mutta asiantuntijatehtävät joko säilyvät tai korvautuvat uusilla. Syväjärvi yleistää, että aina muutoksessa jotkut häviävät, toiset voittavat.

Toiveena kohtuullisuus

Syväjärvi toivoo yli-innostuksen ja alakulon sijaan työpaikoille kohtuullisuutta. Hän sanoo, että tie viisauteen on tutkittu tieto, joka on parhaimmillaan kriittistä eli uutta luovaa. Kun on saatu todennettua tietoa, päättäjien, kuten esimiesten ja poliitikkojen, pitäisi hyödyntää tätä tietoa.

Hän lisää, että on vähän naiivia odottaa tiedon palvelevan päätöksentekoa. Tutkimuksetkin osoittavat, että päättäjät eivät juuri kuuntele tutkijoita. Lisäksi Syväjärvi toteaa, kuinka 50-sivuisesta tutkimuksesta päättäjä usein poimii juuri omaan ideologiaansa sopivat kohdat. Hän ei silti arvostele pelkästään päättäjiä.

– Me tutkijat osaamme olla vaikeaselkoisia. Tiedelehdessä saa käyttää akateemista kieltä, mutta esimerkiksi työsuojelusta viesti on saatava kaikille. Tiedon kansantajuistaminen on tärkeää sekä työyhteisöille että tieteille.

Digitalisaatio ei ole ihmelääke

Syväjärven mukaan digitalisaatiossa ovat vahvoilla ne organisaatiot, jotka ovat ymmärtäneet sen yhdeksi toimintatavaksi muiden joukossa. Professori kehaisee Verohallintoa, joka on kansalaisen näkökulmasta tehnyt järkevän, digitaalisen toimintakanavan.

– Vielä noin 15 vuotta sitten tietotekniikan yritykset ja konsultit veivät sairaanhoitopiirejä ja kuntia, ehkä myös bisnestoimijoita, kuin pässiä narussa. Sittemmin julkishallinnossa on kehitytty digitalisaation hyödyntämisessä, hyväksi esimerkiksi käy hankintaosaaminen.

Syväjärven mukaan julkishallinto saa parhaan apunsa monitieteisestä tutkimuksesta.

– Kukaan ei kiistä insinööritieteiden tärkeyttä. Vaan insinööritieteiden rinnalle tarvitaan myös oikeuden, hallinnon, psykologian, sosiologian, talouden ja lääketieteen osaajia, muiden muassa.