Työhyvinvoinnille rakennettiin tarjotin

Rakennusalan terveys eli Rate-kehittämishankkeen 2013–2014 käynnistivät Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto. Mukaan tulivat kymmenen rakennusyritystä sekä ammattiliitot Pro ja Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN.

Työterveyslaitoksen tutkija haastatteli rakennusyritysten asiantuntijoita työhyvinvoinnin edistämisestä. Haastatteluista ja yritysten dokumenteista luotiin työhyvinvointitarjotin, joka tarjoaa työhyvinvoinnista esimerkkejä ja tutkimustietoa.

Tarjotin löytyy Rakennusteollisuuden, Rakennusliiton, Pron ja Työterveyslaitoksen nettisivuilta.

Työhyvinvointitarjotin myös kannustaa yrityksiä omiin hyvinvointihankkeisiin. Niiden tueksi yritykset voivat hakea kehittämisavustusta Työsuojelurahastolta.

Turva-asioitakin voi treenata

Rakennuksilla tehdään raskasta työtä vaihtuvissa oloissa, ja työtapaturmia sattuu runsaasti. Sekä rakennusalan työnantaja- että työntekijäliitot jakavat huolen rakennustyöntekijöiden työhyvinvoinnista.

Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari kehaisee, että Rate-hankkeessa käsiteltiin olennaisia asioita.

– Tuli puhutuksi asiaa ilman ylimääräisiä latauksia. Yhteistyö sinänsä on hyväksi, ja tällainen yhteistyö erityisen hyvää.

Kari mainitsee työhyvinvoinnin osioista ensimmäiseksi turvallisuuden ja siitä jopa oivaltavaksi käytännöksi Ruduksen Turvapuiston. Se on Euroopan ensimmäinen rakennusalan työturvallisuuden koulutusrata. Espoon Ämmässuolla opitaan havaitsemaan vaarat ja opetetaan turvallisia työtapoja.

– Niin turvallisuuden, ergonomian kuin elintapojen edistämisen hyviä käytäntöjä pitää levittää yrityksiin. Se on työlästä, mutta tärkeää.

Rakennusalan työntekijöillä on sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä keskimäärin enemmän kuin muilla toimialoilla. Rate-hankkeessa kehitettiin sairauspoissaolojen seurantaan ohje ja Excel-mallipohja.

Henkilöstön kehityspäällikkö Kirsi Rantanen Rudukselta painottaa, että rakennusalan sairauspoissaolojen mittaamiset pitäisi vakioida.

– Nyt joissakin yrityksissä lasketaan vain palkalliset poissaolot, toisissa lasketaan kaikki. On tärkeää tietää sairauspoissaolojen oikea taso, jotta osaamme suunnata tuen oikein.

Keho nuortui

Ruduksen työhyvinvointiohjelmaan on jo monina vuosina kerätty hyviä käytäntöjä.

Kirsi Rantanen kehaisee parin vuoden välien tehtävää Rudus kuntoon -työhyvinvointikiertuetta, joka viime vuonna kävi 70 toimipaikassa.

Kiertueella kerätään tietoa kyselyllä ja kehon ikä -raportilla. Raportti sisältää fysioterapeutin mittauksia fyysisestä toimintakyvystä. Jos osallistujan palaute näyttää korkeita riskejä, häntä kehotetaan ottamaan yhteyttä työterveyteen.

Kun ruduslaisten keski-ikä oli 44 vuotta, kehon ikä näytti olevan 42 vuotta. Edistyminen on selvää, sillä kaksi vuotta aiemmin kehon iäksi mitattiin 49 vuotta. Toimihenkilöiden työkyky on jopa erittäin hyvä. Korkeariskisimpien osuus oli puolittunut.

– Jo liikuntakortista näkee, että ihan sohvaperunoiden osuus on pienentynyt, Rantanen kertoo.

Hänen mukaansa ihminen yleensä jaksaa raskaissa töissä suhteellisen hyvin 40 ikävuoteen asti. Sitten syntymäkunto lopahtaa eli pitää alkaa syödä terveellisesti ja liikkua tai käy köpelösti.

– Kun heikkokuntoinen saa muutaman kerran palautetta, se herättelee, mutta vaatii kypsyttelyä, Rantanen uskoo.

Hän arvioi, että vaikkapa liikuntakampanjoista on hyötyä, mutta ennen kaikkea tarvitaan motivaatiota. Rantasen sanoin nämä asiat ovat korvien välissä.

– Kun työ keskeytyy usein, työntekijä voi tottua napostelemaan makkaraa. Kukaan ei pakota muutokseen, mutta on hyvä tietää, että toisinkin voi valita. Asiat etenevät hiljalleen.

Rakennusalalla tupakoidaan enemmän kuin toimialoilla keskimäärin. Ruduksen työterveyshuolto tarjoaa apua tupakoinnin lopettamiseen. Ylipaino ja tupakointi muodostavat pahan yhdistelmän jo kakkostyypin diabetesriskin takia.

Ruokarytmi ja tule-vaivat

Rudus toteutti eläkeyhtiö Eteran kanssa työmaatreenikampanjan. Hartiakipuja saatiin vähenemään, kun työtiloihin tuotiin esimerkiksi venyttelykeppejä ja rekkitankoja. Yhdessä liikkuminen kohentaa merkittävästi myös yhteishenkeä.

Rakennusalan sairaudet ovat tyypillisesti fyysisiä. Tuorein mittaus osoitti Ruduksessa, että henkilöstön mieliala on korkealla.

Työkyky on Ruduksessa Suomen keskiarvossa eli kohtalainen. Rantasen mukaan etenkin tuki- ja liikuntaelimistön oireiden ehkäisyä pitää yhä kehittää, varsinkin hartiaseudussa.

– On taivaan tosi, että olkapäät, selkä ja polvet eivät tahdo kestää koko elinikää näissä töissä, hän kiteyttää.

Kipuhaittoja kokevien määrä on Ruduksessa kasvanut. Edelleen ylipainon pitäisi vähentyä, siis ruokailutottumukset pitäisi saada säännöllisiksi.

– Keskitymme selvimpiin parantamiskohteisiin eli tule-vaivoihin ja ehkä myös ruoka-asioihin, Rantanen sanoo.