Työkaluja työpaikkojen kehittämiseen
Työsuojelurahaston toiminta | 13.5.2016

Työkaluja työpaikkojen kehittämiseen

Teksti: Hannu Kaskinen

Kuva: Mirkka Hietanen

Työsuojelurahaston uusin rahoitusinstrumentti on tuotteistusmääräraha, joka tukee olemassa olevan tutkimus- ja kokemustiedon jalostamista uusiksi,
innovatiivisiksi asiantuntijapalveluiksi tai toimintavoiksi työpaikoille.

Työsuojelurahaston tutkimusasiantuntija Mikael Saarinen sanoo, että suomalaiset työpaikat tarvitsevat uusia, helppokäyttöisiä ja laajasti sovellettavia työkaluja toimintansa kehittämiseen.

Siksi Työsuojelurahasto lanseerasi lokakuussa 2014 uusimpana rahoitusinstrumenttinaan tuotteistusmäärärahan, joka kannustaa tutkimus- ja kokemustiedon entistä laajamittaisempaan soveltamiseen.

Tuotteistusmäärärahan rahoitusehdot edellyttävät moniammatillisuutta ja yhteiskehittelyä. Asiantuntemusta pitää hakea laajalti, myös asiakkaita pitää kuulla.

Kehitettävällä toimintatavalla voidaan parantaa työoloja, edistää työyhteisöjen toiminnan turvallisuutta, työterveyttä, tuottavuutta ja työelämän suhteita.
Tuotteistushankkeita on valmistunut kymmenkunta, ja tämä juttu esittelee niistä otoksen.

Tutustu tuotteistuksen kriteereihin, esitteeseen ja videoon www.tsr.fi/tuotteistus-sivulla.

Psykojumppaa työpaikalla

Psykologi Tony Dunderfelt sanoo keränneensä Suomen parhaiden asiantuntijoiden ajatukset siitä, miten harjoittaa työpaikalla stressinkäsittelytaitoja. Miten kehittää esimerkiksi ajatuksia, tunteita, keskittymistä?

Tutkimustiedosta, kokeiluista ja yhteiskehittelystä syntyi Mielen hyvinvointitreenit työpaikalla (MHTT), joka on psyykkistä työhyvinvointia kehittävä valmennusohjelma. Pienryhmät tapaavat vähintään kahdeksan kertaa vuodessa ja keskittyvät neljän viiden ongelman ratkaisuun.

Ohjelman sisäistänyt pystyy jatkamaan päänsisäistä harjoitteluaan vaikkapa kahvitauolla.

– Ohjelmassa ei vain puhuta kuuntelemisen taidosta, vaan oikeasti harjoitellaan sitä. MHTT yleensäkin tiivistää runsaan puheen työterveydestä ja työhyvinvoinnista teoiksi, Dunderfelt kiteyttää.

Dunderfeltillä on kunnianhimoiset ajatukset: MHTT voisi lähitulevaisuudessa saada saman kansallinen aseman kuin vaikkapa fysioterapeutit ovat hankkineet sauvakävelylle.

Dialogia Oy: Mielen hyvinvointitreenit työpaikalla (MHTT) – konseptointi ja tuotteistus. Tuotteistus.

Työsuojelubyrokratiaan verkkopalvelu

Lakiasiaintoimisto Turre Legal Oy kehitti pienyrityksille verkkopalvelun, jolla palvelun hankkija pystyy hallitsemaan lakisääteiset työsuojeluvelvoitteiden seurannat. Selkokielinen palvelu muistuttaa vuosittaisista velvoitteista sekä tukee työsuojeluhenkilöitä esitäytetyin kaavakkein ja ohjeistuksin.

Lakimies Herkko Hietanen kertoo, että tuotteistus on jatkunut siitä, mihin yhtiö eteni Työsuojelurahaston tuotteistusmäärärahalla. Turre Legal palkkasi vuodenvaihteessa ohjelmistokehittäjän, ja tuotteen pitäisi täysin valmistua kesään mennessä. Sitten viisihenkinen yhtiö keskittyy markkinointiin.

–  Jo nyt olemme saaneet verkkosivujemme ansiosta asiakkaita. Alun perin tähtäsimme siihen, että tarjoamme kaikille koko työsuojelupaketin. Opimme kuitenkin, että moni yritys hankkisi vain joitakin työsuojelulainsäädännön vaatimia osia. Luonnollisesti kuuntelimme asiakkaita, ja tuotevalikoimamme kasvoi, Hietanen myhäilee.

Turre Legal Oy: Työsuojelu 2.0 – riesasta voimavaraksi. Tuotteistus.
www.verkkolakimies.net

Työntutkimusta uudistamassa

– Työntutkimus on niin hyvä työn tuottavuuden nostamisen malli, että se tarvitsee arvoisensa tuotteen, jota olisi helppo myydä yrityksille, TTS Työtehoseuran asiantuntija Annikki Pere alustaa.

TTS:n ratkaisu on Osallistava työntutkimus, joka avartaa työntutkimusta työturvallisuuden ja työterveyteen eli työn yleisen kehittämisen suuntaan. Tuotteella tavoitellaan samanaikaisesti parannusta sekä työn tuottavuuteen että työntekijöiden hyvinvointiin.

Tuote käy Pereen mukaan niin palvelu- kuin teollisuusyrityksille: kaikille työpaikoille, joissa pyritään siihen, että ihminen pystyisi keskittymään tuottavan työn tekemiseen.

Hyvä työntutkimus tarkoittaa Pereelle sitä, että aktivoidaan työntekijät kehittämään työn tekemisen edellytyksiä, sillä työntekijät ovat työn parhaita asiantuntijoita.

Ulkopuolinen toimija ohjaa kehittämisprosessia ja tuo siihen tarvittavaa kuvailu- ja mittaustietoa.

– Emme vain kellota, vaan kehitämme työpaikan kanssa prosesseja ihmiselle sopivaksi, Pere sanoo.

Työtehoseura ry: Osallistava työntutkimus. Kokonaisvaltainen osallistava työntutkimus yrityksen kilpailukyvyn parantamiseksi ja monisyisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tuotteistus.

Montaasi leffasta työelämään

Montaasiohjaus hyödyntää elokuvista tuttua otosmaisuutta työelämässä, poikkitieteellisesti ja -taiteellisesti. Kun kootaan riittävästi työntekijöiden näkemyksiä, saadaan kokonaisuus, joka auttaa suuntaamaan toimintaa uusin silmin.

– Kokonaisuudesta tulee suurempi kuin yksilöiden kokemukset. Montaasiohjaus leikkaa kokemukset uudeksi tarinaksi, johtamispsykologian yliopistonlehtori Ville Pietiläinen Lapin yliopistosta kuvailee.

Montaasiohjausta on sovellettu jo opinto-ohjaajien työnohjaukseen, aluekehittämisen malliksi taas käy Puumalan kunnan sosiaalipalvelujen uudistaminen.

Pietiläinen lupaa menetelmän soveltuvan kaikkeen asiantuntijatyöhön. Ensi syksynä valmistuvat ensimmäiset montaasityönohjaajat Mikkelistä kahden ja puolen vuoden koulutuksen jälkeen.

Vaikka ohjaussisällöt ovat yksilöllisiä, montaasiohjaamisen prosessi eli vaiheet ovat monistettavissa. Tästä tuotteistamisesta Pietiläinen kehaisee Työsuojelurahaston joustavaa rahoitusapua.

Lapin yliopisto: Montaasiohjauksen konseptointi. Tuotteistus.
www.montaasiohjaus.fi

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl