Työhyvinvointi

• 18.02.2016

Yötyö kuormittaa luotsia

Luotsauksessa kuormittaa eniten yöllä työskentely. Väsymystä voi kertyä jopa riskirajaan saakka. Myös työn epäsäännöllisyys ja työtehtävän odottelu stressaavat. Kuormituksen edessä ei kuitenkaan kannata antautua.

Luotsauspalveluja tuottava Finnpilot Pilotage Oy ja Työterveyslaitos toteuttivat yhteistyössä Yö väylällä -kehittämishankkeen. Hankkeessa haluttiin lisää tietoa nykyisen työaikamallin kuormittavuudesta. Lisäksi haussa olivat keinot vaikuttaa työtekijöiden jaksamiseen.

Luotseja ja kuljetuksista vastaavia luotsikutterinhoitajia Finnpilotissa työskentelee noin 300. He takaavat merenkulun turvallisuutta kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina. Työtä tehdään viikko, sen jälkeen on viikko vapaata.

Luotsien vuorokautinen lepoaika on työehtosopimuksen mukaan 10 tuntia. Työnantajan pyynnöstä ja luotsin suostumuksella lepoaika voidaan lyhentää seitsemään tuntiin ja luotsikutterinhoitajilla kahdeksaan tuntiin.

Työterveyslaitoksen tutkijat Tarja Hakola ja Jussi Konttinen tulivat tutuiksi Finnpilotin työntekijöille kehittämishankkeen aikana.

– Henkilöstö oli hienosti mukana, ja kertynyt aineisto on varsin kattavaa. Tulokset antavat ilman muuta oikeaa tietoa tilanteesta, Hakola kertoo.

Yö väylällä -tutkimuksen sähköiseen kyselyyn vastasi 65 prosenttia Finnpilotin operatiivisesta henkilöstöstä. Kenttämittauksissa eri luotsausalueilla oli mukana noin 75 luotsia ja luotsikutterinhoitajaa.

Yo-vaylala

Univelka lisää sairastumisen riskiä

Kenttämittauksissa mitattiin sykevariaatiota, stressihormonien tasoa sekä pidettiin unipäiväkirjaa ja mitattiin unen laatua liikeanturilla.

Tulosten mukaan eniten luotsauksessa kuormittaa yöllä työskentely, mutta myös työn epäsäännöllisyys ja työtehtävän odottelu stressaavat. Keskimäärin työntekijät voivat hyvin, mutta kenen tahansa kohdalle voi silti osua tilanne, jossa työtä tehdään jaksamisen riskirajoilla.

Vapaaviikollakaan ei aina ehdi palautua työn rasituksesta.

– Keskeisin tutkimustulos oli palauttavan unen riittämättömyys. Usea peräkkäinen valvottu tai huonosti nukuttu yö lisäävät univelkaa, josta työntekijät eivät aina ehdi palautua työviikon eivätkä edes vapaaviikon aikana, Hakola kertoo.

Kertyvä univelka vaikuttaa haitallisesti työtekijöiden fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Sairastumisen riskit kasvavat. Tutkimuksen mukaan kuormituksen kertyminen on alueesta tai henkilöstä riippumatonta. Päivällä levätyt tunnit eivät kokonaan voi korvata yöllä nukkumista.

Miten tästä eteenpäin?

Tutkijoiden suositukset kiteytyvät kolmeksi kohdaksi: työn ja levon järjestelyt, nukkumisolosuhteet ja henkilön omat elintavat.

Luotsausalueet ja asemat ovat erilaisia. Työn ja levon järjestäminen koko maassa ei onnistu yhdellä tavalla. Finnpilotin tavoitteena onkin luoda alueille ja asemille omia toimintamalleja. Henkilöstö on tiiviisti mukana ratkomassa asiaa.

– Yhteistyö liittojen ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa jatkuu yhtä aktiivisena kuin tähänkin asti, Finnpilotin henkilöstöjohtaja Kati Virtanen painottaa.

Tutkijoiden suositusten mukaisesti lepoa ja palautumista lähestytään paikallisesti. Kokeilut aloitetaan niillä asemilla, joilla työskentely on vahvasti yöpainotteista.

– Olen vakuuttunut siitä, että yhdessä henkilöstön kanssa pystymme parantamaan työstä palautumista ja vähentämään vuorotyön kuormitusta.

Seurantaa ja suunnittelua

Rauman luotsiasemalla tunnistetaan tutkimuksen tulokset ja haastetta on jo yritetty ratkoakin. Raunalla luotsaukset ovat lyhyitä eli kolmesta neljään tuntia ja osuvat usein yöaikaan. Alukset haluavat rantaan seitsemäksi, jolloin ahtaajat tulevat töihin.

Selkämeren alueen luottamusmies Juha-Pekka Heikkilä on toiminut luotsina yli kymmenen vuotta. Hän on mukana käynnistämässä kokeilua, jossa luotsausvuorot jaetaan henkilöstön kesken niin, että peräkkäisten yövalvomisten määrä minimoidaan. Yksi luotsi hoitaa yöt ja kaksi muuta nukkuvat.

– Miehitys on oikeasti neljä vuorossa, mutta käytännössä yksi neljästä on aina joko lomalla tai muusta syystä poissa, Heikkilä sanoo.

– Tarvitaan enemmän seurantaa ja suunnittelua, jotta tämä saadaan toimimaan hyvin kaikkien kannalta. Koko ketjun – luotsinvälitys, hinaajat, satama, luotsit ja kuskit – pitää toimia saumattomasti yhteen.

Työterveyslaitoksen tutkijat seuraavat Rauman kokeilua ja tekevät siitä kyselyn osallistuneille.

DSC_4588_Juha_Pekka-Heikkilä

Luottamusmies, luotsi Juha-Peka Heikkilä on käynnistämässä Finnpilotin Rauman luotsiasemalla kokeilua, jossa yövalvomisten määrä minimoidaan.

Omat elintavat ja nukkumisolot kuntoon

– Sain tutkimuksesta paljon omaa palautumista koskevaa aineistoa, Selkämeren alueen työsuojeluvaltuutettu, luotsi Kari Suomalainen kertoo.

Hän on toiminut luotsina vuodesta 1994.

Luotsit käyvät kahden vuoden välein merimieslääkärin tarkastuksessa. Silloin tehdään myös kuntotesti. Lääkärin tarkastuksessa voidaan hyödyntää tutkimuksen tuloksia.

”Tulosten ruotiminen loppuun saakka on tärkeätä sekä työntekijälle että yritykselle.”

– Tulosten ruotiminen loppuun saakka on tärkeää sekä yksittäiselle työntekijälle että yritykselle. On hyvä saada palautetta omasta kunnosta ja jaksamisesta näinkin syvällisesti.

Tutkijoiden mukaan omilla elintavoilla on vaikutusta palautumiseen ja työssä jaksamiseen. Suomalainenkin tietää, että ruokailu ja liikunta vaikuttavat unen laatuun ja sitä kautta palautumiseen.

Suomalainen on aktiivisesti kehittänyt oman aseman nukkumisoloja yhteistyössä työfysioterapeutin kanssa. Vuoteet, patjat ja tyynyt ovat ergonomiset. Makuuhuoneiden ikkunoissa on auringonsuojakalvo, sälekaihtimet ja pimennysverhot. Aseman käytävien katoissa on akustiikkalevyt ja lattialla melua vaimentava matto.

DSC_4609_Kari-Suomalainen

Työsuojeluvaltuutettu, luotsi Kari Suomalainen on tyytyväinen tutkimuksen tuottamaan tarkkaan palautteeseen kunnostaan ja jaksamisestaan.

Kirjoittaja on Finnpilot Pilotage Oy:n viestintäpäällikkö.

Finnpilot Pilotage Oy: Yö väylällä. Työsuojelurahaston kehittämisavustus 114296.