Äänenhuollon kehittämishankkeessa varhaiskasvattajat saivat varmuutta, kun kokemus omasta äänestä muuttui myönteisemmäksi. – Vertaisten tuki ja palaute antoi voimia, kertovat ohjaaja Anne Lindqvist (vasemmalla) ja valmentaja Sara Rouvinen. Äänenhuollon kehittämishankkeessa varhaiskasvattajat saivat varmuutta, kun kokemus omasta äänestä muuttui myönteisemmäksi. – Vertaisten tuki ja palaute antoi voimia, kertovat ohjaaja Anne Lindqvist (vasemmalla) ja valmentaja Sara Rouvinen.

Työhyvinvointi

• 11.06.2018

Äänenhuolto toi hyvinvointia ja varmuutta varhaiskasvattajille

Ääni-siestaa, hengitysharjoituksia, äänentuoton tekniikoita ja inkivääriä – varhaiskasvattajat saivat äänenhuollon kehittämishankkeessa arkeen osuvia välineitä tärkeimmän työkalunsa vaalimiseen. Työpajoissa koheni äänenkäytön rinnalla hyvinvointi, itsetunto ja vuorovaikutus.

Missä minun veneeni on?”  Näin huutelee työmatkallaan ohjaaja Anne Lindqvist yli kuvitteellisen järven – hiljaa mielessään.

Lindqvistin työpaikalla, Puistolan leikkipuisto Nurkassa äänitekninen mielikuvaharjoitus muuntuu todellisuudeksi: isolla pihalla lainehtii satakunta pientä koululaista, joiden synnyttämien ääniaaltojen yli pitää ohjaajan sanan kuulua.

Lindqvistin ja hänen kollegoidensa arki vaatii ääneltä paljon, sillä työtä tehdään paljon ulkona ja ohjattavat ryhmät ovat usein suuria.

– Kuormituksen myötä voi syntyä ääniongelmia ja jonkin verran niitä työntekijöillämme ilmenee, kertoo Lindqvistin esimies, Helsingin kaupungin johtava leikkipuisto-ohjaaja Noora Hynynen.

– Äänenhuolto olisi hyvä ottaa osaksi jo uuden työntekijän perehdytystä, sanoo Helsingin kaupungin johtava leikkipuisto-ohjaaja Noora Hynynen.

– Äänenhuolto olisi hyvä ottaa osaksi jo uuden työntekijän perehdytystä, sanoo Helsingin kaupungin johtava leikkipuisto-ohjaaja Noora Hynynen.

Äänikin kaipaa huoltoa

Ääniongelmien ehkäisemiseksi Helsingin leikkipuistojen työntekijöille järjestettiin loppuvuodesta 2017 Suojele ääntäsi, säilytä työkykysi -kehittämishanke. Tavoitteena oli parantaa työssäjaksamista ja säästää sairaskuluissa.

Varhaiskasvattajille räätälöidyn koulutuksen suunnitteli ja veti puheviestinnän valmentaja, vokologi Sara Rouvinen Sanabox Oy:stä.

– Ääni on puhetyöläisen tärkein työkalu, ja se vaatii huoltoa. Silti Suomessa etenkin varhaiskasvattajille tarjottava äänenhuollon koulutus jää monesti vähäiseksi, Rouvinen tietää.

Äänenkäytössä tehokkainta on ennaltaehkäisy, jotta vältytään hankalasti hoidettavilta ongelmilta. Ääneen kuitenkin kiinnitetään huomiota vasta, kun jokin on pielessä.

– Huolehdimme kehosta, syömme hyvin ja käymme lenkillä. Mutta ääntä ei muisteta hoitaa, koulutukseen osallistunut Lindqvist tunnistaa ilmiön.

Omaan ääneen voi vaikuttaa

Äänen kuormittumisesta tai väärästä äänenkäytöstä kertoo tunne, ettei jaksa puhua. Pulmista kielivät myös narina, käheys tai äänen katoaminen kokonaan.

– Onneksi aina voi oppia ja parantaa äänenkäyttöään. Vastoin monen uskomusta omaan äänensä voi vaikuttaa, Rouvinen muistuttaa.

Syyskaudella 2017 järjestetyssä, puoli vuotta kestäneessä kehittämishankkeessa otettiin huomioon varhaiskasvattajien työ kokonaisuutena. Työpajoihin Rouvinen valitsi paljon hengitys- ja lämmittelyharjoituksia. Ääntä vahvistavia tekniikoita kokeiltiin yhdessä, kuten Lindqvistin käyttämää järven yli huutelua.

– Sen jälkeen opittua sovellettiin työtehtäviin, kuten satujen lukemiseen tai laulamiseen, Rouvinen kertoo.

Osallistujat saivat myös tietoa äänihygieniasta eli siitä, mitkä kehon ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa äänentuottoon.

– Pidän usein äänisiestaa eli lepuutan ääntä työpäivän jälkeen. Töissä juon vettä tai inkivääriteetä. Flunssaisena varjelen ääntäni erityisen tarkasti, Lindqvist kertoo esimerkkiä.

– Ääni on kehon instrumentti, osa persoonaa, joka tarvitsee huoltoa siinä kuin muukin keho, sanovat ohjaaja Anne Lindqvist (edessä) ja valmentaja Sara Rouvinen.

– Ääni on kehon instrumentti, osa persoonaa, joka tarvitsee huoltoa siinä kuin muukin keho, sanovat ohjaaja Anne Lindqvist (edessä) ja valmentaja Sara Rouvinen.

Motivaatio ja identiteetti vahvistuivat

Kehittämishankkeen päätteeksi Rouvinen teki jokaiselle 17 osallistujalle äänianalyysin.

– Osallistujien äänenlaadussa tapahtui selvää kehittymistä, kuten äänen kirkastumista sekä narinan ja käheyden vähenemistä, Rouvinen kertoo.

Seitsemän leikkipuiston esimiehenä Noora Hynynen arvostaa myös ääniharjoitteiden tuomia seurannaisvaikutuksia.

– Osallistujien työmotivaation ja ammatti-identiteetin vahvistuminen ovat tärkeitä tuloksia työhyvinvoinnin kannalta, Hynynen sanoo.

– Oli silmiäavaavaa oivaltaa, miten suuri merkitys ihmisen kokemuksella omasta äänestään on minäkuvalle, hän lisää.

Läheltä ei tarvitse huutaa

Hynynen iloitsee myös lasten ja ohjaajien vuorovaikutuksen kohentumisesta, joka vaikuttaa koko yhteisön hyvinvointiin.

Lindqvist näkee tämän muutoksen omassa arjessaan lisääntyneenä läsnäolona.

– Huutamisen sijaan menen vielä entistä herkemmin lapsen lähelle puhumaan. Lapset ovat huomanneet muutoksen ja rauhoittuvat nopeammin. Kaiken kaikkiaan meillä tuntuu olevan aiempaa rauhallisempaa.

Lisätietoa: Suojele ääntäsi ja säilytä työkykysi! -hanke