Pro-tukipisteessä puhaltavat yhteen hiileen Minna Huovinen (vas.), Essi Thesslund, Maire Henno ja Jaana Kauppinen.

Työhyvinvointi

• 21.05.2015

Arvot kivijalkana ja kurkihirtenä

Yhdessä luotu arvopohja on perusta, joka pitää Pro-tukipisteen työntekijät pystyssä.

Osallisuus, yhdenvertaisuus ja läpinäkyvyys. Siinä kolme arvoa, jotka kypsyivät Pro-tukipiste ry:n kaksivuotisessa työhyvinvointihankkeessa.

Toiminnanjohtaja Jaana Kauppisen mukaan työyhteisö halusi löytää mahdollisimman helpot ja monikäyttöiset arvot, jotka tukevat jaksamista.

Työhyvinvointihankkeelle ja arvojen pohtimiselle oli ollut jo pitkään tarvetta työssä, joka edistää seksi- ja erotiikkapalveluita myyvien ihmisten yhdenvertaista oikeutta hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen.

Työntekijät altistuvat helposti myötätuntouupumiselle ja sijaistraumatisoitumiselle. Työn kuormittavuus nousee paitsi asiakastyöstä, myös ympäristön – kansalaisten, virkamiesten, median ja poliisin – yleistyksistä ja negatiivista asenteista seksityöstä elantonsa hankkivia kohtaan.

Kaikista ovista voi vetää sananmukaisesti yhtä aikaa, sillä toiminnan rahoitus on kiinni ulkopuolisesta tuesta.

Arvot hengittävät arjessa

Hankkeen aikana Pro-tukipisteen kaikki työntekijät kokoontuivat kerran kuukaudessa perjantaisin pohtimaan konsulttien johdolla arvoja, omaa jaksamista sekä tapoja kehittää omaa ja koko yhteisön työtapoja.

Prosessi oli pitkä ja välillä uuvuttava, mutta etenkin arvojen työstämisessä työryhmä pääsi nopeasti yhteisymmärrykseen. Puhetta oli paljon ja ilmapiiri avoin, jotta kaikki saivat sanoittaa ajatuksiaan.

Arvojen toimivuutta testattiin koko prosessin ajan käytännön kautta. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja läpinäkyvyys konkretisoituivat jokaiselle työntekijälle niin työssä kuin vuorovaikutuksessa kollegoihin.

– Jaksamisen kannalta arvopohdinnoissa on tärkeää itse tietää, mihin työ perustuu, jotta pystyy sen sanomaan selkeästi myös muille. Toinen asia on sitten se, pystyykö vakuuttamaan omalla näkemyksellään muut, Helsingin yksikön johtaja Minna Huovinen sanoo.

Kehittämiskoordinaattori Essi Thesslundin mukaan arvojen ja käytännön yhdistäminen on juuri työn kipukohta ja helmi.

– Ei voi olla erikseen periaatteen tasoa ja käytäntöä, vaan arvojen tulee hengittää kaiken läpi. Prosessi syvensi arvojen merkityksiä, niiden ymmärtämistä ja käyttökapasiteettia, hän sanoo.

Työyhteisö tuotti myös vahvan näkemyksen, että yhteisötasolla pitäisi olla enemmän vuorovaikutusta, joka nousee toiminnasta, ei niinkään kokouskäytännöistä.

– Tämä on yksi hankkeen päätuloksista, vaikka sitä ei osattu edes tavoitella, Kauppinen toteaa.

Tulikokeeseen tuoreeltaan

Työhyvinvointihankkeen anti joutui alkuvuodesta koetukselle, kun kielteiset rahoituspäätökset pakottivat irtisanomisiin ja uusien säästökohteiden etsimiseen.

– Kolaus oli toki ikävä, mutta uskon, että selvisimme siitä hankkeen ansiosta paremmin ja vahvempina. Kykymme toipua on nyt aika korkea, Kauppinen toteaa.

Hankkeen kuudessa eri kehittämiskohteessa paneuduttiin myös arvioimaan työssä jaksamista tukevien rakenteiden toimivuutta ja sitä, miten johtaa työn kehittämistä. Työntekijöiden osallisuutta ja aloitteellisuutta tukevan ilmapiirin luomiseen käytettiin myös aikaa.

Hankkeen asiantuntijana ja kouluttajana toimi Leena Nissinen Tmi Acomasta. Informaatiotulvan käsittelyyn sovellettiin Filosofian Akatemian USAIN-ajattelunhallintamenetelmää.  Arvojen arkeen jalkauttamisen ulkopuolisena asiantuntijana toimi Erika Heiskanen Juuriharja Oy:stä.

Pro-tukipiste ry: Työhyvinvoinnin kehittämishanke. Kehittämisavustus.