Esimiehet työhyvinvoinnin kehittäjiksi

Henkilöstöjohtaja Jenni Harjula (vas.) ja päiväkodinjohtaja Soili Jussila tietävät, että henkilöstön osallistaminen auttaa esimiestä keventämään omaa työtaakkaa.

Työhyvinvointi | 17.5.2017

Esimiehet työhyvinvoinnin kehittäjiksi

Teksti: Hannu Kaskinen

Kuva: Ari Korkala

Pirkkalan kunnassa vahvistettiin esimiesten työhyvinvoinnin kehittämistaitoja. Kun esimies osaa tukea alaisiaan oikein, se edistää koko työyhteisön hyvinvointia.

Pirkkalassa halutaan alentaa kunnan henkilöstön korkeiksi nousseita sairauspoissaololukuja. Kun Pirkkalan henkilöstöjohtaja Jenni Harjula kuuli Espoon kaupungissa toteutetusta työhyvinvointihankkeesta, hän innostui. Espoon hanketta toteutti työhyvinvoinnin tutkimusryhmä Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosista.

Pirkkalan kunta käynnisti vastaavantyyppisen hankkeen, johon Työsuojelurahasto myönsi kehittämisavustuksen. Hankkeeseen osallistui 24 esimiestä ja neljä pilottiorganisaatiota: päiväkotialue, henkilöstöhallinto, ruoka- ja puhtauspalvelualue sekä sosiaalitoimi.

Hanke koostui esimiehille järjestetyistä työpajoista, koulutuksesta, konsultoinnista ja sähköisen esimiestyökalun käyttöönotosta.

Synergosin tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi kiteyttää, että Pirkkalassa pyrittiin vahvistamaan esimiesten kehittämisosaamista. Esimiesten pitäisi edistää alaistensa työhyvinvointia, vaan usein tämä perustehtävä unohtuu.

– Emme toimineet vain ulkopuolisina konsultteina, vaan tuimme esimiehiä, jotta he ottaisivat nykyistä isomman vastuun työhyvinvoinnin kehittäjinä, Heikkilä-Tammi jäsentää.

Hankkeessa tuettiin myös esimiesten omaa hyvinvointia. Harjula rinnastaa esimiesten jaksamisen perheeseen: Vain hyvinvoivat vanhemmat jaksavat olla hyviä vanhempia.

Aktiivisesti hankkeeseen osallistunut työterveyshuolto teki esimiehille terveystarkastukset elokuussa 2015. Kuntotestin perusteella esimiehille laadittiin oma työhyvinvoinnin suunnitelma ja hankittiin aktiivisuusrannekkeet.

Tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi (vas.) ja projektipäällikkö Anna Koski toivovat, että rahoittajat innostuisivat myös hankkeiden seurannasta. Vaikuttavuutta pitäisi tutkia.

Henkilöstön työhyvinvointi parani

Hankkeen lopuksi pilottiryhmien henkilöstö vastasi vaikuttavuuskyselyyn. Se näyttää vuorovaikutuksen edistyneen esimiesten ja henkilöstön välillä. Työyhteisöjen ilmapiirin vapautumisen kuulee entistä avoimemmissa keskusteluissa.

Hankkeessa pohdittiin runsaasti palaverikäytäntöjä, jotka toimisivat. Harjula kertoo, että nykyisin henkilöstöhallinnossa keskustellaan vapaamuotoisilla viikkokahveilla vilkkaasti. Väki rohkenee kertoa työnsä pulmista, mutta naurukin on herkässä.

 Mittaustulokset todentavat työhyvinvoinnin kehittyneen hankeaikana. Työyhteisön ja tiimin toimivuus arvioitiin jokaisessa pilottityöpaikassa paremmaksi hankkeen lopussa kuin alussa.

Lisäksi hankkeessa verkostoiduttiin yli hallintokuntien. Sairauspoissaolojen kehityksen näkee vasta myöhemmin.

Jenni Harjula suosittaa, että työpaikoilla hyödynnettäisiin kehittämishankkeita ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöä.

Verkkosivusto itseopiskeluun

Synergos hyödynsi Pirkkalassa sähköisenä esimiestyökaluna Esimies – kehitä työhyvinvointia! -verkkosivustoa, jonka Synergos kehitti Espoon hankkeessa.

Sivusto on liitetty Pirkkalan kunnan sisäisten verkkosivujen työhyvinvointiosioon. Sinne on koottu myös kunnan ohjeistuksia työhyvinvoinnin edistämiseksi. Sivusto toimii lähinnä esimiesten itsenäisenä opiskelupaikkana.

Synergos-projektipäällikkö Anna Koski taustoittaa, että kiireisiä esimiehiä on hankala saada koulutuksiin, joten tarjonta pitää suunnitella tarkasti.

– Pirkkalan kunnan esimiehet vahvistuivat työn kehittäjinä. Selvimmin parani johtaminen, Koski arvioi.

Soili Jussila kertoo, että hän on keskustellut kaikkien alaistensa kanssa päiväkotien työhyvinvointinäkymistä.

Opit tehty jaettaviksi

Päiväkodinjohtaja Soili Jussila kehuu hankkeen vaikuttavuutta mitanneita kyselyitä, joihin vastattiin hankeaikana kolmesti. Aiemmin hän ei ole joutunut työhyvinvointikyselyissä miettimään esimerkiksi työn imua ja työstressiä. Jussila käsitteli päiväkotiyksiköiden henkilöstön vastauksia, joita voi suhteuttaa muiden yksiköiden vastauksiin.

– Kaikkialla henkilöstö ei edes tervehdi toisiaan. Meillä tällainen perusystävällisyys toimii. Parantamista olisi päivähoitoyksiköiden yhteistyössä, Jussila miettii.

Hän konkretisoi, että helposti työntekijä tai esimies omii jonkin hyvän käytännön eikä kerro siitä muille. Turhaa on myös naapuritiimien toimintatapojen arvostelu.

– Hyvään tulokseen voi päästä monin tavoin. Pitää antaa arvo jokaisen tekemiselle.

Pirkkalan hankkeen loppuraportissa mainitaan, että kunnassa on aiemmin tehty monia työtyytyväisyyskyselyjä, vaan tuloksia ei juuri ole hyödynnetty. Anna Koski sanoo, että tämä on yleinen ongelma.

– Jos tulokset eivät johda mihinkään, se heikentää motivaatiota osallistua kyselyihin.

Hannele Mattila toimii henkilöstösuunnittelijana kunnassa, jossa tuoreen kyselyn mukaan asustavat kuntaansa tyytyväisimmät suomalaiset.

Johtajasta kiinni

Henkilöstösuunnittelija Hannele Mattila kertoo, että hankkeen myötä ilmeni johtamisongelmia työyhteisöissä, joissa henkilöstö toimii monissa toimipisteissä, usein erillään esimiehestä. Hankeaikana näihin tilanteisiin löytyi soveltuvia viestintävälineitä.

Pirkkalan esimiehet tähdentävät, että esimiehen on oltava henkilöstönsä tavoitettavissa, jotta vuorovaikutus toimisi. Tätä varten kehitettiin työyhteisön pelisäännöt.

Soili Jussila on kehottanut työntekijöitä jättämään teksti- tai sähköpostiviestin, jos on palaverissa, kun työntekijällä on asiaa. Viestin ehtii katsoa tauoilla, vaikka ei ehtisi soittaa.

Maaliskuussa Pirkkalan kunta sai hyvän uutisen: toimialatietoa keräävä EPSI Rating kertoi, että pirkkalalaiset ovat tyytyväisimpiä kuntaansa. Kun Pirkkala myös kaksi vuotta sitten voitti vastaavan kyselyn, kunnan henkilöstö sai palkallisen vapaapäivän. Taas siis tuli palkitsemisen aihetta.

– Mainekyselyn kärjessä ja suosittuna työnantajana pysymisen vaatii työtä. Vaikka työhyvinvointi etenee pienin askelin, suunta on oikea, Harjula päättelee.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl