Sosiaalinen media työssä – virtaa ja karikoita

Sosiaalinen media on ollut osa vapaa-aikaa jo pitkään, ja kymmenen viime vuoden aikana siitä on tullut keskeinen osa myös työelämää, etenkin asiantuntijaorganisaatioissa.

Somealustoja on organisaation sisäisiä ja ulkoisia, ja niitä käytetään ammatillisesti moniin tarkoituksiin: esimerkiksi tiedon jakamiseen, informaation etsimiseen, tiimipalavereihin, epäviralliseen keskusteluun, verkostoitumiseen ja yhteistyöhön, asiakaspalveluun, myyntiin ja markkinointiin sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

Some tarjoaa mahdollisuuden myös oman osaamisen, työntekijäidentiteetin ja henkilöbrändin kehittämiseen ja esillepanoon.

Paljon hyvää mutta myös pahaa

– Some helpottaa työntekoa ja parantaa yhteisöllisyyttä työpaikoilla – etenkin, jos työntekijät käyttävät sitä omasta tahdostaan eivätkä työnantajan tai sidosryhmien painostuksesta, sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen Tampereen yliopistosta sanoo.

Some on kaksiteräinen miekka: se voi olla valtava voimavara mutta samaan aikaan siihen voi sisältyä myös kielteisiä puolia:

– Niin kuin somen vapaa-ajan käyttöön, työkäyttöönkin liittyy riskejä ja ongelmia, jotka voivat nakertaa työntekijöiden hyvinvointia, Oksanen toteaa.

Koronakriisi toi luonnollisen koeasetelman

Oksanen johti Työsuojelurahaston tuella tehtyä tutkimusta, joka selvitti ensinnäkin sosiaalisen median käyttöä työelämässä ja sen yhteyttä työn imuun ja työhyvinvointiin.

Toisena tavoitteena oli tarkastella 1980–1990-luvuilla syntyneiden millenniaalien sosiaalisen median työkäyttöä. Tämän niin sanotun Y-sukupolven työntekijät ovat tottuneet jo varhain internetin käyttöön, ja heille on luontaista osallistua erilaisiin verkkoyhteisöihin ja rakentaa identiteettiään erilaisissa somekuplissa.

Kolmas tavoite nousi esiin tutkimuksen jo ollessa käynnissä: koronakriisi pakotti mittavaan etätyöhön ja digiloikkaan, mikä toi luonnollisen koeasetelman. Tutkijat pääsivät selvittämään tilanteen välittömiä vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin.

Aiempaa tutkimustietoa sosiaalisen median käytön mahdollisuuksista ja riskeistä työelämässä oli vain rajallisesti – puhumattakaan yhtäkkisen etätyön vaatiman digiloikan vaikutuksista.

Hankkeeseen osallistui viisi suomalaista asiantuntijaorganisaatioita, joiden työntekijöistä 52 osallistui fokusryhmähaastatteluun ja 563 kyselyyn. Organisaatiot edustivat finanssialan, tietoliikenteen, henkilöstöhallinnon, kustannustoiminnan ja vähittäiskaupan toimialoja.

Kansallisella pitkittäiskyselyllä seurattiin suomalaisen työväestön sosiaalisen median käyttöä ja työhyvinvointia kolmessa aikapisteessä keväästä 2019 kevääseen 2020. Vastaajia oli yhteensä 1 817. Vastauksia saatiin kattavasti eri toimialoilta, koulutusasteilta ja eri puolilta Suomea. Viimeinen kysely tehtiin onnistuneesti koronakriisin aikaan maalis-huhtikuussa 2020.

Työn imua ja yhteenkuuluvuutta

Somen päivittäinen työkäyttö asiantuntijaorganisaatioissa on hyvin yleistä, 84 prosentin luokkaa, kuului sitten millenniaaleihin tai vanhempiin sukupolviin. Kansallisessa kyselyssä päivittäin somea käytti työssään runsas kolmannes millenniaaleista ja vajaa kolmannes vanhemmista työntekijöistä. Koronakriisin seurauksena sosiaalisen median käyttö työtehtäviin yleistyi.

Millenniaalit hyödyntävät somea oman uransa ja näkyvyytensä edistämiseen.

Oksasen mukaan millenniaalit ovat aktiivisempia kuin vanhemmat sukupolvet somen käyttäjinä: he hyödyntävät sitä etenkin sisällön tuottamiseen, oman uran ja näkyvyyden edistämiseen sekä työkavereilta oppimiseen.

– Tutkimustulosten mukaan sosiaalinen media vahvistaa työntekijöiden välistä yhteenkuuluvuutta ja kokemusta työyhteisöltä saatavasta tuesta. Se tukee työn imua ja edistää työntekijöiden kokemusta työn tuottavuudesta.  Somen käyttö myös helpottaa tiedon kulkua ja saatavuutta.

Koronakeväänä teknostressi kasvoi mutta työuupumus väheni.

Koronakeväänä teknostressi kasvoi mutta työuupumus väheni – tähänastisten tulosten analyysien perusteella. Koronakriisi ja etätyö jakoivat työväestöä: parhaiten pärjäsivät ne, jotka olivat tottuneet somesovelluksiin jo ennen kriisiä. He nauttivat uudesta arjestaan. Osa stressasi uusien tietoteknisten haasteiden vuoksi ja kaipasi takaisin työpaikalle.

Työpaikkakiusaaminen somessa on yleistä

Millenniaalit raportoivat suurempaa sosiaalisen median käytön kuormitusta ja stressiä kuin vanhemmat työntekijät. He kokivat yleisemmin työuupumusta ja psyykkistä kuormitusta kuin vanhemmat.

Some on omiaan myös hämärtämään työn ja vapaa-ajan rajaa. Kokemus jatkuvasta läsnäolosta voi edistää kokemusta oman työn tuottavuudesta mutta siihen voi liittyä myös kuormitustekijöitä. Mahdollistamalla joustavia työtapoja työnantajat voivat mahdollistaa työn ja vapaan tasapainoa Tärkeätä on kuitenkin sopia selkeät pelisäännöt esimerkiksi tavoitettavuudesta.

Työpaikkakiusaaminen somessa on yleistä. Asiantuntijakyselyssä vastaajista 13 prosenttia raportoi tulleensa työpaikkakiusatuksi internetissä tai sosiaalisessa mediassa ja kansallisen kyselyn vastaajista 17 prosenttia. Koronakevään hyvä uutinen oli, että työpaikkakiusaaminen ei lisääntynyt.

Atte Oksanen pitää huolestuttavana tuloksena, että yleisimmin uhrit ovat nuoria ja aktiivisia somen käyttäjiä. He ovat yleensä myös vahvasti sitoutuneita somen identiteettikupliin. Kiusatuksi tuleminen on yhteydessä psyykkiseen kuormitukseen, työuupumuksen ja teknostressiin.

– Somessa ylipäätään on todella paljon hyviä puolia mutta samaan aikaan sitä mädättää negatiivisuus, joka valuu tietenkin myös somen ammattimaiseen käyttöön – oli kyse organisaatioiden sisäisistä tai julkisista kanavista.

Some ei aina ole kaunis paikka, mikä näkyy myös työpaikkakiusaamisessa.

– Some ei aina ole kovin kaunis paikka. Vuosia kielenkäyttö somessa on mennyt negatiiviseen suuntaan. Loukkaava puhe ja ulossulkeminen ikään kuin normalisoituvat ja voivat valua myös firmojen sisäisiin kanaviin ja näyttäytyvät työpaikkakiusaamisena.

Oksasen mukaan työnantajien pitäisi puuttua työpaikkakiusaamiseen somessa entistä herkemmin. Kyse on työpaikkakiusaamisesta, kun kiusaaminen liittyy työhön, vaikka kiusaamisen paikka on erilaisissa digitaalisissa somekanavissa.

Haastateltavat raportoivat monista somen käyttöön liittyvistä peloista, epäselvistä säännöistä ja sosiaalisesta paineesta, mitä helpottaisivat selkeät pelisäännöt ja yksilöllisten erojen huomioiminen.