Työhyvinvointi lisää finanssialan työntekijöiden tuottavuutta

Avoin vuorovaikutus johdon ja työntekijöiden välillä lisää hyvinvointia ja parantaa tuottavuutta, tutkijat Juha Eskelinen ja Sanna Nuutinen korostavat.

Työhyvinvointi | 14.1.2019

Työhyvinvointi lisää finanssialan työntekijöiden tuottavuutta

Teksti: Joanna Sinclair

Kuva: Liisa Takala

Ainutlaatuinen suomalaistutkimus osoitti työhyvinvoinnin taloudellisen merkityksen: korkeintaan satunnaista uupumusta tuntevat finanssialan työntekijät olivat työssään peräti 25 % tuottavampia kuin usein uupumusasteista väsymystä kokevat työntekijät.

Aalto-yliopiston ja Tampereen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa mitattiin Nordea Henkivakuutuksen ja Nordea Personal Banking -liiketoiminta-alueen henkilöstön työhyvinvoinnin suhdetta työn tuottavuuteen.

Työhyvinvointia tarkasteltiin tutkimuksessa erityisesti kahden käsitteen – työn imun ja uupumuksen – avulla. Työn imu tarkoittaa työntekijän kokemusta tarmokkuudesta, uppoutumisesta ja omistautumisesta työssään. Uupumusta arvioitiin sen avulla, kuinka usein työntekijät kertoivat kokevansa uupumusasteista väsymystä työssään.

Työn imu, uupumus ja avoin vuorovaikutus vahvassa yhteydessä tuottavuuteen

Työsuojelurahaston tuella tehty tutkimus osoitti tuottavuuden olevan selkeässä yhteydessä niin työn imuun kuin uupumukseenkin. Työn imua usein kokevat työntekijät olivat keskimäärin tuottavampia kuin harvemmin työn imua kokevat. Usein uupumusasteista väsymystä kokevat työntekijät olivat puolestaan työssään vähemmän tuottavia kuin harvemmin uupumusta kokevat kollegansa.

Vuorovaikutuksen tärkeys korostui myös tutkimustuloksissa: avoin vuorovaikutus johdon, esimiesten ja asiakaspalvelun ammattilaisten välillä lisäsi työntekijöiden hyvinvointia ja paransi selvästi tuottavuutta.

”Tulokset puhuvat selkeästi sen puolesta, että työhyvinvoinnin edistämisen tulee perustua strategisiin tavoitteisiin”, työhyvinvoinnin tutkimusryhmän tutkija Sanna Nuutinen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta tähdentää.

”Tyky-päivät ja liikuntasetelit ovat hyvä lisä, mutta ainoastaan järjestelmällisesti johdetulla työhyvinvoinnilla voidaan saavuttaa huomattavasti parempaa työn tuottavuutta”, tutkija Juha Eskelinen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelujohtamisen laitokselta sanoo.

Pekka Luukkasen johtama Nordea Henkivakuutus valittiin finanssialan parhaaksi työpaikaksi 2018 Great Place to Work Institute Finlandin tutkimuksessa. Voimakas panostaminen työhyvinvointiin on ollut yritykselle strateginen valinta jo vuosien ajan.
Pekka Luukkasen johtama Nordea Henkivakuutus valittiin finanssialan parhaaksi työpaikaksi 2018 Great Place to Work Institute Finlandin tutkimuksessa. Voimakas panostaminen työhyvinvointiin on ollut yritykselle strateginen valinta jo vuosien ajan.

Työhyvinvointiin panostaminen kannattaa taloudellisesti

Monialainen tutkimus oli kansainvälisestikin uraauurtava. Se toteutettiin tutkijoiden, työnantajan ja työntekijöiden edustajien yhteistyönä. Tutkimuksessa mitattiin työntekijöiden työhyvinvointia ja tuottavuutta verraten pitkällä aikajaksolla: 300 asiakaspalvelun ammattilaisten tuottavuutta mitattiin maaliskuun 2017 ja helmikuun 2018 väli. Lisäksi kaikkien työntekijöiden työhyvinvoinnin tilannetta ja kokemuksia työstä kartoitettiin touko–kesäkuussa 2017. Nordean työntekijöiden Ammattiliitto Nousu ry oli aktiivisesti mukana tutkimuksessa.

”Tutkimuksessa yhdistettiin työn tuottavuuden mittaus työntekijän arvioon omasta työhyvinvoinnistaan ja sitä tukevista tekijöistä. Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteys ei ole uusi idea, mutta työhyvinvoinnin vaikutuksesta yksilötason tuottavuuteen ei tätä ennen ole juuri ollut tutkittua tietoa”, Eskelinen huomauttaa.

Nordea Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Pekka Luukkanen on tutkimustuloksista hyvin mielissään.

”Voimakas panostaminen työhyvinvointiin on ollut meillä strateginen valinta jo vuosien ajan. Työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhteydestä oli ilahduttavaa saada näin selkeä tutkimustulos: 25 % tuottavampi työntekijä. Työhyvinvointi on meille tärkeä arvo jo sinänsä, mutta tutkimus osoitti työhyvinvointiin panostamisen olevan perusteltu valinta myös liiketaloudellisista lähtökohdista”, Luukkanen kertoo.

Kokemus teknologian muutoksista ennakoi yllättävän hyvin tuottavuutta

Finanssialan työ on viime vuosina digitalisoitunut voimakkaasti. Luukkanen, Eskelinen ja Nuutinen ovat kaikki samaa mieltä siitä, että teknologian yhteys tuottavuuteen oli yksi tutkimuksen mielenkiintoisimpia havaintoja: teknologian aiheuttama kuormitus tai sen koettu hyödyllisyys asiakastyössä ennakoivat yllättävän hyvin tuottavuutta.

”Työntekijöidensä tuottavuudesta kiinnostuneiden yritysten kannattaa varmistaa, että teknologisissa muutoksissa huolehditaan kaikkien osaamisesta. Lisäksi työntekijöille olisi mahdollisuuksien mukaan annettava vaikutusmahdollisuuksia työpaikan teknologiakehitykseen”, Nuutinen suosittelee.

”Teknologiakuormituksen yhteys tuottavuuteen oli hyvin kiinnostava tutkimustulos. Saimme uusia ajatuksia henkilöstön osallistamiseen esimerkiksi silloin, kun kehitämme vakuutustoimintaan uusia teknologiaratkaisuja”, Luukkanen toteaa.

Työhyvinvoinnista vetoapua koko kansantaloudelle

Luukkanen korostaa tutkimustulosten potentiaalista merkitystä koko Suomelle: työhyvinvointiin panostamalla koko kansantalouden tuottavuutta voisi nostaa merkittävästi.

”Viimeistään tämän tutkimustuloksen pitäisi herättää kaikki esimiehet ja johtajat kiinnostumaan työhyvinvointiin panostamisesta. Se on ehdottomasti taloudellisesti kannattavaa, mutta pikavoittoja ei ole luvassa. Palkinto tulee vuosien määrätietoisen työn jälkeen”, Luukkanen pohtii.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl