FutureMe auttaa näkemään tulevaisuuden mahdollisuudet
Johtaminen | 16.5.2018

FutureMe auttaa näkemään tulevaisuuden mahdollisuudet

Teksti: Leena Huovila

Kuva: Mirkka Hietanen

Paras työnantajan teko ikinä. Enää ei tulevaisuus pelota. Oma työ ja tulevaisuus ovat mahdollisuuksia täynnä. Tällaista palautetta keräsi Alma Median FutureMe-kehittämishanke, joka valmensi osallistujia tulevaisuudenkestävään työidentiteettiin.

– Tulevaisuuden työelämässä pärjäävät ne, joilla on avoin ja joustava mieli. Enää ei voi lokeroitua omaan pikku boksiin eläkeikään asti ja toivoa, että kukaan ei huomaa ja saa olla rauhassa, toimittaja Anne Torvinen kaupunkilehti Uudesta Rovaniemestä kiteyttää ajatuksiaan FutureMe-kehittämishankkeesta.

Torviselle avautui valmennuksessa uusi ja värikäs maailma: tulevaisuushan on täynnä mahdollisuuksia. Aiemmin hän ei ollut niinkään kiinnostunut esimerkiksi teknologian kehityksestä, mutta FutureMe herätti siihenkin suuren innostuksen. Hän mietti jopa erilaisia yritysideoita. Niitä on hyvä olla takataskussa, jos joskus vaikkapa saisi potkut tai kyllästyisi.

Nykytyönsä ja myös menneet tekemisensä hän alkoi nähdä uudessa valossa. Omat kokemukset, kompetenssit ja kiinnostuksen kohteet suuntaavat tulevaisuuden työminään.

Alma Media Oyj tarjosi työntekijöilleen syksyllä 2017 FutureMe – Tulevaisuuden ammatti-identiteetti -ohjelman. Se altisti osallistujat pohtimaan työn muutosta ja omia mahdollisuuksiaan digitalisoituvassa työelämässä.

Ohjelman suunnitteli ja toteutti työn tulevaisuuteen perehtynyt senior advisor Marjaana Toiminen MindMill Network Oy:stä.

Anne Torvinen havahtui maailman mahdollisuuksiin FutureMe-ohjelmassa.
Anne Torvinen havahtui maailman mahdollisuuksiin FutureMe-ohjelmassa.

Mihin suuntaan työminääni kehitän?

Osoituksena media-alan moninaisesta muutoksesta Anne Torvinen ei enää ole Alman palveluksessa: huhtikuun 2018 alusta Alman Lapin lehdet siirtyivät Kalevan omistukseen.

– Olen ottanut omistajanvaihdoksen vastaan hyvin avoimin ja luottavaisin mielin – ehkä kiitos hankkeen, Torvinen toteaa.

Alma Talent Tietopalveluiden markkinointipäällikkö Annina Haronoja kertoo FutureMen vahvistaneen, että pitää olla itse perillä siitä, mihin suuntaan maailma muuttuu ja miten omaa uraansa haluaa suunnata, jotta voi jatkossakin tehdä mielekästä työtä ja saada järkeviä ansioita.

– Kukaan ei paimenna ja johdata oikeaan putkeen, vaan vastuu on itsellä. FutureMe tarjosi paljon tulevaisuudentutkimuksen ja itsensä johtamisen työkaluja, joiden avulla voi selkiyttää tulevaisuuden työidentiteettiään, Haronoja sanoo.

Sekä Torvinen että Haronoja kiittävät Alma Mediaa poikkeuksellisesta tilaisuudesta pysähtymiseen ja uuden oppimiseen.

– Oli huikeata saada osallistua noin hienoon ohjelmaan. Työnantaja osoitti olevansa aidosti kiinnostunut kannustamaan henkilöstöä uuden ajattelun omaksumisessa, Haron-oja sanoo.

Alma Median henkilöstöpäällikkö Marja-Leena Rautaparta kertoo pilotin vastanneen hyvin odotuksiin. Yhtiössä lanseerattiin vuonna 2017 #rohkeuskasvaa-ideologia, ja FutureMe-ohjelmassa osallistujien muutoskyvykkyys kehittyi merkittävästi. Tämä on heijastunut myös työyhteisöihin.

Rautaparran mukaan FutureMe-valmennuksesta on tullut osa yhtiön henkilöstötyötä.

– Seuraava valmennus suunnataan erityisesti kokeneille esimiehille, joiden uskotaan saavan siitä uusia malleja alaistensa muutosjoustavuuden tukemiseksi.

Annina Haronojaa miellyttivät tulevaisuudentutkimuksen ja itsensä johtamisen työkalut.
Annina Haronojaa miellyttivät tulevaisuudentutkimuksen ja itsensä johtamisen työkalut.

Vau-ratkaisua etsittiin pitkään

Mutta mikä oli kehittämishankkeen kimmokkeena?

– Meillä oli ongelma, johon vastuullisen työnantajan oli pakko puuttua, Rautaparta kertoo.

Ongelma juontui media-alan turbulenssista. Digimurroksessa kaikkien median ammattiryhmien toimintakulttuuri, työvälineet ja vaadittavat työtaidot ovat muuttuneet kokonaan. Samanaikaisesti organisaatiorakenteita on jouduttu muuttamaan kannattavuuden varmistamiseksi, yt-neuvotteluja on käyty toistuvasti ja henkilöstömäärää vähennetty.

Rautaparta itse on osallistunut yt-neuvotteluihin 12 kertaa viiden vuoden aikana.

– Isot muutokset ja epävarmuus aiheuttavat luottamuspulaa, joka leviää työyhteisössä. Osa osaajista ei enää tunnista identiteettiään uudistuvan median tekijänä. Osa voi mennä muutosta piiloon.

Rautaparta, henkilöstöjohtaja Virpi Juvonen ja henkilöstöpäällikkö Heini Heikkilä olivat jo usean vuoden ajan keskustelleet asiantuntijoiden kanssa löytääkseen työn tulevaisuuteen ja muutoskyvykkyyteen orientoivan kehittämistavan.

– Emme kuitenkaan olleet löytäneet vau-ratkaisua, joka olisi kolahtanut, Rautaparta kertoo.

– FutureMe-ohjelman osallistujien muutoskyvykkyys kehittyi merkittävästi, mikä heijastuu myös työyhteisöihin, Marja-Leena Rautaparta sanoo.
– FutureMe-ohjelman osallistujien muutoskyvykkyys kehittyi merkittävästi, mikä heijastuu myös työyhteisöihin, Marja-Leena Rautaparta sanoo.

Uusi näkökulma löytyi

Samaan aikaan, kun Alman henkilöstöjohto oli etsinyt toimivaa kehittämistapaa, Marjaana Toiminen oli ymmärtänyt, että työntekijöiden tarve miettiä omia mahdollisuuksiaan työelämässä kasvaa räjähdysmäisesti.

– Olin jo pitkään kehittänyt konseptia, miten se voisi tulla helpommaksi, vähemmän dramaattiseksi ja konkreettisemmaksi.

Toiminen työskenteli aiemmin Anna- ja Image-lehtien päätoimittajana ja Bonnierin Suomen-lehtiyksikön toimitusjohtajana. Vuonna 2014 hän perusti yhdessä Bonnier-konsernin entisen tutkimus- ja kehitysjohtajan Sara Öhrvallin kanssa MindMill Networkin, kansainvälisen asiantuntijaverkoston, joka auttaa organisaatioita digimurroksessa.

Yrittäjänuralla läheisin aihe Toimiselle on ollut työn tulevaisuus – työn yleensä, ei mediatyön. Taustalla on hänen innostumisensa ja perehtymisensä tulevaisuudentutkimukseen.

Marjaana Toiminen kehitti konseptin, jonka avulla ihmiset voivat miettiä omaa tulevaisuuden työidentiteettiään helposti, konkreettisesti ja vähemmän dramaattisesti.
Marjaana Toiminen kehitti konseptin, jonka avulla ihmiset voivat miettiä omaa tulevaisuuden työidentiteettiään helposti, konkreettisesti ja vähemmän dramaattisesti.

Toimisen mukaan yksilöllä on tulevaisuudessa suurempi vastuu ammattitaidostaan ja sen uudistamisesta kuin aiemmin. Tulevaisuuden työidentiteetin tärkeitä elementtejä ovat kyky nähdä mahdollisuuksia, rohkeus tarttua niihin, kyky lukea tulevaa ja päätellä, mistä osaamisesta on hyötyä ja mistä sen voi hankkia.

Näkemyksensä työn murroksesta Toiminen kiteytti kesä-kuussa 2017 ilmestyneeseen Välähdyksiä tulevaisuudesta -raporttiin, jonka hän kirjoitti Sitralle ja Työeläkevakuuttajat Tela ry:lle. Raportti sisältää kymmenen teesiä työn tulevaisuudesta.

– Työn muuttuessa myös HR:n rooli muuttuu. Kunnianhimoisen ja edistyksellisen HR:n tärkeä toiminta-alue on vahvistaa työntekijöiden kykyä nähdä tulevaisuuteen ja antaa heille välineitä suuntautua sitä kohti.

Kun Alman henkilöstöjohto ja Toiminen kohtasivat, palaset loksahtivat kohdalleen: vau-projekti oli löytynyt.

Tekoja oman työuran hyväksi

FutureMe-valmennukseen oli avoin haku. Yli 30 hakijasta ohjelmaan valittiin 17.

– Mukaan haluttiin mahdollisimman heterogeeninen osallistujajoukko. Valitut olivat eri ammattiryhmistä, eri puolilta Suomea ja eri-ikäisiä. Meille oli hieman yllätys, miten paljon myös nuoremmat työntekijät painivat tämän asian kanssa, Alma Median henkilöstöpäällikkö Marja-Leena Rautaparta kertoo.

Ohjelmassa oli kahdeksan lähipäivää, ja lisäksi osallistujat käyttivät 18–20 tuntia omaa aikaansa välitehtävien tekemiseen.

Kurssi käsitti Marjaana Toimisen luomat kolme aihealuetta:

Ensiksi perehdyttiin trendeihin, megatrendeihin ja heikkoihin signaaleihin, teknologian kehitykseen, digitaaliseen murrokseen ja analysoitiin murroksessa syntyviä uusia tarpeita.

Toiseksi pureuduttiin itsensä johtamiseen, pohdittiin omia vaikuttimia, omaan ammatti-identiteettiin vaikuttavia tekijöitä, motiiveja ja mahdollisuuksia suuntautua omalla uralla. Lisäksi herätettiin kykyä sietää epävarmuutta. Myös ajanhallinta oli esillä.

Kolmanneksi yhdistettiin kaksi aiempaa aihe-aluetta: Mitä tämä tarkoittaa minulle? Mitä päätöksiä ja tekoja voin tehdä mahdollisuuksieni eteen? Millaisia päätöksiä, tekoja ja kompetensseja mahdollisuudet minulta edellyttävät?

Vierailijoita olivat muun muassa teknologia-asiantuntija Sara Öhrvall, ratkaisukeskeinen valmentaja Anna Perho, ohjaaja Paavo Westerberg ja FT, startupin toimitusjohtaja Lauri Järvilehto ja startup-yrittäjä Jenni Lähteenmäki.

Osallistujat saivat henkilökohtaista ohjausta läpi kurssin. Konkreettisia tekoja treenattiin myös keskinäisellä sparrauksella. Osallistujat sitoutuivat tekoihin oman työuransa hyväksi, ja muut pitivät huolta, että teot myös toteutuivat.

– Kaikki ohjelmassa käsitellyt henkilökohtaiset asiat pysyivät luottamuksellisina, Toiminen huomauttaa.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl