Finnmotion-harjoitteet vievät vain muutaman minuutin päivässä. Finnmotion-harjoitteet vievät vain muutaman minuutin päivässä.

Työhyvinvointi

• 21.04.2020

Hailuoto otti henkisen ja fyysisen ryhtiliikkeen

Pieni Hailuodon kunta tarttui tarmolla kunnan henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseen. Ryhtikoulu parantaa joka ikinen päivä johtamista, jaksamista ja yhteistyöstä.

Hailuoto on Perämeren suurin saari ja tuhannen asukkaan itsenäinen kunta. Se tunnetaan erityisesti omintakeisesta luonnostaan.

Nyt kunta on ottanut itsenäisiä ja omintakeisia tapoja käyttöön myös työhyvinvoinnin kehittämisessä. Kunnassa on pilotoitu kevään 2020 aikana Marja Putkiston kehittämää Finnmotion-menetelmää Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella. Finnmotion-konseptissa yksilöharjoitteiden kautta rakennetaan koko työyhteisön hyvinvointia.

”Aloimme työhyvinvoinnin ryhmässä miettiä, miten hyvinvointia voisi rakentaa uusilla tavoilla. Aiemmin on käytetty perinteistä mallia, eli tyky-iltapäiviä kahdesti vuodessa”, hymähtää kunnanjohtaja Aki Heiskanen.

Asiassa riittikin pohdittavaa. Kunnan henkilöstön sairauspoissaoloprosentti huiteli yli kymmenessä, pahimmillaan 16 prosentissa.

”Se kertoi siitä, että ihmiset voivat huonosti. On myös taloudellisesti mahdoton tilanne, jos meillä on yhtä aikaa henkilökuntapula ja isoja kustannuksia sairauspoissaoloista.”

Hailuodon pieni kunta tarttui työhyvinvointiin rohkealla metodilla.

Hailuodon pieni kunta tarttui työhyvinvointiin rohkealla metodilla.

Muutama minuutti päivässä

Perinteinen tapa on yrittää lisätä liikuntaa ja jakaa infoa jaksamisesta. Heiskanen ei tähän tyytynyt. Erilaiset mielen- ja kehonhallinnan menetelmät olivat hänelle tuttuja, ja sitä kautta löytyi Finnmotion-malli.

Finnmotion on kokonaiskonsepti työhyvinvoinnin, toimintakykyisyyden ja tuottavuuden lisäämiseen. Yksi sen osa on ryhtikoulu, joka vie toiminnan yksilötasolle päivittäisten harjoitteiden kautta.

”Työyhteisön hyvinvointi löytyy sieltä yksilön hyvinvoinnin lisäämisen kautta”, Heiskanen uskoo.

Finnmotion on kokonaiskonsepti työhyvinvoinnin, toimintakykyisyyden ja tuottavuuden lisäämiseen.

Harjoitteet ovat 3–6 minuutin päivittäisiä sessioita, joissa treenataan mielen ja kehon, erityisesti syvien lihasten hallintaa. Harjoitteita tehdään sekä ohjattuna ryhmässä että omatoimisesti yksilöinä, kun tekniikat on opittu.

”Harjoitteet tehdään työajalla, ja kerran viikossa tulee uusi ohjelma. Uusi ohjelma rakentuu aina edellisten harjoitteiden päälle”, kertoo menetelmän kehittänyt Marja Putkisto. Hänet tunnetaan Method Putkisto -menetelmästä, jonka oppeja Finnmotionissakin sovelletaan.

Kahdenlaista ryhtieroosiota

Putkisto puhuu ryhtieroosisota. Sen taustalla on digitalisaatio ja ihmisten yhä enemmän erilaisilla päätelaiteilla viettämä aika.

”Fyysisen eroosion lisäksi kyseessä on myös ihmisyyden eroosio, kun netissä käytetty aika ja kiire lisääntyvät sekä ihmiskontaktit vähenevät. Jos toimihenkilöt menettävät näkymän siihen, mitä tapahtuu ja sen myötä iskee merkityksettömyyden tai porukkaan kuulumattomuuden tunteita, seuraa kipuja, väsymistä ja päättämättömyyttä”, Putkisto kuvaa kehityskulkua.

Jos yritysten – tai kuntien – täytyy pitää yllä perustoimintoja ja samalla uusiutua, on kyseessä vaikea yhtälö. Tähän väliin tulee Finnmotion. Se pysäyttää eroosion ja antaa avaimet hyvinvoinnin itsenäiseen hallintaan, Putkisto lupaa.

”Työilmapiiri ja kommunikaatio parantuvat, ja johdonkin on helpompi viedä läpi muutoksia. Siksi myös johto sitoutetaan Finnmotion-toimintaan.”

Nopeita vaikutuksia jaksamiseen

Hailuodon kunta työllistää noin sata ihmistä. Alussa suunniteltiin, että koko henkilöstö otetaan mukaan ryhtikouluun, mutta lopulta päädyttiin pilotoimaan sitä noin 30 hengen porukalla.

”Vaikka alussa olikin epäluuloja, harjoitusryhmät täyttyivät nopeasti ja suhtautuminen muuttui enemmän huoleksi, että entä jos kaikki halukkaat eivät pääsekään mukaan”, kunnanjohtaja Heiskanen kertoo.

Osallistujia tuli kunnan kaikilta palvelualueilta – luonnollisesti naisvaltaiset sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspuoli korostuivat. Alussa kartoitettiin ihmisten tilannetta haastatteluilla ja mittauksilla, ja kun pilottivaihe on aikanaan ohi, tehdään seurantamittaukset. Myös hankkeen aikana kerätään kokemuksia.

Heiskanen sanoo, että jo heti alussa on saatu myönteisiä vaikutuksia.

”Ihmisten vaivat ovat vähentyneet ja yöunet parantuneet. Tammikuussa poissaoloprosentti oli alimmillaan koskaan, vain 2,4. Toki se on osittain pidemmän ajan työn tulosta, ja muun muassa jo työhyvinvointimallin ideointi on vaikuttanut siihen.”

Finnmotion on Marja Putkiston luoma malli mielen ja kehon hyvinvointiin.

Finnmotion on Marja Putkiston luoma malli mielen ja kehon hyvinvointiin.

Herkkyyttä ja rohkeutta muutokseen

Finnmotion ja ryhtikoulu eivät lopu pilottivaiheeseen, jos se on kunnanjohtajasta kiinni.

”Tätä on tarkoitus kehittää eteenpäin. Pilotissa mukana olleet voivat auttaa uusia ihmisiä alkuun. Tämä on jatkossa elävä osa meidän työkykyohjelmaa”, Aki Heiskanen sanoo.

Marja Putkisto kehuu kuntaa vasta pari vuotta johtaneen Heiskasen otetta työhyvinvointiin.

”Aki on päättänyt, että kulttuuri muuttuu. On iso haaste mennä tekemään muutosta organisaatioon, jota on rakennettu vuosia. Siksi tarvitaan myös hienotunteisuutta.”

Putkisto sanoo ihailevansa Heiskasen muutosjohtaja-asennetta. Sekin vaatii sitä kaivattua ryhtiä.

”Asento muuttaa asenteen. Ja toisin päin.”

Lue lisää: Hailuoto Finnmotion-konsepti organisaatioille hyvinvointiin ja tuottavuuden parantamiseen.

Työsuojelurahasto on tukenut Marja Putkiston Finnmotion-palvelun tuotteistamista. Marja Putkiston haastattelu Finnmotionista on julkaistu Tiedon sillassa marraskuussa 2018.