– Kehnoihin ruokatottumuksiin vaikuttavat stressi, uniongelmat, päiväväsymys, riittämätön työstä palautuminen sekä alentuneeksi koettu työkyky, kertoo filosofian tohtori Katri Hemiö tutkimuksensa tuloksista. – Kehnoihin ruokatottumuksiin vaikuttavat stressi, uniongelmat, päiväväsymys, riittämätön työstä palautuminen sekä alentuneeksi koettu työkyky, kertoo filosofian tohtori Katri Hemiö tutkimuksensa tuloksista.

Työterveys

• 18.08.2020

Herkkuja ja pikaruokaa – työn rasitukset näkyvät ruoka­valiossa

Väsymys ja stressi lisäävät selvästi epäterveellistä syömistä: rasittunut työntekijä napostelee herkkuja ja jättää kasvikset lautaselle. Rasittuneen tai vuorotyön tekijän tilanne ei silti ole toivoton.

Pitkän työpäivän jälkeen lautasmallin ainekset eivät päädy ostoskoriin, kun mieli ja maha huutavat jonkin nopeasti palkitsevan perään. Suuhun sujahtaa patukka, pitsa tai pasteija.

Filosofian tohtori Katri Hemiön väitöstutkimus todistaa jokaiselle tutun arkikokemuksen todeksi: stressi ja väsymys näkyvät syömisessä.

– Riittämätön palautuminen työn rasituksista sekä uniongelmat ovat yhteydessä epäterveelliseen ruokavalioon, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksella työskentelevä Hemiö summaa tuloksia.

Uraauurtava tutkimus osoitti, että väsynyt ja stressaantunut työntekijä syö muita enemmän pikaruokaa ja herkkuja.

Stressi ja väsymys näkyvät syömisessä.

– Kun ihmisellä on liikaa asioita tehtävänä tai mietittävänä, hän ei jaksa keskittyä ruokavalion laatuun tai aterioinnin säännöllisyyteen. Kehnot ruokailutottumukset taas aiheuttavat väsymystä, jolloin itseään ruokkiva kierre on valmis, Hemiö selittää.

Uniongelmat lisäävät syömiskertoja

Hemiön tutkimus perustuu laajaan aineistoon, jossa mitattiin ilmailualalla työskentelevien työntekijöiden kokeman stressin ja vuorotyön yhteyksiä ruokailutottumuksiin ja ravintoaineiden saantiin.

Mukana oli reilu 700 miestä ja 600 naista, mm. matkustamohenkilökuntaa, teknikkoja ja toimistotyöntekijöitä. Hankkeessa olivat mukana THL, Työterveyslaitos sekä rahoittajina Työsuojelurahasto ja Ilmarinen.

Tuloksiin ei vaikuttanut ikä, koulutus, siviilisääty, työskentely vuorotyössä, osa-aikatyö eikä ammatti.

Mielenkiintoista on, että tuloksiin ei vaikuttanut juurikaan tutkimukseen osallistuneiden ikä, koulutus, siviilisääty, työskentely vuorotyössä, osa-aikatyö eikä ammatti.

– Kiintoisa löydös on myös se, että tunnetusti terveydelle haasteellinen vuorotyö ei yksin  selittänyt ravitsemusvalintoja vaan nimenomaan työn koettu rasittavuus.

Hemiö huomauttaa, että vuorotyö saattaa toki lisätä uniongelmia. Uniongelmat taas näyttävät lisäävän syömiskertojen määrää päivässä.

– Ja uniongelmatkin lisäävät pikaruokien ja makeisten syöntiä.

Hemiön mukaan työnantajalla ja työterveydenhuollolla on tärkeä rooli työntekijän hyvien valintojen mahdollistajana ja ohjaajana.

Hemiön mukaan työnantajalla ja työterveydenhuollolla on tärkeä rooli työntekijän hyvien valintojen mahdollistajana ja ohjaajana.

Eroja löytyi naisten ja miesten välillä

THL:llä ravitsemustieteilijänä pitkään työskennellyt Hemiö kiinnostui työstä palautumisen ja ruokavalion välisistä yhteyksistä huomatessaan ettei aihetta ole aiemmin juurikaan tutkittu.

Hemiön Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitokselle tekemä tutkimus osoitti epäterveellisen ravitsemuksen ja työn rasituksen välisen yhteyden lisäksi sukupuolten välisiä eroja ruoan valinnassa.

– Miehet vähensivät kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä, kun he eivät palautuneet kunnolla työn rasituksista. Sen sijaan he söivät aiempaa enemmän pikaruokaa, makeisia ja sokeria.

Naiset eivät hylänneet kasviksia ja hedelmiä, vaan vaikutus näkyi pikaruokien sekä rasvaisten ja sokeristen herkkujen käytön lisääntymisenä.

–  Naiset söivät rasittuneina enemmän esimerkiksi pullaa, suklaata ja jäätelöä, Hemiö kertoo.

Tutkimuksessa arvioitiin pienemmällä osajoukolla stressioireiden muutoksen ja ravintoaineiden saannin yhteyttä.

– Yötyön lisääntyminen heikensi ravitsemuksen laatua naisilla, varsinkin tyydyttyneen rasvan saanti kasvoi. Miehillä taas kokemus stressaantumisesta ja työkyvyn heikentymisestä oli yhteydessä tyydyttyneen rasvan lisääntyneeseen saantiin.

Lentoemännät taklasivat haasteita

Hemiön tutkimus tuo kullanarvoista tietoa meille kaikille, mutta erityisesti terveydenhuollolle ja työnantajille.

– Työntekijöiden terveystarkastuksiin olisi hyvä sisällyttää ravitsemusohjausta yhdessä stressioireiden kartoittamisen ja niihin vaikuttamisen kanssa, Hemiö suosittaa.

Vaikka suomalaisilla on tietoa hyvästä ravitsemuksesta, vaikeissa tilanteissa ohjaus on tarpeen, Hemiö tietää kolme vuotta tekemänsä käytännön neuvontatyön perusteella.

Työnantaja puolestaan voi edesauttaa hyvää syömistä ja terveyttä varaamalla riittävästi aikaa lounaalle sekä tarjoamalla mahdollisuuden terveelliseen ruokailuun.

Vaikka suomalaisilla on tietoa hyvästä ravitsemuksesta, vaikeissa tilanteissa ohjaus on tarpeen.

Hän muistuttaa myös tutkimuksensa myönteisestä havainnosta: vuorotyöntekijän tai rasittuneen tilanne ei suinkaan ole toivoton.

– Tutkimuksessa lentoemännät poikkesivat muista vuorotyöntekijöistä. He liikkuivat ja söivät terveellisemmin haastavista työajoista huolimatta. Omalla toiminnallaan he vähensivät riskiään sairastua muun muassa tyypin 2 diabetekseen.

Lisätietoa: Työn kuormitustekijöiden vaikutus työntekijän ruoankäyttöön, ravintoaineiden saantiin ja sairauksien riskitekijöihin.