Tutkija Noora Kanerva harjoittelee kilpatason maastopyöräilijänä 700 tuntia vuodessa. Terveyttä voi ylläpitää huomattavasti vähäisemmälläkin liikunnalla. Tutkija Noora Kanerva harjoittelee kilpatason maastopyöräilijänä 700 tuntia vuodessa. Terveyttä voi ylläpitää huomattavasti vähäisemmälläkin liikunnalla.

Työterveys

• 16.05.2018

Huonot elintavat käyvät työnantajan kukkarolle

Tupakointi, uni ja liikunta-aktiivisuus ovat kolme kovaa tekijää sairauspoissa-olojen taustalla. Yksi huono elintapa nojaa usein toiseen, ja kimppa kasvattaa kustannuksia. Miljoonien menoerät
haastavat yhteisiin talkoisiin.

Työntekijöiden epäterveelliset elintavat maksavat työnantajalle riihikuivaa rahaa sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksina. Menoerä on sitä suurempi, mitä useampi epäterveellinen elintapa työntekijällä on.

Hintalapun summa kirkastuu Helsingin yliopiston tutkimushankkeessa vuoden 2018 loppuun mennessä. Tutkijaryhmä hyödyntää ainutlaatuista Helsinki Health Study -seurantatutkimusta, joka koostuu Helsingin kaupungin keski-ikäisiltä työntekijöiltä kerätystä kyselyaineistosta sekä tiedoista koskien 10 vuoden sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä.

Tällä hetkellä tuloksia on lyhyistä, korkeintaan kahden viikon, sairauspoissaoloista ja niiden kustannuksista. Vielä ovat työn alla analyysit pitkien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden kustannuksista.

Tutkijatohtori Noora Kanervaa kiinnostaa ravitsemustieteilijänä, miten ravitsemuksella voidaan vaikuttaa terveydenhuollon kustannuksiin. Kun epäterveellisten elämäntapojen cocktailiin lisätään tupakoinnin, unettomuuden ja liikkumattomuuden vaikutukset, hän voisi unohtua työn ääreen iltakausiksi.

Tähän auttaa kansainväliselle kilpailutasolle yltävä maastopyöräilyharrastus.

– Harjoittelen 700 tuntia vuodessa, ja se vaatii tehokasta ajankäyttöä. Metsälenkki on parasta vastapainoa työlle, Kanerva sanoo.

Liikunta on supervoima

Kun tutkijat tarkastelivat epäterveellisiä elintapoja yksitellen, vahvimmiksi tekijöiksi valikoituivat tupakointi, uni ja liikunta.

Kuningaspaheeksi nousi tupakointi. Se on keskeinen tekijä, joka ennustaa myös muiden epäterveellisten elintapojen ilmentymistä samalla yksilöllä. Se liittyi myös suurimpiin kustannuksiin.
Aikaisempien tutkimusten mukaan elintavoilla on tapana esiintyä pareittain. Tupakointi ja alkoholi ovat parivaljakko, vähäinen liikunta-aktiivisuus ja epäterveellinen ruokavalio toinen. Muilla elintavoilla ei ole niin vahvaa sidonnaisuutta.

Tutkijoita kiinnosti myös selvittää, voiko ahkera liikunta vähentää sairauspoissaoloja, vaikka työntekijä nukkuisi huonosti tai tupakoisi.

Vaikka tulos oli odotettava, sen lineaarinen kauneus hämmästytti.

”Viesti on selvä: tupakoitsijan kannattaa liikkua.”

Alustavien tulosten mukaan liikunta vähensi tupakoitsijoiden sairauspoissaoloja enemmän kuin ei-tupakoivien. Jos tupakoitsija liikkuu kestävyysliikunnan suosituksen mukaisesti, silloin kohtuutehoinenkin liikunta riittää laskemaan sairauspoissaolojen kustannuksia verrattuna siihen, ettei liiku lainkaan.

– Viesti on selvä: tupakoitsijan kannattaa liikkua. Sen vaikutukset näkyvät myös sairauspoissaoloissa.

Jos tupakoitsijat, joita on noin 20 prosenttia työntekijöistä, saataisiin lopettamaan, kertyisi jo tästä 19 miljoonan euron säästöt pelkkinä suorina palkkakustannuksina työnantajalle 10 vuodessa.

Noin 20 prosentilla työntekijöistä on kaksi epäterveellistä elintapaa. Niiden aiheuttamista sairauspoissaoloista koituu työnantajalle 17 miljoonan euron lisäkustannus 10 vuoden kuluessa verrattuna henkilöihin, joilla näitä tapoja ei ole.

– Ja nämä siis ovat pelkät lyhyistä sairauspoissaoloista aiheutuvat suorat palkkakustannukset, Kanerva muistuttaa.

Hyvä uni kantaa

Suurin yllätys Kanervalle oli unen vahva merkitys sairauspoissaoloja selittävänä tekijänä. Vaikka unta on tutkittu paljon, sitä ei ole tarkastelu aikaisemmin kustannusten eikä monen elintavan näkökulmasta.

Ne, joilla on ajoittaisia unettomuusoireita eli harvemmin kuin joka toinen yö kuukaudessa, hyötyvät liikunnasta, johon sisältyy myös rasittavaa liikuntaa. Tämä näkyy selkeästi vähentävän sairauspoissaoloaja ja niiden kustannuksia.

Liikunta ei sen sijaan juuri vähennä poissaoloja niillä, jotka kärsivät unettomuudesta vähintään joka toisena yönä kuukaudessa.

– Tämä on loogista, jos ihminen nukkuu huonosti, liikunnan lisääminen ei helpota tilannetta, pikemminkin päinvastoin. Valmiiksi väsyneenä ei edes jaksa lähetä lenkille.
Työnantajalla olisi syytä puuttua työstressiin ja psykososiaalisiin paineisiin, jotka vaikuttavat helposti uneen.

Helsingin yliopisto: Epäterveelliset elintavat ja niiden kustannukset lisääntyneinä sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyysläkkeinä. Tutkimus.