Tutkija Noora Kanerva harjoittelee kilpatason maastopyöräilijänä 700 tuntia vuodessa. Terveyttä voi ylläpitää huomattavasti vähäisemmälläkin liikunnalla.
Työterveys | 16.5.2018Huonot elintavat käyvät työnantajan kukkarolle
Teksti: Riitta Heimonen
Kuva: Liisa Takala
Tupakointi, uni ja liikunta-aktiivisuus ovat kolme kovaa tekijää sairauspoissa-olojen taustalla. Yksi huono elintapa nojaa usein toiseen, ja kimppa kasvattaa kustannuksia. Miljoonien menoerät
haastavat yhteisiin talkoisiin.
Työntekijöiden epäterveelliset elintavat maksavat työnantajalle riihikuivaa rahaa sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksina. Menoerä on sitä suurempi, mitä useampi epäterveellinen elintapa työntekijällä on.
Hintalapun summa kirkastuu Helsingin yliopiston tutkimushankkeessa vuoden 2018 loppuun mennessä. Tutkijaryhmä hyödyntää ainutlaatuista Helsinki Health Study -seurantatutkimusta, joka koostuu Helsingin kaupungin keski-ikäisiltä työntekijöiltä kerätystä kyselyaineistosta sekä tiedoista koskien 10 vuoden sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä.
Tällä hetkellä tuloksia on lyhyistä, korkeintaan kahden viikon, sairauspoissaoloista ja niiden kustannuksista. Vielä ovat työn alla analyysit pitkien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden kustannuksista.
Tutkijatohtori Noora Kanervaa kiinnostaa ravitsemustieteilijänä, miten ravitsemuksella voidaan vaikuttaa terveydenhuollon kustannuksiin. Kun epäterveellisten elämäntapojen cocktailiin lisätään tupakoinnin, unettomuuden ja liikkumattomuuden vaikutukset, hän voisi unohtua työn ääreen iltakausiksi.
Tähän auttaa kansainväliselle kilpailutasolle yltävä maastopyöräilyharrastus.
– Harjoittelen 700 tuntia vuodessa, ja se vaatii tehokasta ajankäyttöä. Metsälenkki on parasta vastapainoa työlle, Kanerva sanoo.
Liikunta on supervoima
Kun tutkijat tarkastelivat epäterveellisiä elintapoja yksitellen, vahvimmiksi tekijöiksi valikoituivat tupakointi, uni ja liikunta.
Kuningaspaheeksi nousi tupakointi. Se on keskeinen tekijä, joka ennustaa myös muiden epäterveellisten elintapojen ilmentymistä samalla yksilöllä. Se liittyi myös suurimpiin kustannuksiin.
Aikaisempien tutkimusten mukaan elintavoilla on tapana esiintyä pareittain. Tupakointi ja alkoholi ovat parivaljakko, vähäinen liikunta-aktiivisuus ja epäterveellinen ruokavalio toinen. Muilla elintavoilla ei ole niin vahvaa sidonnaisuutta.
Tutkijoita kiinnosti myös selvittää, voiko ahkera liikunta vähentää sairauspoissaoloja, vaikka työntekijä nukkuisi huonosti tai tupakoisi.
Vaikka tulos oli odotettava, sen lineaarinen kauneus hämmästytti.
”Viesti on selvä: tupakoitsijan kannattaa liikkua.”
Alustavien tulosten mukaan liikunta vähensi tupakoitsijoiden sairauspoissaoloja enemmän kuin ei-tupakoivien. Jos tupakoitsija liikkuu kestävyysliikunnan suosituksen mukaisesti, silloin kohtuutehoinenkin liikunta riittää laskemaan sairauspoissaolojen kustannuksia verrattuna siihen, ettei liiku lainkaan.
– Viesti on selvä: tupakoitsijan kannattaa liikkua. Sen vaikutukset näkyvät myös sairauspoissaoloissa.
Jos tupakoitsijat, joita on noin 20 prosenttia työntekijöistä, saataisiin lopettamaan, kertyisi jo tästä 19 miljoonan euron säästöt pelkkinä suorina palkkakustannuksina työnantajalle 10 vuodessa.
Noin 20 prosentilla työntekijöistä on kaksi epäterveellistä elintapaa. Niiden aiheuttamista sairauspoissaoloista koituu työnantajalle 17 miljoonan euron lisäkustannus 10 vuoden kuluessa verrattuna henkilöihin, joilla näitä tapoja ei ole.
– Ja nämä siis ovat pelkät lyhyistä sairauspoissaoloista aiheutuvat suorat palkkakustannukset, Kanerva muistuttaa.
Hyvä uni kantaa
Suurin yllätys Kanervalle oli unen vahva merkitys sairauspoissaoloja selittävänä tekijänä. Vaikka unta on tutkittu paljon, sitä ei ole tarkastelu aikaisemmin kustannusten eikä monen elintavan näkökulmasta.
Ne, joilla on ajoittaisia unettomuusoireita eli harvemmin kuin joka toinen yö kuukaudessa, hyötyvät liikunnasta, johon sisältyy myös rasittavaa liikuntaa. Tämä näkyy selkeästi vähentävän sairauspoissaoloaja ja niiden kustannuksia.
Liikunta ei sen sijaan juuri vähennä poissaoloja niillä, jotka kärsivät unettomuudesta vähintään joka toisena yönä kuukaudessa.
– Tämä on loogista, jos ihminen nukkuu huonosti, liikunnan lisääminen ei helpota tilannetta, pikemminkin päinvastoin. Valmiiksi väsyneenä ei edes jaksa lähetä lenkille.
Työnantajalla olisi syytä puuttua työstressiin ja psykososiaalisiin paineisiin, jotka vaikuttavat helposti uneen.
Pienin askelin eteenpäin
Keppi ja porkkana eivät vaikuta terveyskäyttäytymiseen.
– Vaikuttamisen tulisi olla hienovaraista. Palkkiot eivät ole tehokkaita, sillä ne saattavat motivoida eniten niitä, jotka jo elävät terveesti ja nauttivat tekemisestään. Rangaistukset puolestaan voivat viedä vähätkin muutoshalut. Hyvä viesti on se, että jo pieni siirto terveellisempään suuntaan kannattaa, Noora Kanerva sanoo.
Vaikuttamiseen tarvitaan enemmistön tahtotila. Jos pitää valita, ensisijaisena vaihtoehtona tulisi olla tarjolla terveellisempi. Kassajonossa seisovien silmien alle voisi tuoda hedelmiä, kasviksia, miniporkkanoita ja siirtää karkit ja tupakat kaupan peränurkkaan.
Työpaikalla voisi tarjota pullan sijasta hedelmiä ja kahvimaidon voisi vaihtaa rasvattomaksi. Portaista voisi tehdä hissiä suositumman vaihtoehdon, ja työpaikkaruokailussa salaatit voisi sijoittaa näkyvästi paraatipaikalle.
Avainsana on huomaamattomuus, sillä terveyshy-petys lähtee helposti lapasesta. Monen vastareaktio on kaivautua sohvaperunaksi. Kultaisen keskitien valintoja suosimalla liikunta, terveellinen ravinto ja uni solahtavat vaivihkaa osaksi arkea.
Hyvä motivoimiskeino liikunnan lisäämisen saattaisi olla oikeus käyttää työajalla tunti virkistymiseen kaksi kertaa viikossa. Työporukka voisi vaikka lähteä yhdessä kävelemään. Myös kävelykokoukset, sähköpöydät, seisomatyöpisteet ja tulostimen sijoittaminen kävelymatkan päähän juurruttavat uusia tapoja huomaamatta arkeen.
Helsingin yliopisto: Epäterveelliset elintavat ja niiden kustannukset lisääntyneinä sairauspoissaoloina ja työkyvyttömyysläkkeinä. Tutkimus.
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 0 kpl
