Hannemari Niemi (vas.) ja Satu Rämäkkö kertovat, että Intoon luotiin aivoystävällisen työpaikan pelisäännöt, perehdyttämisaineisto uusille työntekijöille ja itsearviointityökalulla.

Työhyvinvointi

• 10.03.2020

Into Seinäjoki – aivoystävällinen työpaikka

Into Seinäjoessa kehitettiin aivoystävällisen työpaikan malli. Aivoystävällisyys edellyttää aivoilleen ystävällistä työntekijää ja työyhteisöä, jossa rakenteet, toimintatavat ja pelisäännöt tukevat aivojen hyvinvointia.

Työhyvinvoinnin näkökulmasta asiantuntijatyö on erityisen haastavaa. Työn määrä, infotulva, aikataulut, osaamisvaatimukset, asiakassuhteet – monta rautaa on tulessa. Liiallinen flow saattaa kuormittaa.

– Asiantuntijalla omat aivot ovat tärkein työkalu. Aivotyö ei useinkaan lopu työpäivän päättyessä. Aivot eivät palaudu kunnolla, jos työasioita pyörittää mielessään ja lukee sähköposteja iltaisin, viikonloppuisin ja lomillakin, Into Seinäjoen, Seinäjoen kaupungin kehitysyhtiön, kehittämispäällikkö Hannemari Niemi sanoo.

– Työn monipuolisuudesta ja mielekkyydestä huolimatta asiantuntijat ovat kroonisen työstressin ja pahimmillaan työuupumuksen riskiryhmässä. Paradoksaalisesti työ voi kuormittaa myös fyysisesti liian istumisen takia. Staattiset työasennot voivat aiheuttaa lihasjännitystä ja kiputiloja.

Tärkeäksi nousivat esimerkiksi flow ja kokeiluihin kannustava toiminta.

Niemen mukaan kiireen ja ajanhallinnan kysymykset työhyvinvoinnissa olivat nousseet esille Into Seinäjoen henkilöstökyselyssä. Niinpä niihin päätettiin perehtyä kunnolla. Työsuojelurahastolta saatiin kehittämisavustusta Aivoystävällinen työpaikka -kehittämishankkeeseen.

Ulkopuolisena asiantuntijana toimi Triforma Oy.

Kehittämishankkeen kohderyhmänä oli koko henkilökunta, lähes 30 työntekijää. Viiden hengen henkilöstötiimi kantoi suurimman vastuun toteutuksesta. Myös johtoryhmä osallistui hankkeeseen aivoystävälliseen työpaikkaan liittyvien linjausten ja päätöksenteon osalta.

Pieni kävely ilman puhelinta kesken työpäivän virkistää aivoja, tietävät Satu Rämäkkö (vas.) ja Hannemari Niemi.

Rento ja kupliva mutta tasapainoinen

Hankkeessa merkittävä osa kehittämistyöstä tehtiin osallistavissa työpajoissa, esimerkiksi sen määrittely, millainen aivoystävällinen työpaikka Into haluaa olla.

– Työpajassa luotiin ensimmäinen versio, jonka työstämistä jatkettiin kahdella verkkokierroksella, henkilöstö- ja talouskoordinaattori Satu Rämäkkö kertoo.

– Mallilla voidaan vaikuttaa hyvinvointiin sekä yksilö- että työyhteisötasolla. Into on salliva, joustava ja samalla turvallinen työpaikka. Tärkeäksi nousivat esimerkiksi flow ja kokeiluihin kannustava toiminta siten, että ilmapiiri on rento ja kupliva mutta kuitenkin tasapainoinen, Hannemari Niemi luonnehtii.

Intoon luotiin myös itsearviointityökalu, jonka avulla voi ottaa aivoystävällisyysasioita esiin kehityskeskusteluissa. Edelleen tehtiin aivoystävällisen työpaikan pelisäännöt ja perehdyttämisaineisto uusille työntekijöille. Lisäksi haluttiin toimia esimerkkinä Seinäjoen alueen muille toimijoille ja luoda positiivista työnantajakuvaa.

Kaikki kehitetty kiteytyy aivoystävällisen Inton huoneentaulussa, jossa pääosioita on kuusi: 1) Rauhoita työskentely-ympäristö, 2) Tieto on hyväksi, liika sirpaletieto kuormaksi, 3) Hoida homma kerrallaan, 4) Muista pienet palautumiset myös kesken työpäivän, 5) Älä jätä asioita hampaankoloon ja 5) Laita hyvä kiertämään.

Inton työntekijät ovat ottaneet käyttöönsä aivoystävällisiä työtapoja, esimerkiksi joka päivään hiljaisia ja ärsykevapaita hetkiä. Taukoja otetaan luovalle ajattelulle. Hiljaisten tilojen käyttöä on lisätty. Työtoverin työskentelyä ei keskeytetä, ja yleisissä tiloissa pyritään huomioimaan työtoveri.

– Itse olen ottanut tavakseni pienen happihyppelyn tuossa joen rannassa – ilman puhelinta. On aivan uusi pää työn tekemiseen sen jälkeen. Monet myös harrastavat kävelyä portaissa, jotta saa veren kiertämään, Rämäkkö kertoo.

Yksilön valinnat ratkaisevat

Toimitusjohtaja, FT, työhyvinvointiasiantuntija Tiina Koivuniemi Triformasta kertoo, että kehittämishankkeessa yhdistettiin lavealti työhyvinvointitutkimusta aivotutkimukseen sekä lean- ja flow-käsitteisiin.

– Aivoystävällisen työpaikan mallissa on kaksi tekijää: aivoilleen ystävällinen yksilö ja työpaikka, jonka rakenteet, toimintatavat ja pelisäännöt luovat edellytyksiä aivoystävällisyydelle, Koivuniemi korostaa.

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa luottamusta työpaikalla puolin ja toisin.

Henkilökohtaiset valinnat viime kädessä ratkaisevat, toteutuuko aivoystävällisyys. Vain yksilö itse voi vaikuttaa hyvinvointiinsa: ravintoon, uneen, liikuntaan ja terveyteensä. Vahvasti yksilösidonnaisia ovat myös itsensä johtaminen, asenteet ja tasapaino. Työpaikka voi myös tarjota hyviä valintoja tukevia ratkaisuja, kuten työpaikkaruokailua, mahdollisuuksia liikuntaharrastuksiin ja työterveyshuollon palveluita.

Koivuniemi korostaa, että aivoystävällisen työpaikan keskiössä ovat työpaikan rakenteet, jotka tukevat aivoystävällisyyttä. Muita aivoystävällisyyden elementtejä ovat vuorovaikutus, yhdessä tekeminen, sosiaaliset suhteet ja oppiminen.

– Parhaimpaan lopputulokseen päästään toiminnan jatkuvan arvioinnin ja kehittyminen avulla sekä tarjoamalla koko henkilöstölle osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Koivuniemi nostaa esiin myös psykologisen turvallisuuden, joka tarkoittaa luottamusta työpaikalla puolin ja toisin.

– Yksilötasolla se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uskaltaa ilmaista mielipiteitänsä vaikeissakin asioissa, jotka hoidetaan keskustellen pois alta.

Into Seinäjoessa aivoystävällisiä tekoja ovat pienet palautumiset työnteon lomassa.

Lean on flow, flow on lean

Leanin taustalla on isoja teorioita, mutta arkipäivän lean tarkoittaa yksinkertaisesti työn sujuvuutta ja soljuvuutta. Sitä, että mikään ei vaikeuta, estä, häiritse tai ärsytä meitä, kun teemme työtä, Koivuniemi kertoo.

Kun esteet leanin avulla on poistettu, yksilö voi päästä flow- eli huippusuoritustilaan. Leanin ja flow’n liittyminen vahvasti toisiinsa on kehittämishankkeen innovaatio, johon on tarpeen perehtyä tarkemmin.

Triforma työstää Intossa kehitetyn aivoystävällisen työpaikan mallin pohjalta Aivoystävällinen työpaikka käytännössä -koulutuskokonaisuutta, jotta mahdollisimman monet työpaikat voisivat kehittää aivoystävällisyyttään. Työsuojelurahasto tukee hanketta.

 

Lisätietoa Työsuojelurahaston verkkosivuilta Aivoystävällisen työpaikan kehittämishanke ja Aivoystävällinen työpaikka käytännössä.