Itseohjautuvasti työn iloa ja tulosta

Yliopistonlehtori, organisaatiokonsultti Perttu Salovaara tutkii monikollisen johtajuuden käytäntöjä.

Hän kysyy: Miten järjestetään yhteistyö siten, että ihmiset pystyvät tekemään päätöksiä yhdessä?

Arkijärkeä hierarkiaan

Salovaara asemoi, että ainakin 95 prosenttia organisaatioista on yhä hierarkkisia. Näitä ennakoitavia organisaatioita on kiittäminen, sillä ne ovat luoneet meille hyvinvoinnin.

Vaan hierarkia on luotu teolliseen maailmaan, ja nyt maailman nopeutunut muutos haastaa entisen. Salovaara sekoittaisi hierarkiaan annoksen arkijärkeä.

– Yhä enemmän asiakaspalvelussa, tuotekehityksessä ja huollossa pitää kohdata tilanteita itsenäisesti. On tehotonta, jos aina pitää poikkeustilanteessa kysyä esimieheltä ohjeita.

Hybridit ja rinnakkaisuus

Salovaara sanoo tutkimusesimerkkien todentavan, että ihmiskunta on aina organisoitunut moninaisesti. Aina ihmiset ovat olleet luovia ja johtaneet toimintoja yhteisesti.

Suuri osa organisaatioista muuttuu Salovaaran mukaan itseohjautuvuuden ja hierarkian hybrideiksi. Itseohjautuvuutta on jo kaikkialla, jopa valtionvirastoissa ja armeijassa, mutta epävirallisesti.

– Olemme menossa kohti itseohjautuvia malleja jo siksi, että ne kykenevät ennakoimaan kriisit ja ne muuttavat muita ketterämmin bisnesideaansa ja päämääriä.

Hän luottaa siihen, että niin itseohjautuvuudet, tiimit, verkostot kuin hierarkiat voivat samanaikaisesti elää organisaatiossa hyvin ja rinnakkain. Kuitenkin mallien pitää olla sympaattisia ja kaikkien tiedossa.

Oma valinta, oma vastuu

Salovaara pitää väärinkäsityksenä sitä, että itseohjautuvuus kaataisi esimerkiksi keskijohdon tehtäviä työntekijöille.

– Jos saamme itse aidosti muotoilla yhteistyömallin, miksi valitsisimme mallin, joka jättää meidät heitteille?

Kuitenkin mistä tahansa isosta muutoksesta tulee vaikeuksia, jos muutos toteutetaan huonosti. Salovaara ei kaipaa työelämään vallankumousta, mutta huomauttaa, että osittainen kokeilu toimii harvoin.

Muutos voidaan romuttaa vaatimalla pikaisia huipputuloksia tai asettamalla muita kohtuuttomia vaateita.

Kääntöpuolena itseohjautuvuus vaatii nimensä mukaisesti täyttä osallistumista.

– Suomessa on vuosikymmeniä totuttu siihen, että kaikki tulee ylhäältä annettuna, vaikkapa työpäivän rytmitys. Menee hyvin, joten emme halua keikuttaa venettä. Monet sanonnat – kuten älä pure ruokkivaa kättä – kehottavat, että älä ota vastuuta, Salovaara hymähtää.

Sekä motivointi että eurot

Mikään organisointimalli ei ole täydellinen. Salovaara kuitenkin sanoo, että ei ole tutkimustietoa, joka osoittaisi, miten itseohjautuvuus sopii jonnekin erityisen huonosti.

– Toisaalta hierarkia ei sovi esimerkiksi kasvatukseen. Tuskin auktoriteetin pelkääminen on kenenkään etu.

Salovaara tutki neljää suomalaista itseohjautuvaa asiantuntijaorganisaatiota. Tuloksensa julkaisemiseksi hän loi Riisuttu organisaatio -kirjalle Facebook-sivun.

Tutkija päättelee, että parhaimmillaan monikollinen johtajuus tuottaa sekä motivoitunutta henkilöstöä että liiketaloudellista tulosta. Tähän päästään, kun hajautettu tieto on käytössä ja kaikkien panosta arvostetaan.

Kirjassaan Salovaara esittelee itseohjautuvia, pieniä ja isoja organisaatioita eri puolilta maailmaa, eri toimialoilta. Hän erittelee myös 32 keinoa, joilla tutkitut organisaatiot korvaavat perinteistä johtamista.