Projektipäällikkö Riitta-Liisa Larjovuori uskoo, että itseohjautuvuus sopii suomalaiselle luonteenlaadulle. ”Meillä on osaavaa työvoimaa, ja työntekijät ovat valmiita kantamaan vastuuta.” Projektipäällikkö Riitta-Liisa Larjovuori uskoo, että itseohjautuvuus sopii suomalaiselle luonteenlaadulle. ”Meillä on osaavaa työvoimaa, ja työntekijät ovat valmiita kantamaan vastuuta.”

Johtaminen

• 04.05.2020

Itseohjautuvuus vaatii lupaa kokeilla ja rohkeutta tehdä

Valta päättää oman työn tekemisen tavoista parantaa työssäviihtymistä ja työnhyvinvointia. Itseohjautuvuus on hyvä suunta, mutta sekin vaatii koko työyhteisöltä tiettyjen sääntöjen noudattamista.

Hierarkisten ja tiukasti ylhäältä ohjattujen johtamismallien aika alkaa olla ohi, ja varsinkin nuoremmat sukupolvet arvostavat omaa vapautta suunnitella työnsä. Itseohjautuvuus onkin työelämän vahvoja trendejä.

”Kun työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja koko työpaikan toimintaan, se luo hallinnan tunnetta ja sitä kautta työhyvinvointia. Itseohjautuvuuden myötä ihmiset kokevat olevansa myös samanarvoisia”, sanoo projektipäällikkö Riitta-Liisa Larjovuori.

Parhaimmillaan työntekijät ja tiimit saavat vapautta ja päätösvaltaa suorittaa työnsä parhaalla mahdollisella tavalla.

Larjovuori vastaa Tampereen yliopiston hankkeesta, jossa tutkitaan työhyvinvointia ja kuormitustekijöitä itseohjautuvassa, matalassa organisaatiossa. Työsuojelurahaston tukema hanke on käynnistynyt vuoden 2020 alussa. Tutkimuksessa on mukana viisi työpaikkaa, Helsingin keskustakirjasto Oodista pieneen rakennusalan yritykseen.

Larjovuoren mukaan itseohjautuvuus on parhaimmillaan sitä, että työntekijät ja tiimit saavat vapautta ja päätösvaltaa suorittaa työnsä parhaalla mahdollisella tavalla, tarpeen mukaan muuttuvilla rakenteilla. Näin saadaan irti osaamisen koko potentiaali.

Vastuita ei saa unohtaa

Itseohjautuvuus ei ole silti oikotie onneen. Lisääntyvä vastuu vaikuttaa myös kuormittavuuteen. Se, että omaan työhön saa vaikuttaa enemmän, vaatii työntekijältäkin enemmän.

”Ihmisellä on oltava valmiuksia vetää rajoja sekä tunnistaa omaa palautumisen tarvetta. Kaikille se ei ole yhtä helppoa, ja joku viihtyykin tiukemmin raamitetussa työssä”, Larjovuori sanoo.

Erityistä huomiota pitää kiinnittää siihen, miten itseohjautuvuus vaikuttaa esimiestason työhön. Perinteisessä organisaatiossa työsuojeluvastuut ja työkyvyn tukeminen on sidottu vahvasti esimiesrooliin, eikä vastuu poistu itseohjautuvuudenkaan myötä.

"Itseohjautuvan ihmisen ei tarvitse olla välttämättä ulospäinsuuntautunut. Tärkeintä on, että on halu ottaa vastuuta", sanoo Riitta-Liisa Larjovuori.

”Itseohjautuvan ihmisen ei tarvitse olla välttämättä ulospäinsuuntautunut. Tärkeintä on, että on halu ottaa vastuuta”, sanoo Riitta-Liisa Larjovuori.

Itseohjautuvuus vaatii opettelua

Hankkeessa myös selvitetään, millaisille ihmisille itseohjautuvuus sopii. Jotain ajatuksia Larjovuorella on jo tässä vaiheessa.

”Tietynlaista proaktiivisuutta tarvitaan. Jos työntekijällä on töitä liian vähän tai liikaa, se pitää osata tuoda itse esille.”

Proaktiivisuus ei tarkoita sitä, että pitää olla erityisen ulospäinsuuntautunut. Myös introvertti ihminen voi olla itseohjautuva. Tarvitaan kuitenkin motivaatiota ottaa vastuuta.

Jos on työskennellyt pitkään hierarkisissa yhteisöissä, vanhoista tavoista poisoppiminen voi vaatia paljon.

Kokemus tuo varmuutta, ja voisi kuvitella, että kauan tiettyä työtä tehnyt ammattilainen on hyvä johtamaan omaa tekemistään. Itseohjautuvuus ei ole kuitenkaan ikä- tai sukupolvikysymys.

”Nykykoulussa opetetaan paljon itsearvioinnin taitoa, ja millenniaalit arvostavat epämuodollisuutta ja rentoutta. Itseohjautuva organisaatio vastaa varmaan hyvin näihin odotuksiin. Mutta kyllä nuorissakin on paljon niitä, jotka haluavat selkeitä ohjeistuksia ja perinteistä johtamista.”

Myös pitkä kokemus voi muodostua haasteeksi: jos on työskennellyt pitkään hierarkisissa yhteisöissä, vanhoista tavoista poisoppiminen voi vaatia paljon. Larjovuori myös muistuttaa, että itseohjautuvuus ei tarkoita, että asioita tehdään omin päin kertomatta muille.

”Meidän pitäisi ehkä opetella sellaista diskuteeraamista, että voidaan pompotella ja pallotella asioita ennen päätöksentekoa.”

Lue lisää hankkeista:

Työhyvinvointi esimiehettömässä organisaatiossa – voimavarat, kuormitustekijät ja hyvät käytännöt.

Itseohjautuva työyhteisö.

Henkilöstön itseohjautuvuuden vahvistaminen Iin kunnan ateria- ja puhtaus- sekä työllistämispalveluissa.