Jokainen voi kehittää resilienssiään

– Jokaisella on resilienssin taito, mutta se pitää saada esiin harjoittelemalla, Harri Gustafsberg sanoo.

Työhyvinvointi | 16.5.2018

Jokainen voi kehittää resilienssiään

Teksti: Leena Huovila

Kuva: Ari Korkala

Harri Gustafsbergin mukaan resilienssi on taito, jota jokainen voi harjoittaa. Se vaatii kuitenkin sitoutumista ja ponnistelua. Henkistä ja fyysistä suorituskykyä pitää treenata säännöllisesti, että kyvyt edes säilyvät.

Resilienssi tarkoittaa sopeutumis- ja selviytymiskykyä vaativissa tilanteissa. Resilientti ihminen on joustava, kimmoisa ja tokeneva, joten hän myös palautuu paineesta – vastoinkäymisistä ja epäonnistumisistakin – oppii uutta ja kehittyy.

Resilienssi on mitä tarpeellisin taito, ja Harri Gustafsbergilla on lohdullinen viesti: jokaisella on se olemassa, mutta se pitää saada esiin harjoittelemalla.

Gustafsberg on henkisen ja fyysisen valmentamisen ammattilainen, valmennusyritys Mentoritiimi Oy:n toimitusjohtaja, tietokirjailija, Speakersforumin ammattipuhuja ja tutkija. Hän toimi yli 20 vuotta poliisin valmiusyksikössä Karhussa – vuodet 2004–2014 sen kouluttajana ja operatiivisena johtajana.

Valmennuksesta suoritusvarmuutta

Gustafsberg on myös filosofian tohtori keväältä 2018. Hallintotieteen artikkeliväitöskirjansa hän teki Työsuojelurahaston loppuunsaattamisstipendin tuella Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoululle.

Tutkimuksessaan hän perehtyi resilienssiin poliisin paineenalaisessa työssä.

– Stressatun fysiologia toimii ääritilanteessa siten, että stressattu selviäisi. Esimerkiksi kuolemanvaarassa oleva poliisi voi nähdä vastapuolen käsipuhelimen aseeksi, jos aivojen tunnekeskus niin näyttää, Gustafsberg toteaa.

Englanninkielisen väitöskirjan otsikko on suomeksi: Aiheuttaako poliisin paniikki oikeudetonta aseenkäyttöä? – Resilienssin vahvistaminen harjoittelun avulla. Empiiriset osuudet tehtiin poliisiorganisaatioissa Suomessa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Gustafsberg on jatkuvassa yhteistyössä Toronton yliopiston kanssa.

Väitöstutkimuksen keskeisenä teemana oli todistaa, että yksilön stressin säätämistä, tilannetietoisuutta ja päätöksentekoa voi kehittää.

Väitöskirjassaan hän osoittaa, että tutkimukseen osallistuneet pystyivät harjoittelun avulla merkittävästi vaikuttamaan kehon fysiologisiin muutoksiin, esimerkiksi sydämen sykkeeseen.

– Mielen ja kehon hallintaan valmennetut osoittivat huomattavasti parempaa psykologista kontrollia, tilannetietoisuutta ja yleistä suoritusvarmuutta kuin kontrolliryhmät. Tämä tuli esiin erityisesti parempana päätöksentekokykynä voimankäyttötilanteissa, Gustafsberg kertoo.

Organisaatioissakin on alettu ymmärtää, että inhimillisiä voimavaroja on vahvistettava.

Huomio tietoiseen hengittämiseen

Gustafsbergin mukaan poliiseilla tutkitut opit voivat hyödyttää yksilöitä ja organisaatioita myös laajemmin. Muuttuvassa työelämässä yksilön resilienssikyky on tärkeätä työn hallinnassa ja kirkkaiden päätösten tekemisessä – sekä yksilön itsensä että organisaation näkökulmasta.

Vuonna 2017 Gustafsberg kirjoitti aihepiiristä yhdessä työpsykologian tohtori Helena Åhmanin kanssa käytännön oppaan Tilannetaju – päätä paremmin.

– Pelkkä ydinosaamiseen keskittyminen ei ole hyväksi ihmisten hyvinvoinnille eikä edes organisaation tuottavuudelle. Niinpä organisaatioissakin on alettu ymmärtää että inhimillisiä voimavaroja on vahvistettava, Gustafsberg sanoo.

– Resilienssikyky ei ole tieto, joka kaadetaan ihmiselle. Sen sijaan se on taito, joka vaatii sitoutumista ja ponnistelua. Sekä fyysistä että henkistä suorituskykyä pitää treenata säännöllisesti, että kyvyt edes säilyvät. Ilman motivaatiota mikään ei toimi. Kuntokaan ei nouse, jos jää sohvalle.

Vaikeassa tilanteessa pitää ensiksi säätää fysiologiaa. Gustafsberg korostaa tietoista syvähengitystä perustaitona, jolla säädetään elimistöä. Näin hermosto ei ylivirity väärään aikaan.

Uhan edestä kehittäjäksi

Gustafsberg kertoo itse työskennelleensä poliisina ison uhan edessä kymmeniä kertoja ja kokeneensa, että ääritilanteissa stressi yritti ottaa ylivallan.

Poliisin henkisen suorituskyvyn kehittämiseen oli selkeästi tarvetta. Kun Karhu-yksikölle ei löytynyt tarkoitukseen tarpeeksi uskottavaa ja kokenutta valmentajaa Suomesta, Gustafsberg päätti perehtyä aiheeseen itse.

Perehtymisen tuloksena poliisien peruskoulutuksessa on jo monta vuotta käytetty hänen kehittämäänsä kehon ja mielen valmennusmenetelmää – menetelmää, jonka vaikutuksiin hän väitöskirjassaan syventyi.

Resilienssiteema jatkuu edelleen: parhaillaan Gustafsberg toimii tutkijana valtioneuvoston tilaamassa Koreha-hankkeessa – Kokonaisvaltainen resilienssin hallinta: yksilön mukautumisvalmiuden vahvistaminen osana kokonaisturvallisuutta –, jonka toteuttavat Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu ja Ulkopoliittinen instituutti.

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl