Helena Åhmanin mukaan keskusteluälykyyttään voi alkaa tietoisesti kehittää pala palalta. Helena Åhmanin mukaan keskusteluälykyyttään voi alkaa tietoisesti kehittää pala palalta.

Työhyvinvointi

• 17.12.2019

Kehitä suoruutta ja myötä­tuntoa – keskustelu­älykkyytesi paranee

Työelämän painetilanteet voivat kärjistyneimmillään muistuttaa kiperimpiä panttivankineuvotteluita. Avuksi tarvitaan keskusteluälykkyyttä, joka sisältää sekä suoruutta että myötätuntoa, tietää aiheesta kirjan kirjoittanut Helena Åhman.

Käyttäydynkö paineisessa keskustelussa kuin kohtaisin sapelihammastiikerin? Adrenaliini- ja kortisoliryöpyn voimalla hyökkään tai pakenen. Vai jähmetynkö mitään ilmaisemattomaksi ja leikin kuollutta?

Miksi toimimme usein surkeimmin kaikista tärkeimmissä kohtaamisissa? Miksi olemme mestareita välttämään kaikkein hankalimpia keskusteluja? Miksi organisaatioissa on hiljaisen tiedon lisäksi hiljaisia konflikteja, jotka haittaavat perustoimintoja ja menestystä, lisäävät stressikuormaa ja vaikuttavat myös henkilökohtaiseen elämään, kun esimerkiksi työasiat valvottavat öisin.

– Harva on saanut minkäänlaista oppia, miten keskustella paineisissa tilanteissa. Emme edes välttämättä tiedosta omia toimintatapojamme. Ei ole ihmekään, että emme uskalla kohdata painetilanteita suoraan emmekä selviydy niissä parhaalla mahdollisella tavalla, Helena Åhman vastaa.

Åhman on työpsykologian tohtori, kasvatustieteen maisteri, johdon sparraaja, bisnespuhuja ja palkittu tietokirjailija – lisäksi valokuvaaja ja dekkaristi –, jonka tuorein teos on Keskusteluälykkyys painetilanteissa (Alma Talent 2019). Sen Åhman kirjoitti Työsuojelurahaston stipendin turvin.

Elämän ja työelämän tärkein taito

– Painetilanne on mikä tahansa vaativa keskustelu, neuvottelu tai konflikti, jossa ihminen kokee olonsa epämukavaksi – ja mikä tahansa vuorovaikutustilanne, jossa paine häiritsee suoriutumista.

Painetilanteissa tarvitaan keskusteluälykkyyttä, jonka Åhman sanoo olevan elämän ja työelämän tärkein taito ja tutkitusti organisaatioiden menestyksen ydin. Sellainen maailma on hänen mukaansa pelottava paikka, josta keskusteluälykkyys puuttuu.

Monissa organisaatioissa ihmiset vaikenevat epäsuosioon joutumisen pelossa.

Keskusteluälykkyyden osaamattomuudella – keskusteluälyttömyydellä – on taloudellisia, inhimillisiä ja eettisiä seurauksia. Åhman kertoo tutkimuksesta, jossa kyettiin ennustamaan 90 prosentin tarkkuudella, mitkä projektit onnistuvat ja mitkä epäonnistuvat. Ratkaisevana tekijänä oli kyky käydä kriittisiä keskusteluja.

– Kyse oli siitä, pystyvätkö ihmiset kertomaan avoimesti esimerkiksi mielestään epärealistisesta aikataulusta tai fokuksesta. Miten he kykenevät ilmaisemaan erimielisyyttään, vai ovatko he hiljaa. Keskustelukulttuuri on monissa organisaatioissa sellainen, että ihmiset vaikenevat paineisissa tilanteissa – esimerkiksi epäsuosioon joutumisen pelossa – tai tuovat erimielisyytensä esille väärällä tavalla.

Terävimpien neuvottelijoiden opissa

Keskusteluälykkyyteen perehtyminen lähti Åhmanin tarpeesta ymmärtää, miten vaativia ja paineisia keskusteluja, bisneskriittisiä neuvotteluja ja konflikteja voi hoitaa paremmin.

Näkökulmia ja ratkaisukeinoja hän etsi monitieteisesti ja osaamisalueiden rajoja ylittäen neuvottelutaidoista, rauhanvälityksestä, työyhteisösovittelusta tai panttivankineuvotteluista.

Hän teki kahden vuoden monipolvisen tutkimusmatkan maailmalla: osallistui Harvardin yliopistoin ja MIT:n koulutuksiin, sai New Yorkissa oppia muun muassa FBI:n entiseltä pääneuvottelijalta ja Washington DC:n panttivankitiimien pitkäaikaiselta vetäjältä Christopher Vossilta, osallistui  Scotland Yardin panttivankineuvottelijoiden kouluttajan oppiin ja opiskeli sovittelijaksi Lontoossa.

– Maailma ilman myötätuntoa on pelottava paikka, Helena Åhman sanoo. Psyko vaikuttaa olevan samaa mieltä.

– Maailma ilman myötätuntoa on pelottava paikka, Helena Åhman sanoo. Psyko vaikuttaa olevan samaa mieltä.

Åhman kertoo kirjassaan mahdollisimman paljon tarinoita, omia ja muiden kokemuksia, joihin kukin voi peilata omia kokemuksiaan.

Lisäksi kirjassa on luku, joka kertoo Työsuojelurahaston tuella Miele Oy:ssä toteutetusta keskusteluälykkyyden parantamiseen pureutuneesta kehittämishankkeesta.

Kohtaa tunteet, siedä kitkaa

Kaiken kehittymisen pohjana on omien käyttäytymistapojen tiedostaminen. Mitkä ovat niitä tilanteita, joissa ajaudun puolustuskannalle? Mitä tilanteita en uskalla kohdata, koska pelkään toisen osapuolen tunteita ja myös omia tunteitani?

– Usein tärkeimpiin keskusteluihin ei uskalleta ryhtyä lainkaan, vaikka juuri ne todennäköisesti veisivät kohti muutosta ja auttaisivat optimoimaan toimintaa.

– Paine ja puolustuskanta ajavat surkeisiin valintoihin, joissa hukkaamme keskusteluälykkyyden elementit: keskustelurohkeuden sekä oman olotilan säätelyn ja valmistautumisen. Aivot hälyisinä ei kannata mennä vaativiin tilanteisiin. Lisäksi täytyisi olla kykyä sietää kitkaa – kestää sitä, että on olemassa erilaisia näkemyksiä – ja luoda tunnekytköksiä.

Etenkin esimiestyössä toinen ihminen kannattaa kohdata uteliaasti, ei epäillen.

Tunnekytkös merkitsee samalle puolelle asettumista. Se ei tarkoita sitä, että oma mielipide tai tavoite muuttuu heti vaan sitä, että löytää yhteyden toisen kanssa. Samalla puolella ei olla silloin, kun yritämme vakuuttaa toisen siitä, että hän on väärässä ja itse olen oikeassa. Tai yritämme saada hänet järjellä pois sieltä, missä hän on kiinni tunteella.

– Panttivankineuvotteluissakin peli saattaa olla menetetty, jos leimaa kaappaajan tyhmäksi, ilkeäksi tai pahaksi. Aggressiivinen vastakkainasettelu ei myöskään työelämän tilanteissa johda mihinkään, Åhman sanoo.

– Erityisesti esimiestyössä toinen ihminen kannattaa kohdata uteliaasti kuin kohtaisi kauan kadoksissa olleen ystävän siten, että haluaa ymmärtää häntä, ei ensimmäiseksi epäillä häntä. Kytkös syntyy, kun toisen ottaa todesta.

Monet töksäyttelevät suoraan ja ovat suorastaan ylpeitä siitä. Suoruus tarvitsee kuitenkin rinnalleen myötätuntoa. Myötätunto on Åhmanin mukaan kaikkea sitä, mikä auttaa ymmärtämään toisen ajatuksia ja toimintaa. Suoruuden ja myötätunnon yhdistelmä auttaa sanomaan asiat niin, että toinen kykenee ottamaan ne vastaan.

– Kykyjään voi alkaa kehittää kokeillen ja pähkäillen vaikkapa vain yhdestä asiasta. Mitä tapahtuu, jos nostaa esiin jonkin ongelmakohdan?

Åhmanin mukaan kukaan ei koskaan tule täysin valmiiksi paineisten keskustelujen käymisessä. Itselleen kannattaa olla armollinen epäonnistuessaan, mikä on tärkeätä muistaa suomalaisessa häpeäkulttuurissa. Mutta epäonnistumiset ovat oppimista varten.

Lisätietoa Työsuojelurahaston verkkosivuilta Konfliktinratkaisu – tilannetajua ja keinoja haastaviin keskusteluihin (kirjoitustyö julkaisua varten).

Haastavista keskusteluista yrityksen menestystekijä (kehityspilotti).