Heli Laaksonen runoili seminaarissa Lounais-Suomen murteella työstä, elämästä ja työelämästä. Taitelijan suurimmat työsuojeluriskit ovat viilto paperista, hulluksi tuleminen tai kielen meneminen solmuun, hauskuutti Laaksonen yleisöä. Hänen kanssaan poseerasi Työsuojelurahaston toimitusjohtaja Kenneth Johansson Heli Laaksonen runoili seminaarissa Lounais-Suomen murteella työstä, elämästä ja työelämästä. Taitelijan suurimmat työsuojeluriskit ovat viilto paperista, hulluksi tuleminen tai kielen meneminen solmuun, hauskuutti Laaksonen yleisöä. Hänen kanssaan poseerasi Työsuojelurahaston toimitusjohtaja Kenneth Johansson.

TSR-tietoa

• 15.10.2019

Kello­korteista kyber­ihmisiin

Työsuojelurahaston juhlaseminaarissa puhuttiin työstä ja sen tulevaisuudesta. Tulevaisuus on osin hämärä, mutta silti toiveikas.

Työsuojelurahaston 40-vuotisseminaarin avauksessa Juha Antila muistutti asioista, jotka ovat parantuneet työelämässä 40 vuodessa.

”Merkittävää on koulutustason nousu ja työsuojelun paraneminen. Ennen työtapaturmissa kuoli yksi ihminen viikossa, nyt enää yksi kuukaudessa”, Työsuojelurahaston hallituksen puheenjohtaja Juha Antila sanoi.

Antilan mukaan iso muutos on ollut myös naisten vahva osallistuminen työelämään sekä tasa-arvo. ”Suhtautuminen naisiin esimerkiksi rakennustyömailla on muuttunut täysin. Nykyään ei selviäisi nuhteilla niistä puheista, mitä ennen kuultiin.”

Tämän päivän työsuojeluhaasteita ovat kiire, henkinen kuormitus sekä mielenterveysongelmat, muistutti SAK:n kehittämispäällikkönä työskentelevä Antila.

”Asioihin pitää ja voi vaikuttaa, se on myös Työsuojelurahaston olemassaolon oikeutus. Työsuojelurahasto onkin alansa pikkujättiläinen: sillä on vähän rahaa ja henkilökuntaa, mutta toiminta on tehokasta.”

Seminaarin juontaja Jussi-Pekka Rantanen kuunteli Teemu Arinan havainnollista esitystä ihmiskehon toiminnoista.

Seminaarin juontaja Jussi-Pekka Rantanen kuunteli Teemu Arinan havainnollista esitystä ihmiskehon toiminnoista.

Johtaminen on osallistamista

Ennen kaikki oli paremmin -paneelikeskustelussa puhuttiin muun muassa johtamisen tavoista. Median moniottelija Pauli Aalto-Setälä kertoi omakohtaisen tarinan luovien, nuorten ihmisten johtamisesta: toimitusjohtaja Aalto-Setälän ja nuoren työntekijän ensitapaamisessa jälkimmäinen oli ilmoittanut, ettei halua kuulla ’mistään visoista ja missioista’. Aalto-Setälä oli kysynyt, mitä hän sitten haluaa kuulla.

”Hän vastasi, että ’Mitä sä niiku teet? Mitkä sun skilssit on? Siltä varalta, että tarviin sua joskus johonkin.’”

Aalto-Setälän mukaan johtaminen onkin muuttunut parempaan suuntaan.

”Ennen mietittiin, miten osallistetaan henkilökunta, nyt pohditaan, miten osallistetaan pomot ja hyödynnettäisiin paremmin toistemme osaaminen. Kun tiimit osaavat ottaa vastuuta ja saavat tehdä vapaammin muutakin kuin perustyötään, ne voivat tehdä yllättäviä avauksia.”

Historioitsija ja professori Juha Siltala korostikin, että ihmisten pitää tietää, mitä työelämässä voi toisilta odottaa. ”Erilaiset himmelit ja johtamissekoilut pitää korjata. Tiimin pitää tietää, mitä se osaa ja missä se ei ainakaan ole hyvä.”

Yliopistonlehtori Leena Mikkola muistutti, millainen rooli tiedolla on johtamisessa.

”Ennen tiedon siirtäminen oli johtajan tehtävä. Nyt työ ja viestintä eivät ole enää erillisiä, koska organisaatiot rakentuvat yhä enemmän viestinnän ja tiedon varaan. Nyt voidaan keskittyä siihen, mitä sillä tiedolla tehdään.”

Myös Siltala mainitsi tiedon jalostamisen tärkeyden.

”Informaatiovirtaa on niin paljon, että olisi oltava enemmän hyvävireistä aikaa sen suodattamiseen. Ensin pitää saada tietoa ja sitten tiedosta viisautta.”

Työsuojelurahaston hallituksen puheenjohtaja Juha Antila ja toimitusjohtaja Kenneth Johansson iloitsivat rahaston neljä vuosikymmentä kestäneestä tuloksekkaasta työskentelystä.

Työsuojelurahaston hallituksen puheenjohtaja Juha Antila ja toimitusjohtaja Kenneth Johansson iloitsivat rahaston neljä vuosikymmentä kestäneestä tuloksekkaasta työskentelystä.

Rohkeutta tutkimukseen

Aikakone-keskustelussa pohdittiin Työsuojelurahaston ja työelämän kehitystä 40 vuoden takaisista ajoista. Työsuojelurahaston hallituksen jäsen ja STTK:n työelämäasiantuntija Erkki Auvinen palautti mieleen, kuinka ensimmäiset tietokoneet tulivat tuolloin työpaikoille. Muutos oli samankaltainen kuin nykyisessä digimurroksessa.

”Paperitehtailla muutos tarkoitti, että konkarit, jotka ohjasivat prosessia paperikoneita kierrellen, kuunnellen ja haistellen, siirtyivät tekemään työtään tietokoneilla, ilmastoiduissa valvomoissa. Se oli valtava muutos, jossa työn hallinta katosi.”

Työsuojelurahaston entinen hallituksen puheenjohtaja Hannu Rautiainen sanoi, että työsuojelu on sanana jo vanhentunut: ”Nyt puhutaan työhyvinvoinnista, ja monet työsuojelun asiat ovat muuttuneet hyvin työnantaja-aloitteisiksi.”

Työsuojelurahasto on historiansa aikana tukenut 7 500 hanketta, ja käyttänyt niihin 207 miljoonaa euroa. Tutkimushakemuksissa ovat 2000-luvulla nousseet esille psykososiaaliseen kuormituksen liittyvät tekijät.

”Kaipaisin nykyään hakemuksiin rohkeita irtiottoja. Hankkeisiin pitäisi saada myös sovellettavuutta, sillä on liikaa tutkimuksia, jotka eivät oikein lähde liikkeelle työpaikoilla”, luonnehti Työsuojelurahaston toimitusjohtaja Kenneth Johansson.

: Professori Juha Siltala vaihtoi ajatuksia seminaarin juontaja Jussi-Pekka Rantasen kanssa.

Professori Juha Siltala vaihtoi ajatuksia seminaarin juontaja Jussi-Pekka Rantasen kanssa.

Tekoäly auttaa, ihminen osaa

Työelämä 2200 -tulevaisuuspaneelissa kurkotettiin hyvin kauas tulevaisuuteen – panelistitkin myönsivät, että on lähes mahdotonta nähdä parin sadan vuoden päähän.

VTT:n tekoälytutkija Jaana Leikas muistutti, mitkä ovat tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitteet verrattuna ihmiseen. ”Tekoäly tekee tilanneseurantaa, yhdistää tietokokonaisuuksia ja luo uusia. Asiantuntijaa tarvitaan kuitenkin tulkitsemaan sen tuotoksia ja kertomaan, mihin suuntaan pitää kääntyä”, Leikas sanoi.

”Tekoäly osaa vastata yhdellä sanalla, asiantuntija osaa selittää luonnollisella kielellä. Tekoäly on hyvä rutiineissa, asiantuntijuus on vuorovaikutusta. Tekoäly ei ole vastuullinen toimija, asiantuntija on”, Leikas määritteli ihmisen vahvuuksia tulevassakin työelämässä.

Professori Mika Pantzar kertoi, että sata vuotta sitten visioitiin, miten nykyisin tehtäisiin töitä enää tunti päivässä ja kuinka tuottavuuden kasvu hoitaisi kaiken.

”Se kasvu on käytetty aina uusien keksintöjen tekemiseen ja niin on varmaan jatkossakin. Toivottavasti 2200-luvulla ei ole kuitenkaan enää avokonttoreita”, Pantzar sanoi.

Kenneth Johansson, Hannu Rautiainen ja Erkki Auvinen arvioivat omassa osuudessaan Työsuojelurahaston saavutuksia ja nykyhankkeiden tilannetta.

Kenneth Johansson, Hannu Rautiainen ja Erkki Auvinen arvioivat omassa osuudessaan Työsuojelurahaston saavutuksia ja nykyhankkeiden tilannetta.

Vahvan teknologiatuulahduksen paneeliin toi tietokirjailija ja biohakkeri Teemu Arina, jolla oli päässään oikeanlaista valoa suodattavat lasit, vyöllä ilmanlaatumittari, sormessa vireyttä analysoiva älysormus sekä niskassa anturi, joka huomauttaa huonosta ryhdistä. Arina uskoi siihen, että tulevaisuutta varten ihmistä on pakko muokata paremmaksi teknologian sovellusten kautta.

Futuristi ja tietokirjailija Elina Hiltunen sanoi, että kehitys on vauhdikasta, mutta emme voi tarkkaan tietää, mihin se johtaa.

”Teknologia auttaa ja voi viedä meiltä pois tiettyjä töitä. Tulevaisuudessa ihmiset eivät tee työtä, vaan koneet”, Hiltunen sanoi.

Hän kuitenkin muistutti, että tämä on vain yksi kulma asiaan, ja toisaalla tulemme törmäämään ongelmiin.

”Maapallolla on kohta 11 miljardia ihmistä. Meidän täytyy siksi miettiä eri skenaarioita, koska materiaalit ja resurssit niihin koneisiin eivät tule riittämään. Tulevaisuutta ei voi tietää tarkkaan, mutta varmaa on, että 2200-luvulla ei ole enää kellokortteja.”

INFO:

Työsuojelurahaston 40-vuotisjuhlaseminaari pidettiin Helsingissä, hotelli Scandic Parkissa 10.10.2019.

Seminaarissa lanseerattiin myös uusi työkalu, jolla voi laskea oman riskinsä jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Se perustuu Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mika Kivimäen esittelemään työterveysindeksiin, jossa kahdeksan tekijää – mm. ikä, koettu terveydentila, sairauspoissaolot ja ammattiasema – riittää määrittämään työkyvyttömyyseläkeriskin seuraavan 10 vuoden aikana. Työkalu on julkaistu Työsuojelurahaston nettisivuilla.