TSR-tietoa

• 16.05.2018

Kepeää luovuutta työpaikkojen kehittämiseen!

Kepeys, luovuus, uteliaisuus, leikki, nopeus, rohkeus. Työsuojelurahasto kannustaa kampanjallaan ketteriin kokeiluihin suomalaisten työpaikkojen kehittämisessä.

Työsuojelurahasto on kevätkauden 2018 kampanjoinut uudenlaista kepeän luovaa asennetta työelämän kehittämiseen. Esimerkiksi rahaston Facebook-sivuilla sometaulut eivät ole ainakaan pönöttävän juhlallisia vaan kannustavat matalan kynnyksen tekoihin: muun muassa kehittämään vaikka kuinka pienesti, koska ei siitä haittaakaan ole.

Mannekiinina sometauluissa esiintyy tutkimusasiantuntija Mikael Saarinen.

– Vaikka kehittäisi hieman hölmösti, se todennäköisesti kannattaa. Pikemminkin liian vakavasta, liian suunnitelmallisesta, liian hyvin pedatusta ja vuosikausia jahkaillusta hankkeesta voi pahimmillaan koitua haittaa, Saarinen sanoo.

Suomalainen työelämän kehittäminen on perinteisesti lähtenyt pääosin instituutioista. Keskusohjattu ja jäykkä tapa kehittää ei välttämättä enää sovellu nykytyöelämään.

– Verkostoituvassa, hajautetussa ja nopeata reagointia vaativassa työelämässä toivoisi, että kehittämiseenkin otettaisiin entistä luovempi ja oma-aloitteinen ote. Kyllähän rakennemuutos Suomessa on osoittanut, että toimintatapoja lähdettiin kehittämään vasta, kun toimintaympäristö oli jo muuttunut, ei proaktiivisesti.

Natinaan ja kitinään reagoitava

Saarinen kysyy, mikä ihme estää työn kehittämisen kokeilut, jos rattaista kuuluu natinaa, kitinää tai kirskunaa, joka aiheuttaa kylmiä väreitä selkäpiissä.

– Kun työpaikoilla jokin hiertää – pahastikin – saatetaan vuosikausia antaa asian kirskua. Ajatellaan, että on jonkun muun homma puuttua ongelmaan, minähän olen täällä vain työssä.
Saarisen mukaan kehittämisen pitää olla osa jokaisen työtä.

– On esitetty, että kymmenen prosenttia työajasta pitäisi käyttää oman työn kehittämiseen. Päivittäin, ei kerran keväässä.

Kampanjassa kehotetaan antamaan ihmisille kokemus siitä, että he voivat vaikuttaa omaan työhönsä ja tuunata sitä itselleen merkitykselliseen suuntaan.

– Meillä on taipumusta pysyä mukavuusalueellamme, mahdollisimman vähällä ajattelulla. Ponnistelu kirpaisee mutta palkitsee moninkertaisesti. Työssä ollaan tyytyväisempiä, ja siihen sitoudutaan, kun siinä on haastetta ja se koetaan itselle merkitykselliseksi, Saarinen sanoo.

Kun syntyy idea, ota yhteyttä

Työsuojelurahasto tukee kehittämisavustuksella työpaikkojen tai useamman työpaikan yhteisiä kehittämishankkeita. Kehittämisavustus kattaa puolet ulkopuolisen asiantuntijan hyväksytyistä palkkioista ja matkakuluista.

Keväällä 2018 rahasto on erityisesti houkutellut pk-yrityksiä kehittämisen tielle. Toimialan tai jonkin alueen yritysten yhteistyötäkin on vireillä, jolloin yritykset saavat synergiaetuja.

– Hankkeiden pitäisi olla innovatiivisia kokeiluja, joilla on laajempaakin uutuusarvoa.

Tällaista polkua pitkin kehittämishankkeeseen edetään:

– Teillä on työpaikalla jokin ongelma, haaste tai unelma. Se synnyttää kehittämistarpeen ja hankeidean. Keskustelkaa keskenänne, mikä on se ydinporukka, joka pitää hankkeen hengissä ja miten kaikki osallistetaan siihen mahdollisuuksien mukaan. Miettikää, mikä kehittäjätaho voisi teitä auttaa ja onko teillä budjettia hankkeen toteuttamiseen.

Näiden askelten jälkeen Saarinen kehottaa soittamaan rahastoon ja keskustelemaan ideasta sen selvittämiseksi, onko suunnitelma sellainen, että siihen voi saada kehittämisavusta. Esimerkiksi luennoilla istumista rahasto ei tue, sillä niiden vaikuttavuus on tunnetusti huonoa.

Kehittämisavustuksissa on jatkuva sähköinen haku, ja se on nopea ja ketterä rahoitusinstrumentti. Nopeimmillaan rahoituspäätöksen voi saada noin kuukauden kuluttua ensi-ideasta.

Lisätietoa

Kehittämisavustuksen rahoitusehdot ja esite

Seuraa Työsuojelurahastoa Facebookissa

Ohjeita puhelimitse 09 6803 3311