Kestävää kasvua tulevaisuuden taidoilla

Pakkoa ja puurtamista – vai pysähtymistä, irti päästämistä, yhdessäluomista, tietoisia tulevaisuuden taitoja, uudistumista ja kestävää kasvua?

KM, FT Terhi Takanen CoCreators Oy:stä ja laaja joukko yhteistyökumppaneita tuotteistivat Työsuojelurahaston tuella asiakaslähtöisen Kestävää kasvua tulevaisuuden taidoilla -palveluprosessin. Se auttaa suomalaista työelämää ja työyhteisöjä luomaan tietoista toimijuutta, osallisuutta sekä uusia ajattelu- ja toimintatapoja.

Takanen on työskennellyt yhdessäluomisen otteen äärellä 20 vuotta. Väitöstutkimuksessaan hän työsti kehittämistapaa valtiovarainministeriön henkilöstöosastolla toteutetussa pitkässä kehittämishankkeessa.

Nyt tuotteistettu palvelu rakentuu yhdessäluomisen otteeseen – CoCreative Process® Inquiry – perustuvalle uudistumistyölle, jossa keskitytään erityisesti tulevaisuuden taitoihin ja työn tuunaukseen sekä yksilön ja yhteisön tulevaisuuden roolien rakentumiseen.

Tärkein tulevaisuuden metataito voisi Takasen mukaan olla vapautuminen. Jatkuva kehittäminen ei aina synnytä syvää uudistumista tai aidosti uudenlaisia innovaatioita. Kun tunnistetaan, mistä on aika vapautua ajatus- ja toimintamallien tasolla, pystytään luomaan uutta ja uudistumaan itse.

Hankkeeseen osallistunut KTT, tutkija ja kehittäjä Elina Henttonen Valtaamo Oy:stä sanoo, että ihmisistä itsestään lähtevä uudistuminen on kestävä ja elinvoimainen tapa synnyttää hyvinvointia, kasvua, tuloksia ja vaikuttavuutta.

– Prosessin läpikäyneet ovat paitsi entistä tietoisempia, myös vastuullisempia ja voimaantuneempia – eli tulevaisuuden taitajia, Henttonen toteaa.

Työsuojelurahasto edellyttää, että tuotteistamisessa yhteiskehittelyyn osallistuvat myös palvelun loppukäyttäjät. Palvelun sisältö muotoiltiinkin tiiviissä yhteistyössä Telian, Finnairin ja valtiovarainministeriön henkilöstöhallinnon edustajien kanssa.

– Meitä kaikkia yhdisti kiinnostus luoda jotain uutta ja ainutlaatuista muutoksessa olevaan maailmaan. Työskentelyä luonnehtivat keveys ja luottamus yhdessäluomisen voimaan, Henttonen kertoo.

Palveluprosessi sopii ensisijaisesti asiantuntijaorganisaatioihin. Aikaa sen läpivienti vie noin kuusi kuukautta. Prosessia ohjaavat yhdessäluomisen mahdollistaja ja hänen kanssaan organisaatiosta valitut niin sanotut kutsutut sisäiset mahdollistajat, jotka saavat räätälöityä tukea rooliinsa.

Sisäiset mahdollistajat tukevat tietoisen toimijuuden ja tulevaisuuden taitojen harjoittamista myös palveluprosessin jälkeen, mikä vahvistaa yhteisen työskentelyn jatkuvuutta ja vaikuttavuutta.

Työskentely sisältää yhteisiä työpajoja, valmennusta sekä tulevaisuuden taitojen harjoittamista arjessa. Tukea prosessiin antaa myös Tulevaisuuden taidot -työkirja.

– Kyseessä ei ole palvelu, joka vain tilataan ulkopuoliselta konsultilta. Sen sijaan yhdessäluomisessa pysähdytään ja valitaan tietoinen aloituspiste, jossa keskeinen haaste tehdään näkyväksi kysymyksenä. Sen pohjalta aloitetaan työskentely. Jokainen prosessi on täysin räätälöity asiakkaan tarpeisiin, koska osallistujat luovat itse prosessin, hankkeen projektipäällikkö Teila Tanner-Heikkilä Valmennus Vuosikello Ky:stä toteaa.

Organisaatioilta ja prosessiin osallistujilta uudenlainen kehittämisote vaatii kykyä sietää ei-tietämistä, halua tehdä tilaa yhdessäluomiselle ja kehittelylle sekä valmiutta sitoutua oppimiseen yhdessä.

Tanner-Heikkilän mukaan yhdessä ajattelu ja vuoropuheluun virittäytyminen on mutkikkaampaa kuin perinteinen, interventioihin perustuva kehittämistoiminta, mutta se toimii tilana tulevaisuuden taitojen kehittymiselle.

– Kehittämisen ytimessä on luoda kyselevämpiä, avoimempia ja dialogisempia toimintatapoja. Jakamalla ajatuksia, oletuksia ja uskaltautumalla ei-tietämisen tilaan aukeaa uutta. Olemme aina uudessa aloituspisteessä, ja siitä voi syntyä uutta ja innovatiivista, Tanner-Heikkilä sanoo.

Palveluprosessi lanseerataan ensimmäiseksi yhteiskehittelyyn osallistuneissa organisaatioissa eli Teliassa, Finnairilla ja valtiovarainministeriön henkilöstöhallinnossa.