Komennustyötä myös perheen ehdoilla

Johtaminen on myös resurssikysymys. JS-Groupilla muokattiinkin työnkuvia, että esimiestyölle jäisi enemmän aikaa, kertovat Kalle Kaasalainen ja Maaru Seikola.

Työhyvinvointi | 26.11.2019

Komennustyötä myös perheen ehdoilla

Teksti: Sami Turunen

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Komennustyö on vaativaa niin perhe-elämän kuin työnjohdon kannalta. JS-Group halusi kehittää molempia osa-alueita.

Komennustyö koettelee tekijäänsä, mutta se vaatii paljon myös työntekijän perheeltä. Kun työnantaja lähettää työntekijän päiviksi, jopa viikoiksi matkojen päähän, perhettä näkee vain viikonloppuisin, jos silloinkaan.

Tämä on arkea myös laitilalaisessa JS-Groupissa, joka tekee teollisuuden asennusprojekteja ja kunnossapitoa. 70 henkeä työllistävä, miesvaltainen yritys haluaa kuitenkin alansa parhaaksi työpaikaksi. Siksi siellä lähdettiin miettimään, kuinka komennustyöstä saataisiin tekijälleen helpompaa ja kuinka perhe- ja työelämän yhdistämistä voitaisiin edistää.

”Suurimpana komennustyön haasteena monet nostavat esiin ennakoinnin ja elämän suunnittelun vaikeuden. Aina kohteet eivät ole tiedossa hyvissä ajoin ja usein ne ovat kaukana. Tämä hankaloittaa työn ja oman elämän yhteensovittamista”, sanoo myyntijohtaja Kalle Kaasalainen, joka vastasi kehittämisavustushankkeesta JS-Groupin sisällä.

Etäjohtaminen on vaikeaa

Esimiesten puolelta esiin nousivat johtamisen vaikeudet: työn aikataulutus ja organisointi sekä päivittäinen työnjohto on työlästä, kun muuttuvia tekijöitä on paljon. JS-Groupin kaltaisella alalla on myös tyypillistä, että esimiesvastuu on usein asennusporukan ns. nokkamiehellä – työntekijällä, joka on noussut asemaansa ammattitaitonsa ansiosta ja joka kokee olevansa enemmän työkaveri kuin pomo.

JS-Group on kuitenkin lyhyessä ajassa kasvanut vauhdilla, ja silloin kasvavat myös esimiestyön vaatimukset ja ajankäytön tarve.

”Kasvu tuo johtamiseen uusia tarpeita. Miten varmistetaan riittävä osaaminen sekä tuki muutoksen keskellä? Keskinäiset vastuualueet saattavat myös hämärtyä ja se johtaa asioiden päällekkäin tekemiseen tai toisaalta siihen, että kukaan ei hoida jotain asiaa”, sanoo hankkeessa mukana ollut hr-asiantuntija Maaru Seikola henkilöstötoimisto Maanantaista.

”JS-Groupin kohdalla painopisteeksi muodostuikin tarve selkeyttää työnkuvia sekä lisätä henkilöresursseja johtamiseen. Näihin reagoitiin hyvin jo hankkeen aikana.”

Kalle Kaasalaisen mukaan JS-Groupilla on ollut jo monia hyviä käytäntöjä töiden järjestelyissä, ja niiden oikeellisuus vahvistui hankkeen myötä.
Kalle Kaasalaisen mukaan JS-Groupilla on ollut jo monia hyviä käytäntöjä töiden järjestelyissä, ja niiden oikeellisuus vahvistui hankkeen myötä.

Perhepäivillä kokemus puhuu

Työsuojelurahaston rahoittamaan kehittämisavustushankkeeseen on osallistunut JS-Groupilla yrityksen johto ja henkilöstö, mutta poikkeuksellisen hankkeesta teki se, että myös työntekijöiden perheitä kuunneltiin paljon. Yrityksessä järjestettiin perhepäiviä, jolloin perheet saivat tulla kertomaan omia tarpeitaan.

”Kun puhutaan työhyvinvoinnista ja sitoutumisesta työhön, siihen vaikuttaa vahvasti perhetilanne. Usein komennustyössä olevat vaihtavat alaa siinä vaiheessa, kun perustavat perhettä, ja siksi haluttiin miettiä, miten komennustöissä voisi jatkaa myös perheellisenä. Perheet ovat tässä parhaita asiantuntijoita”, Seikola sanoo.

”Se, että tällä toimialalla perheet otettiin näin vahvasti mukaan, on uutta.”

Sinänsä lähtötilanne JS-Groupissa oli hyvä, koska yritys sai jo hankkeen alussa hyvät arvosanat perhemyönteisyydestään. Yrityksen jo valmiiksi joustavat työaikakäytännöt on koettu tärkeäksi.

”Henkilöstöltä tuli muun muassa kommentti, että ei komennustöissä perheen ja työn yhteensovittaminen voi juuri tämän paremmin toteutua’”, Seikola sanoo.

Seikola huomauttaa, että vaikka jotkut yritykset mainostavat perhevapaiden käyttöä perhemyönteisyyden merkkinä, se ei sitä vielä välttämättä ole.

”Perhevapaat ovat lakisääteinen oikeus ja vasta sen jälkeen tulevat teot ovat aitoa perhemyönteisyyttä.”

Työnjohtoa kaivataan työmaille

JS-Groupin hanke on nyt vaiheessa, jossa uusia tapoja on alettu viedä käytäntöön. Varsinkin uudenlaista johtamista on alettu ajaa sisään, koska se on keskeisessä osassa töiden suunnittelussa ja sujumisessa. Johtamiseen on myös lisätty henkilöresursseja.

”Etäjohtamisen käytäntönä on käynnistetty muun muassa säännöllinen palaverikäytäntö projektijohdon ja työnjohtajien välillä projektien eri vaiheissa. Osalle työnjohtajista tämä on jo muodostunut rutiiniksi, mutta osin jalkautus on vielä kesken”, kertoo projektijohtaja Ville-Matti Kaasalainen.

Jo hanke itsessään on parantaut luottamusta talon sisällä. Kun alussa kartoitettiin luottamusta johtoon, arvosana oli 7,3. Hankkeen päättyessä tulos oli 9,0.

”Kun katse käännettiin henkilöstöön ja lähdettiin edistämään hyvinvointia keskustelujen kautta, saatiin paljon arvokasta tietoa, mikä ei muuten olisi noussut esiin. Kaikki henkilöstön osallistaminen on tärkeää”, Maaru Seikola muistuttaa.

”JS-Groupilla projektit ovat hajallaan, osin ulkomailla asti, ja niitä on isoja ja pieniä. On ymmärrettävää, että johdon on vaikea olla aina paikalla. Silti hieman yllätti, miten paljon henkilöstö kaipaa työnjohdon läsnäoloa.”

Mitä mieltä olit artikkelista?

Vastauksia kpl