Tavoitteet täyttänyttä kehittämishanketta muistelevat Koneen osaamisen kehittämispäällikkö Maria Purokoski-Vainio (vas.), Potential Project Finlandin maajohtaja Teetta Kalajo ja prosessien kehittämispäällikkö Miia Humalajoki Koneen tuotekehityksestä. Tavoitteet täyttänyttä kehittämishanketta muistelevat Koneen osaamisen kehittämispäällikkö Maria Purokoski-Vainio (vas.), Potential Project Finlandin maajohtaja Teetta Kalajo ja prosessien kehittämispäällikkö Miia Humalajoki Koneen tuotekehityksestä.

Työhyvinvointi

• 16.05.2018

Koneen työntekijöille uusia työkaluja itsensä johtamiseen

Kun hektinen arki vaatii nopeaa reagoimista monesta suunnasta tuleviin paineisiin ja ärsykkeisiin, työn kirkas tietoinen tavoite voi kadota kohinaan ja myös työhyvinvointi kärsiä. Silloin uudet työkalut oman mielen ja arjen hallitsemiseksi ovat tarpeen, ja sellaisia osa Koneen työntekijöistä sai käyttöönsä.

Miia Humalajoki sen tietää kuvailla: vaativaa asiantuntijatyötä tekevä suunnistaa neuvotteluhuoneesta toiseen, siirtyy nopeasti erityyppisistä asioista toiseen ja kolmanteen, kuten kesätyöntekijöistä turvakomponentteihin liittyvään EU-direktiiviin ja sitten johonkin aivan muuhun prosessiasiaan.

Humalajoki työskentelee hissejä ja liukuportaita valmistavan Kone Oyj:n tuotekehityksessä prosessien kehittämispäällikkönä.

Hän nauttii työstään, mutta on joutunut usein miettimään, missä on se reset-nappula, jolla mielen saa käännetyksi kulloinkin tarvittavaan moodiin.

Miten pystyy keskittymään ja omaksumaan asiat kunnolla, miettimään, mitä mikin asia tarkoittaa ja muodostamaan kokonaiskuvan? Miten pystyä siihen, kun itse asiassa taas jokin muu äkillinen asia näyttää vaativan huomiota? Miten kela ei jäisi päässä pyörimään, kun vapaa-aika koittaa?

Avun ja tuen tarve tunnistettiin

Koneen osaamisen kehittämispäällikkö Maria Purokoski-Vainio sanoo, että yhtiössä on hyvin tunnistettu vaativaa asiantuntijatyötä tekevien työn luonne.

– Työelämän paineisiin ja informaatiotulvaan tarvittiin selvästi apua ja tukea. Kalenterit ovat täynnä, ja työn hallinta voi alkaa huojua. Vääränlaisista työskentelytekniikoista ja keskittymiskyvyn puutteesta voi seurata stressiä, uupumusta ja tuottamattomuutta.

Siksi Kone käynnistikin Itsensä johtamisella tuloksiin – käytännön työkaluja arjen hallitsemiseen -kehittämishankkeen.

– Halusimme tarjota konkreettisia toimintamalleja oman mielen ja omien reagointitapojen muuttamiseen hyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi, Purokoski-Vainio kertoo.

Ulkopuoliseksi asiantuntijaksi ja yhteistyökumppaniksi tuli Teetta Kalajo. Hän on coach, työnohjaaja, työyhteisövalmentaja, mindfulness-kouluttaja sekä Potential Project Finland Oy:n maajohtaja.

Miia Humalajoki ja hetki mindfulnessille.

Miia Humalajoki ja hetki mindfulnessille.

Kaikki muutos lähtee mielestä

Kalajon mukaan organisaatiot panostavat paljon erilaisiin esimieskoulutuksiin ja työntekijöiden tukemiseen. Aina ei kuitenkaan syvällisesti ymmärretä, että toimintaympäristö on ratkaisevasti muuttunut viime vuosina, esimerkiksi informaation tulva on uusien viestintätapojen takia moninkertaistunut.

– Ihmisen mieli ei ole kuitenkaan muuttunut. Mielen välittömään reagointiin ja poukkoiluun johtava tapa toimia ei palvele meitä, ei suoritusta eikä stressinsietokykyä.

Kalajon mukaan kaikki muutos lähtee mielestä, liittyi muutoksen tarve stressinhallintaan, tuottavuuteen, kommunikointitapoihin tai resilienssiin eli kykyyn toimia tarkoituksenmukaisesti vaativissa tilanteissa ja palautua niistä.

”Mielen autopilotti ajaa tilanteisiin sykkeillä, mutta tietoisempaa toimintaa voi oppia.”

Kuusi räätälöityä työpajaa

Mielen ja työn hallinnan sekä uusien reagointi- ja toimintatapojen opettelemiseksi Koneen työntekijöille räätälöitiin kuuden työpajan kokonaisuus, joita järjestettiin kaksi. Niihin osallistui 44 työntekijää: asiantuntijoita, esimiehiä ja projektipäälliköitä.

Työsuojelurahaston tukeman hankkeen ulkopuolella järjestettiin vielä yksi ylimääräinen työpaja, ja jatko-ohjelma on vuonna 2018.

Työpajojen sisältö perustui kansainvälisesti toimivan Potential Projectin ohjelmaan, jota Potential Project Finland ja Teetta Kalajo soveltavat.

– Ohjelmaa on kymmenen vuoden ajan kehitetty ja testattu yhteistyössä tiedemaailman, mielen hallinnan ammattilaisten ja bisnesmaailman kanssa, Kalajo kertoo.

Jokainen puolentoista tunnin työpaja alkoi mindfulnessharjoituksella.

Mindfulness määritellään lasnäolotaidoiksi tai tietoiseksi hyväksyväksi läsnäoloksi. Siihen päästään harjoittein, joissa keskitytään esimerkiksi hengitykseen ja kehon skannaamiseen. Kalajo korostaa mindfulnessissa huomion suuntaamista: keskittymistä ja tietoisuuden lisäämistä.

Tapaamiskerroista ensimmäinen käsitteli itsensä johtamisen perustaa.

Seuraavilla kerroilla pohdittiin jokapäiväisiä työtapoja tai -alueita, jotka eivät välttämättä palvele työnteon tuottavuutta eivätkä omaa hyvinvointia ja joissa voi parantaa tapojaan: multitaskingia eli monen asian tekemistä yhtä aikaa, touhu-addiktiota, hahmottomia palaverikäytäntöjä, sähköposteja ja energian säätelyä.

Lisäksi jokaisessa työpajassa esiteltiin uusi mielen strategia. Ne olivat kärsivällisyys, ystävällisyys, hyväksyminen, aloittelijan mieli ja irti päästäminen.

Myös kotiläksyt tukivat oppimista. Piti harjoitella esimerkiksi aamujen rauhoittamista siten, että ei avaa sähköpostia heti, tai aivan rauhassa syömistä.

– Kouluttaja ei kuitenkaan sano, mitä pitää tehdä, vaan antaa vinkkejä, miten voisi toimia. Jokainen valitsee itselleen sopivia toimintatapoja, Teetta Kalajo huomauttaa.

– Uudet työkalut auttavat lisäämään hyvinvointia ja tuottavuutta, Maria Purokoski-Vainio sanoo.

– Uudet työkalut auttavat lisäämään hyvinvointia ja tuottavuutta, Maria Purokoski-Vainio sanoo.

Ei suorittamista vaan itselle

Miia Humalajoki ottaa laukustaan kortit, joissa mielen strategiat on esitelty. Hän pitää niitä mukanaan ja palaa niihin aika ajoin.

Humalajoki katsoo hyötyneensä työpajoissa opitusta. Mindfulness-harjoituksia hän tehnyt hieman tuurilla: välillä useammin, toisinaan on taukoa mutta sitten niitä taas huomaa kaipaavansa.

– Olen päässyt mindfulnessin kanssa siihen pisteeseen, että on ihan okei, että menee vaihtelevasti.

Humalajoki kertoo huomanneensa, että neuvotteluhuonesuunnistuksen reiteillä voi kävellessä kymmenellä hengenvedolla saada mielen tasaantumaan ja löytää uuden moodin.

Teetta Kalajo kuuntelee vieressä: hänen mukaansa Miia kuvaa erittäin hyvin sitä, että mindfulness-harjoitus ei saa muodostua pakolliseksi suorittamiseksi. Jos siitä tulee suoritus, joka vielä sisältää vertailua muihin, ollaan sudenkuopassa.

– Kaikilla harjoitusta on välillä enemmän, välillä vähemmän. Ja sellaista se saa olla. Mindfulness on ei-suorittamista. Ei tarkoita, että ollakseen hyvä ihminen, sitä pitää tehdä paljon. Tai että on huono, jos sitä ei jostain syystä tee. Itselle pitää olla armollinen, Kalajo sanoo.

Lisäksi hän toteaa, että mindfulnessista voi tulla levollinen mieli, mutta se ei ole sen päämäärä. Voi tulla levollinen mieli, kun on tietoisesti ja hyväksyvästi läsnä mutta voi myös olla tulematta.

Teetta Kalajo kuuntelee hyväksyvästi, kun Miia Humalajoki kertoo pakottomasta suhteestaan mindfulnessiin.

Teetta Kalajo kuuntelee hyväksyvästi, kun Miia Humalajoki kertoo pakottomasta suhteestaan mindfulnessiin.

Häiriönkin voi valita

Humalajoki kertoo oppineensa entistä tietoisempaa käyttäytymistä. Nimittäin häiriönkin tai keskeytyksen voi valita tietoisesti – ei niin, että ohjautuu mielen autopilotilla ja ajautuu sykkeillä tilanteeseen levottomuudesta vaan tietoisen valinnan kautta.

Humalajoki kertoo esimerkin:

– Olin lähdössä työpaikaltani Hyvinkäältä pääpaikalle Keilaniemeen. Käytävässä tuli vastaan joku, jonka kanssa alkoi keskustelu. Päätin, että tämä keskustelu on juuri tällä hetkellä tärkeä, vaikka tiesin, että tiukoille menee. Ajomatkalla jouduin ruuhkaan mutta tiesin, että hermoilu ei edistä asiaa, joten hengittelin rauhassa. Lopulta kuitenkin olin tapaamisessa oikeaan aikaan.

– Niin mindfulnessin kuin mielen strategioiden tarkoitus on päästä eroon mielen autopilotista ja tulla tietoiseksi nykyhetkestä, jossa voi tehdä tietoisia päätöksiä, Teetta Kalajo sanoo.

Kone Oyj: Itsensä johtamisella tuloksiin – käytännön työkaluja arjen hallitsemiseen. Kehittämisavustus.