Lähihoitaja Eija Viita ja Oiva Pöyhönen kirjaavat yhdessä älypuhelimella käynnin tietoja Hilkka-toiminnanohjausjärjestelmään.
Johtaminen | 21.5.2015Kotihoidon työ näkyväksi
Lahden kaupungin Möysän kotihoitoalueella työpäivän kulku tehdään näkyväksi. Yksityiskohtaisen tiedon pohjalta Teknologian tutkimuskeskus VTT määrittelee kotihoitajien työhyvinvointia, asiakaskokemusta ja tehokkuutta kuvaavat mittaristot. Tuloksena syntyy malli kotihoitajien työhyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen.
Lahtelainen Oiva Pöyhönen, 87-vuotias entinen huonekaluinsinööri, muutti viime heinäkuussa upouuteen Onnelanpolun palvelukeskukseen, esteettömään vuokrakaksioon.
– Tämä on ihan hyvä asunto asua, aika tilava ja vessahan on maailman paras. Sinne pääsee sähköpyörätuolillakin, toisin kuin edellisessä asunnossa, hän kehuu.
Pöyhönen pärjäilee kotona, kunhan kotihoidosta käy työntekijä joka aamupäivä.
Onnelanpolulla hänen vastuuhoitajansa on ollut lähihoitaja Eija Viita, Lahden kaupungin Möysän kotihoitoalueen työntekijä.
Viita tekee Pöyhöselle iltapalaksi voileipiä ja laittaa ne jääkaappiin odottamaan. Pöydällä on teepusseja ja termoksessa kuumaa vettä. Lounaan Pöyhönen yleensä nauttii samassa kerroksessa sijaitsevassa lounaskahvila Onnissa.
Yhdessä istutaan vielä alas, ja Viita kirjaa Pöyhösen vointia ja tietoja käynnistä älypuhelimen avulla kotihoidon Hilkka-toiminnanohjausjärjestelmään.
Miten kotihoito Pöyhösen mielestä pelaa?
– Kyllähän se pelaa, mutta heitä saisi olla paljon enemmän, että heillä olisi vähän runsaammin aikaa. Hoidettavia on niin paljon.
”Pidän työstäni enkä aio poistua kuin kulumalla tai käskystä.”
Huima lisäys käyntimäärässä
Kotihoidolla riittää Suomessa työsarkaa, etenkin kun kunnat ovat valtakunnallisten laatusuositusten ja vanhuspalvelulain mukaisesti purkaneet laitoshoitoa ja siirtäneet vanhuksia kotihoitoon.
Käyntimäärät ovat nousseet Lahdessakin huimasti. Onnelanpolun palvelukeskuksen avaaminen toi erityisen piikin Möysän kotihoidon käyntimääriin.
– Asiakaslisäys on ollut 34. Se tarkoittaa kuukausitasolla yli 2 000 käyntiä lisää. Kaikkiaan kuukaudessa on noin 7 000 käyntiä. Työntekijöitä on tällä hetkellä 32, palveluesimies Mari Tolppala kertoo.
Keinoja jaksamiseen ja laatuun
Möysän kotihoito osallistuu pilottityöyhteisönä VTT:n tutkimukseen.
– Intressinämme on tehdä hoitajien työ näkyväksi Hilkka-toiminnanohjausjärjestelmästä saatavien mittareiden avulla. Niiden avulla voimme tunnistaa mahdolliset epäkohdat sekä hoidon laatuun että hoitajien työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Hankkeessa kerätään myös asiakaspalautetta ja nostetaan kehittämistarpeita esiin niin asiakas- kuin hoitajanäkökulmasta, Tolppala sanoo.
– Meidän on pakko miettiä, miten saamme asiakkaat hoidetuiksi yhtä laadukkaasti kuin aiemmin. Käsipareja olemme saaneet hieman lisää, mutta emme käyntien lisääntymisen tahtiin.
Tolppala innostui hankkeesta, koska työntekijöiden jaksamisen tukeminen ja palvelun laatu ovat avainkysymyksiä kotihoidossa.
– Kyllä kiire hoitajien päivässä näkyy. Jos kyettäisiin löytämään edes pieniä asioita, joiden avulla kuormitusta voisi vähentää.
Möysän alueen työntekijöillä on noin 15 käyntiä päivittäin. Viikonloppuisen niitä voi olla 20. Kotihoito on nykyään lähinnä asiakkaan lääkityksestä, hygieniasta ja ravitsemuksesta huolehtimista. Lisäksi tehdään paljon myös sairaanhoidon tehtäviä. Asunto pidetään perussiistinä.
Käynti hoituu vaikkapa 10 minuutissa, jos kyse on vain lääkityksestä. Jos hoidettava on monisairas, käyntiin saatetaan tarvita esimerkiksi 40 minuuttia kahdelta työntekijältä.
Myös Eija Viita pitää tutkimusta mielekkäänä. Hän toimii työsuojeluasiamiehenä ja tekee yhteistyötä työhyvinvointivaltuutetun kanssa.
– Valehtelisin, jos sanoisin, että en koskaan ole uupunut. Joskus tuntuu, että ei jaksa ja kaikki kaatuu päälle. Se riippuu paljon päivästä, jos esimerkiksi sattuu jotain odottamatonta, vaativaa ja aikataulu pettää. Mutta yleensä asiat eivät jää painamaan, kun suljen viimeisen oven. Työtovereista tiedän, että jotkut menevät kotiin ja jäävät sohvalle, kun eivät muuta jaksa, Viita toteaa.
Hän on toiminut Lahden kotihoidossa vuodesta 1994, pitää työstään ja sanoo, että ei aio poistua kuin kulumalla tai käskystä.
– Onneksi suurin osa työntekijöistä viihtyy työssään ja pitää sitä mielekkäänä. Kotihoitoon valikoituvat osaavat hoitajat, jotka kykenevät itsenäiseen ja liikkuvaan työhön, Tolppala sanoo.
Jo pelkät siirtymät vievät aikaa
Hilkka-toiminnanohjausjärjestelmään on ympätty tutkimusta varten myös matka-aikojen seuranta. Ensin Viita koekäytti ohjelmaa, ja sen jälkeen kaikki työntekijät kirjasivat matka-aikansa tiettynä ajanjaksona.
– Siirtymiin voi kulua puolitoista tuntia työpäivästä, vaikka asiakkaat asuisivat samassa talossa kuten Onnelanpolulla, Viita sanoo.
Usein uutta teknologiaa arvostellaan. Viita ja Tolppala eivät arvostele vaan kiittävät.
Jokaisella kotihoidon työntekijällä on pääsy Hilkka-toiminnanohjausjärjestelmään älypuhelimellaan. Käyntikohtaiset kirjaukset voi tehdä saman tien eikä tarvitse jonottaa työpäivän päätteeksi toimiston tietokoneelle niin kuin aiemmin.
Älypuhelin avaa sähkölukot, jotka on asennettu kaikille kotihoidon asiakkaille. Avainrumban poistumisesta on koitunut huomattava ajansäästö.
Rikasta dataa mutun sijaan
Kuinka kiireisiä ja kuormittuneita kotihoidon työtekijät todella ovat? Mututieto konkretisoituu rikkaaksi dataksi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n, ohjelmisto- ja palveluyritys FastROI Oy:n ja Lahden kaupungin kotihoidon tutkimus- ja kehityshankkeessa.
– Sosiaali- ja terveysalalla on haasteena vanheneva väestö ja resurssien vähyys. Se koettelee erityisesti työvoimavaltaista kotihoitoa. Työntekijöitä on liian vähän, he kuormittuvat ja heidän työhyvinvointinsa laskee, mikä näkyy sairauspoissaoloina. Monet vaihtavat työtä, ja alalle on vaikea saada uutta työvoimaa, tiiminvetäjä Ville Könönen VTT:ltä selvittää tutkimuksen taustoja.
Hankkeen aluksi tutkija Ville Antila haastatteli työntekijöitä työpäivän kulusta ja työn haasteista.
Lisäksi kerätään yksityiskohtaista tietoa Hilkka-toiminnanohjausjärjestelmän avulla. Lahden kaupungin kotihoito on edelläkävijä uuden teknologian käyttöönotossa. FastROIn kehittämä Hilkka on ollut käytössä jo vuodesta 2010.
– Työntekijät syöttävät älypuhelimilla käyntikohtaista tietoa järjestelmään. Kuinka paljon niihin menee aikaa, tuleeko yllättäviä ylimääräisiä käyntejä, myöhästytäänkö asiakkaalle määritellystä optimiajankohdasta ja kuinka kuormittavia käynnit ovat, Antila sanoo.
Datan avulla saadaan tarkka kuva töiden jakautumisesta, poissaolojen osuudesta työvuoroa kohti ja kiireestä. Myös asiakastyytyväisyyttä selvitetään.
Tuloksena on malli, jonka avulla työhyvinvointia, asiakastyytyväisyyttä ja tehokkuutta voidaan seurata.
– Malli havainnollistaa esimerkiksi ruuhkahuippujen ja resurssivajeen vaikutusta asiakaskäynteihin, kuormitukseen ja asiakastyytyväisyyteen. Tiedon avulla voidaan kehittää tiedonkulkua ja uusia, entistä dynaamisempia tapoja jakaa työtä työntekijöille ja yksiköille, Antila kertoo.
Hanke käynnistyi loppuvuodesta 2013 ja päättyy marraskuussa 2015. Työsuojelurahasto rahoittaa tutkimusta.
Yhä huonokuntoisempia asiakkaita
Lahden kaupungin kotihoidon asiakasmäärä oli 770 vuonna 2006, nyt se on reilut 1 000. Vuonna 2009 käyntejä oli noin 370 000, viime vuonna 600 000. Suurin osa asiakkaista on 75–84-vuotiaita.
– Käyntimäärän kasvu kertoo, että asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia. Sitä paitsi kaupungin kotihoidon kriteerit ovat pakon sanelemana kovat: avuntarpeen pitää olla päivittäistä. Asiakkaan luona käydään pääsääntöisesti kolme kertaa päivässä, yöhoito on vielä tarvittaessa erikseen, kotihoidon päällikkö Marja Laamanen kertoo.
Työntekijöitä on saatu jonkin verran lisää koko ajan – ei kuitenkaan samassa suhteessa kuin tarve on kasvanut. Kotihoitoon on silti panostettu, Laamanen painottaa, eikä siitä ole karsittu niin kuin muista palveluista.
Koko kotihoidossa on ollut työntekijöitä 300, kahdeksalla alueella. Alueista suurin, Laune, ulkoistettiin toukokuun alussa yksityisille palveluntuottajille. Launeen 40 työntekijää siirtyvät muualle kaupunkiin.
Yksi työntekijä tekee keskimäärin noin 13 käyntiä päivässä.
Laamanen tuo esiin uusimmat asiakastyytyväisyysluvut: keskiarvo on 8,4 asteikolla 4–10. Edellisessä kyselyssä vuodelta 2012 keskiarvo oli 8,6.
– Asiakkaat ja heidän omaisensa ovat kuitenkin melko tyytyväisiä palveluun, vaikka meidän mielestämme aikaa siihen ei ole tarpeeksi – eikä kenenkään mielestä.
Tutkimukselta Laamanen odottaa paljon:
– Hilkka-toiminnanohjausjärjestelmästä saadaan entistä toimivampi työkalu henkilökunnalle. Asiakaskäyntejä pystytään suunnittelemaan ja ruuhkahuippuja purkamaan aiempaa tasaisemmin niin, että aika riittää paremmin asiakaskäynteihin ja myös työntekijöiden taukoihin.
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy: Malli kotihoitajien työhyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen. Tutkimus- ja kehityshanke.
Mitä mieltä olit artikkelista?
Vastauksia 0 kpl
