Tukuittain toteutuneita ideoita. Maija Heino (vas.), Lotta Lammi, Nina Prusi ja Auli Nevantie kertovat ideoinnista Pauhu-paviljongissa, joka sekin saatiin pikavauhtia Lempäälään Idea-hankkeen ansiosta. Tukuittain toteutuneita ideoita. Maija Heino (vas.), Lotta Lammi, Nina Prusi ja Auli Nevantie kertovat ideoinnista Pauhu-paviljongissa, joka sekin saatiin pikavauhtia Lempäälään Idea-hankkeen ansiosta.

Työhyvinvointi

• 16.05.2018

Lempäälässä työntekijä saa ideoida

Idea-kulttuurinmuutoshanke perustuu yksinkertaiseen ja toimivaan ajatukseen: Ideointi sopii kaikille. Paras idea on semmoinen, jossa asioita on katsottu monesta näkökulmasta, yhteistyössä. Lempäälässä saa nyt kyseenalaistaa vakiintuneita toimintatapoja.

Muutoshanke käynnistettiin 14 tilaisuudessa keväällä 2016. Niihin osallistui 900 Lempäälän kunnan 1 400 palkollisesta. Kunnassa on noin 23 000 asukasta.

Kokoontumisissa henkilöstö antoi noin 600 ideaa kunnan toimintojen kehittämiseksi. Ideat koottiin, ja henkilöstö voi seurata kunnan sisäisiltä nettisivuilta ideoiden käsittelyä raporteista, jotka julkaistaan kuukausittain.

Henkilöstöjohtaja Auli Nevantie antaa kunnian hankkeesta kunnanjohtajalle. Kun Heidi Rämö aloitti syksyllä 2015, hän halusi kannustaa henkilöstöä kehittämään omaa työtään. Syntyi Lempäälän Idea, jota ohjasi Kiss Consulting Oy.

– Ideatilaisuuksissa pohdimme, että työkaverille ei ole helppoa noin vain kertoa mielestään mahtavasta ideasta. Helposti ajattelee, että joku on varmaan tällaista jo suunnitellut, Nevantie sanoo.

Ideointitilaisuuksissa yhä useampi hoksasi, että kyseenalaistaminen kehittää. Muutosvastarintaakin toki on, sillä ihan kaikki eivät halua, että moni asia muuttuu nopeasti.

Idea-hanke palkittiin syksyllä 2017 kunta-alan työelämän kehittämisohjelman KunTeko 2020:n innostavien tekojen sarjassa.

Yhä useampi työntekijä on hoksannut, että kyseenalaistaminen kehittää.

Parempaan pienin askelin

Nevantie kiteyttää, että eteneminen näkyy pienissä asioissa. Hän itse alkoi miettiä tekemiensä raporttien tarpeellisuutta, kun lähes samoja asioita kirjaa moni. Niinpä päällekkäinen raportointi poistettiin.

– Aina ei kannata tehdä niin kuin on totuttu. Eivätkä toisaalta kaikki muutosideat ole järkeviä, Nevantie pohtii.

Hankeaikana ruokapalveluissa havaittiin, että jos tulee jokin keskeytys ja jäähdytysaika umpeutuu, ruoka joudutaan hylkäämään. Pulman ratkaisi työntekijä, joka sanoi, että kotona hän varmistaisi jäähdytyksen ja muut tarkat työt munakellolla. Niinpä ruokapalvelu hankki munakellon.

Siivoustoimen ohjaaja huomasi, että kunta käyttää saippuoita, jotka vanhenevat viikossa. Saippuat vaihdettiin, oli niitä käytetty tai ei. Ohjaaja hankki vähän kalliimman aineen, jonka käyttöaika on kaksi vuotta. Muutos säästi työtä melkoisesti, ja hieman myös euroja.

Päiväkodeissa lapset olivat tottuneet viskaamaan kuraiset kenkänsä jonnekin naulakon suuntaan. Siivooja keksi, että kengille kannattaa asentaa telineet. Nykyisin Lempäälän päiväkodeissa lapset nostavat kenkänsä telineisiin, ja siivoojat säästävät kymmenkunta minuuttia joka päivä tärkeämpiin töihin.

Ideointiin kannustetaan myös palkinnoilla. Parhaista ideoista palkitaan työyhteisöjä eli työporukka saa rahapalkinnon, jonka käytöstä porukka itse päättää. Palkitsemiset järjestetään kahdesti vuodessa.

Yksi palkituista ideoista on kunnan keittiöiden hävikkiruuan hyödyntäminen. Seurakunta tarjoaa keskiviikkoisin tilan, jonne kuka tahansa voi tulla edullisesti syömään.

Nevantie mainitsee, että esimerkiksi Pauhu-paviljonki – Tampereella käytössä ollut designteos – ei olisi toteutunut ilman Idea-hanketta. Hankintaehdotus paviljongista tehtiin torstaina, ja teos saatiin kuntaan seuraavana maanantaina. Paviljongilla on järjestetty musiikkiesityksiä ja presidentinvaalitilaisuuksia.

Hiljakkoin yhdistettiin aamun kuljetukset. Aiemmin kunnan lähetti, Posti ja ruokakuskit saattoivat käydä peräkkäin samoissa kunnan 60 toimipisteestä.

Nevantie täsmentää, että muutoksilla ei pyritä työpaikkojen karsimiseen, sillä työtä riittää.

Henkilöstösuunnittelija Nina Prusi kertoo avoimesta kyselystä, joka tehtiin henkilöstölle keväällä 2017. Valtaosa vastasi arvostavansa sitä, että saa vaikuttaa asioihin.

Nyttemmin esimiehet käsittelevät uusia ideoita noin kerran kuukaudessa.

Lempäälän kunta onnistui katkaisemaan taloutensa viiden miljoonan euron vuosittaisen alijäämäkierteen, ja talous nousi plussalle puolessatoista. Idea-hanke on osaltaan kohentanut kunnan taloutta.

Kevytrekryä ja yhteistyötä

Kunta ja yrittäjät talkoilivat 2016 Ideahuoneen Lempäälän keskustaan verkostoitumispaikaksi. Perjantaisin Ideahuoneen Y-kahveille kokoontuu kymmenkunta paikallista yrittäjää. Usein heistä joku tai yrityskoordinaattori Maija Heino alustaa ajankohtaisista asioista.

Viime marraskuussa aloitettu kevytrekrytointi auttaa varsinkin pikkuyrityksiä, joissa on korkea kynnys palkata työntekijöitä. Silloin yritys ja työntekijä solmivat työsuhteen puoleksi vuodeksi, mutta palkatusta tulee Lempäälän kunnan työntekijä.

Yritys maksaa vain kuukausimaksun, joka on 50–70 prosenttia palkasta sivukuluineen.

Työllisyyskoordinaattori Lotta Lammi sanoo, että yrityksen ei kevytrekryssä tarvitse tietää mitään työllistämisestä. Kunnan taloudelle nettovaikutus on nolla eli kuluja ja tuottoja tulee yhtä paljon.

Lempäälässä oli helmikuun lopussa työttömiä 6,7 prosenttia, mikä on Pirkanmaan alhaisimpia työttömyysasteita. Vuosi sitten Lempäälän työttömyysprosentti oli 11,6. Pyrkimys on edetä alaspäin.

Yrityskoordinaattori Maija Heino lisää, että Ideaparkkauppakeskuksen Sata tapaa työllistyä -verkostoitumistapahtuma teki kunnan palveluita ja yhteistyökumppaneita näkyviksi. Kunnan keskeisiä kumppaneita ovat Tredu ja muut oppilaitokset, Lempäälän Kehitys Oy, Lempäälän Yrittäjät ja Lempäälän-Vesilahden Sanomat.

– Yhteistyö on mutkatonta. Jos tarvitsen esimerkiksi markkinointiapua tilaisuuksiin, tiedän, että yritykset jakavat viestiä somessa, Heino sanoo.

CoReorient Oy on tuorein kumppani. Tämä kestävää elämäntapaa edistävä yritys avasi Lempäälän liiterin maaliskuussa. Nyt Liiteri.net tarjoaa Lempäälän kunnan hallintorakennuksesta vuorokausilainaksi vaikkapa höyrypesurin, ompelukoneen, sähköpolkupyörän tai porakonepaketin. Kun palauttaa yhden tavaran, voi lainata seuraavan.

Palvelua voi käyttää milloin vain 30 euron kuukausimaksulla. Tunnukset voi hankkia joko kuukaudeksi tai toistaiseksi.

Lempäälän IDEA -kulttuurinmuutosprojekti. Kehittämisavustus.