Liisi Astalan johtamassa Kaskimaan hoivakodissa luontomenetelmät otettiin tietoisesti ja tavoitteellisesti käyttöön. Manfred tietää terapeuttisen roolinsa. Liisi Astalan johtamassa Kaskimaan hoivakodissa luontomenetelmät otettiin tietoisesti ja tavoitteellisesti käyttöön. Manfred tietää terapeuttisen roolinsa.

Yleinen

• 20.09.2019

Luonto­menetelmistä mielekkyyttä hoiva­työhön

Kaskimaan hoivakodissa Karjaalla hoivatyö ei typisty rutiinisuorituksiksi. Kehittämishankkeessa luontomenetelmät otettiin keskeiseksi osaksi arjen toimintaa. Siitä syntyi myönteinen kierre, joka lisää asukkaiden elämänlaatua, työn luovuutta ja hoitajien työhyvinvointia.

Kaskimaan hoivakoti Karjaalla sijoittuu mitä kauneimpaan luontoympäristöön Svedjan tilalle. Hoivakoti tarjoaa ympärivuorokautisia kodinomaisia palveluita mielenterveyskuntoutujille. Työote on kuntouttava ja ohjaava. Tällä hetkellä perheyrityksessä on asukkaita kaksitoista ja hoitajia kuusi.

Hoivakoti vei läpi Työsuojelurahaston tuella puolitoistavuotisen Luonnosta voimaa -kehittämishankkeen. Työhön haluttiin lisää mielekkyyttä ottamalla luontomenetelmät keskeisesti osaksi asukaslähtöistä arjen toimintaa.

Tilan maalaismiljöössä on muun muassa poni ja hevonen, kolme kanaa ja kukko, pupuja, kukkapenkkejä, kasvimaa, hedelmäpuita ja marjapensaita, sisällä lintuja ja akvaario – metsä ja rantakin ovat lähellä. Jotain kuitenkin puuttui:

– Upeat mahdollisuudet eivät olleet kunnolla käytössä. Halusimme juurruttaa luontoon perustuvat menetelmät osaksi työotettamme siten, että ne olisivat säännöllinen osa kaikkien arkea, eivät vain satunnaista toimintaa, hoivakodin johtaja Liisi Astala kertoo.

Kaskimaan hoivakodissa luonnosta on lupa nauttia monin tavoin. Johtaja Liisi Astala ja asukas Markus Moilanen viettävät syksyistä hetkeä Manfred-koiran kanssa.

Kaskimaan hoivakodissa luonnosta on lupa nauttia monin tavoin. Johtaja Liisi Astala ja asukas Markus Moilanen viettävät syksyistä hetkeä Manfred-koiran kanssa.

Tietoisesti ja tavoitteellisesti

Kehittämishankkeen ulkopuolisena asiantuntijana toimi työyhteisövalmentaja Leila Kouvonen. Hän on vetänyt etenkin hoiva-alan työpaikoilla kehittämishankkeita ja työnohjausta melkein 20 vuotta.

Hankkeessa hyödynnettiin Green Care Finland ry:n materiaaleja. Green Care Finland on valtakunnallinen yhdistys, joka edistää luonnon hyvinvointivaikutuksiin perustuvaa palvelutoimintaa.

Kouvosen mukaan luontomenetelmä on interventio, jossa luontoympäristö tai -elementti tuodaan jossain muodossa tietoisesti ja tavoitteellisesti kuntoutus-, terapia-, hoito- tai ohjausprosessiin. Luontoelämykset ja luonnon vaaliminen lisäävät tutkitusti sekä ihmisen että ympäristön hyvinvointia.

Yhteisöön tuo iloa, kun kanavastaavat kertovat, mitä kanat tänään juttelivat.

– Aivan liian usein suomalaisissa hoivayksiköissä henkilökunta katsoo palvelua omien työtehtäviensä näkökulmasta, suoritusperusteisesti. Yksilöt huomioon ottava asukaslähtöisyys jää rutiinitehtävien listan ja aikataulun alle. Työntekijä on subjekti, asukas toimintojen objekti, mikä johtaa usein asukkaiden laitostumiseen, Kouvonen kertoo hoivayksiköitä koskevista havainnoistaan.

– Vaikka luontoon liittyviä mahdollisuuksia olisi, niitä ei käytetä suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti asukkaiden ja työntekijöiden hyväksi. Hoitaja saattaa kitkeä kukkapenkkiä, kun samaan työhön halukas asukas seuraa passiivisena vierestä, Kouvonen kertoo.

Aktiivisuus lisää aktiivisuutta

Menetelminä kehittämishankkeessa käytettiin prosessi- ja innovaatiojohtamista, työpajoja, työnohjausta, kokemuksellista oppimista, reflektointia ja ratkaisukeskeisyyttä. Hankkeeseen osallistui myös kaksi toisentyyppistä uusimaalaista hoivayritystä. Vertaistuki ja muilta oppiminen toivat lisäarvoa oppimiseen.

Liisi Astala kertoo, että Kaskimaan hoivakodissa henkilökunta teki asukaskyselyn pohjalta jokaiselle asukkaalle luontoaktiviteetteja sisältävän viikko-ohjelman tukemaan kunkin omaa kuntouttavaa palvelusuunnitelmaa. Ohjelma päivittyy vuodenaikojen mukaan.

Keväällä sisällä kasvatetaan taimia kasvatuslaatikoihin, joista syksyllä korjataan satoa. Sisällä on myös yrttiseinä. Kasvun seuraaminen on merkityksellistä ja herättää keskustelua.

”Talossa on levollinen ilmapiiri ja rauha maassa.”

Eläinten läheisyys on terapeuttista. Asukkaat hoitavat, syöttävät ja juottavat niitä. He siivoavat hevostallia ja vaikkapa kunnostavat aitoja. Kanavastaavat hakevat munat, pesevät ne ja laittavat kennoon. Samalla he kertovat, mitä kanat tänään juttelivat; kuulumiset tuovat iloa päivään. Henkilökunnalla on ikään kuin työsuhde-etuna tuoda lemmikkinsä vierailulle hoivakotiin asukkaita ilahduttamaan.

Metsikköön asukkaat ovat tehneet peikkometsän lukuisine hahmoineen, toivomuskaivoineen ja halauspuineen. Postinhakukävelyillä sinne on helppo poiketa.

– Asukkaissa on paljon voimavaroja, jotka he ovat saaneet käyttöönsä, kun heillä on omat tehtävänsä yhteisössä. He saavat kokemuksen siitä, että he ovat hyödyllisiä ja heitä arvostetaan. Aktiivisuus lisää aktiivisuutta ja toimintakykyä, mikä vähentää henkilökunnalta työn raskautta, Liisi Astala kertoo.

Mitä Puppe tarvitsee? Liisi Astala ja Markus Moilanen tarkistavat tilanteen.

Mitä Puppe tarvitsee? Liisi Astala ja Markus Moilanen tarkistavat tilanteen.

Myönteisyyden spiraalissa

Yöhoitajana työskentelevä Mira Kangas näkee, että toimintakulttuurin muutos on tuonut paljon hyvää.

– Kun asukkaat ovat aktiivisia ja virkistyvät, henkilökunta kokee työnsä mielekkääksi, ja työhyvinvointi paranee. Seurauksena on itse itseään ruokkiva myönteisyyden spiraali, Kangas sanoo.

– Toisaalta taas levottomuutta vähentää, kun asukkaat ulkoilevat säännöllisesti ja reilusti enemmän kuin ennen ja heillä on mieleistä tekemistä. Talossa on levollinen ilmapiiri ja rauha maassa. Yöuni on parempaa ja yöt rauhallisempia, mikä heijastuu myönteisesti päiväajan toimintaan.

Kangas kertoo, että luontomenetelmien suunnitelmallinen käyttöönotto on antanut vapauden luovuuteen oman työn kehittämisessä asukkaiden hyväksi.

– Koen, että tämä työ antaa paljon. Joka kerta on mukava tulla töihin.

Liisi Astalan mukaan uusi toimintakulttuuri on tuonut työntekijöillekin mahdollisuuden heittäytyä hetkeen ja nauttia. Ulkoilukaan ei ole enää vain pakkopullaa, vaan se on yhdessä tekemistä, joka on mukavaa ja jolla on merkitystä.

Selvästi havaittavana tuloksena on myös ollut vuorovaikutuksen lisääntyminen koko yhteisössä. Asukkaiden kanssa vietetty aika, kokemusten jakaminen ja ilo ovat lisääntyneet luontoaktiviteettien ansiosta, asukkaat ja hoitajat lähentyneet sekä hyvinvointi lisääntynyt.

Lisätietoa Työsuojelurahaston verkkosivuilta Suoriteperustaiseen työhön lisää mielekkyyttä. Luonnosta voimaa.