– Arjen luovuus on raamitettua, esimerkiksi asiakkaiden tarpeet tai deadlinet rajaavat sitä. Siksi työelämän raamittaminen on tärkeää tehdä näkyväksi organisaatiossa, sanoo Kaija Collin Jyväskylän yliopistosta. – Arjen luovuus on raamitettua, esimerkiksi asiakkaiden tarpeet tai deadlinet rajaavat sitä. Siksi työelämän raamittaminen on tärkeää tehdä näkyväksi organisaatiossa, sanoo Kaija Collin Jyväskylän yliopistosta.

Johtaminen

• 25.05.2020

Luovuus ja itseohjautuvuus tarvitsevat johtamista

Vapaus ei ole ainoa, saatikka paras tapa tukea luovuutta tai itseohjautuvuutta, sanoo tutkija Kaija Collin. Itse asiassa luovuus tarvitsee tuekseen selvät raamit ja ohjeet. Siksi vastuullista johtamista tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Johtamisallergia. Siksi Kaija Collin tutkijakollegoineen kutsuu yrityksissä yleistynyttä johtamisen haluttomuutta tai pelkoa. Ihmisiä ei johdeta, vaikka tutkimustulosten mukaan vastuullista johtamista tarvitaan kipeästi itseohjautuvuuden ylenpalttisen ihannoimisen sijaan.

– Itseohjautuvuus ei ole aikuisellekaan automaatio. Jos ei esimerkiksi tiedä, miten oma työ liittyy organisaation tavoitteisiin, niin on hankala olla luova tai motivoitunut, aikuiskasvatustieteen apulaisprofessori sanoo.

Tutkimusten mukaan vastuullista johtamista tarvitaan itseohjautuvuuden ihannoimisen sijaan.

Collin on vetänyt Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden laitoksella valmistunutta tutkimusta, joka osoittaa, että autonomian ja vapauden rinnalle työntekijät tarvitsevat selkeät raamit ja ohjeet luovuuttaan tukemaan.

Luovuus on iso osa hyvinvointia

Työsuojelurahaston rahoittamassa HeRMo-tutkimuksessa pureuduttiin eettisen johtamisen käytänteisiin juuri luovuuden ja itseohjautuvuuden näkökulmasta.

Kattava tutkimus selvitti, millaisia keinoja ruohonjuuritason luovuuden tukemiselle löytyy. Mukana tutkimuksessa oli viisi kasvuyritystä ICT, -rakennus- ja design-aloilta, ja niiden henkilöstömäärä oli 15–350.

Luovuus on erityisen tärkeää kasvuyrityksille, mutta keskeinen hyvinvoinnin tekijä se on muissakin organisaatiossa.

– Mikä tukee oppimista ja luovuutta, tukee myös työhyvinvointia. Nämä tekijät ovat myös paremman liiketoiminnan taustalla.

Luovuutta eli arjen ongelmanratkaisua taas tukee eettinen johtaminen.

– Avoimissa ja kannustavissa yrityksissä työntekijät ovat motivoituneita luovaan työhön, Collin kertoo tutkimustuloksista.

Jos organisaation rakenteissa ja rooleissa sen sijaan on ristiriitaisuuksia, työntekijät kokevat väsymystä, stressiä ja motivaatiopulaa. Ristiriitaa syntyy esimerkiksi silloin, kun johdon puheet ja teot ovat epäyhtenäisiä tai työntekijöillä on epävirallisia piilorooleja.

Collin riisuu luovuuden määreen yltä mystisyyden viittaa. – Luovuus ei ole mitään ihmeellistä, vaan arjen ongelmanratkaisua. Se on myös asenne: haluan kehittää ja kehittyä.

Collin riisuu luovuuden määreen yltä mystisyyden viittaa. – Luovuus ei ole mitään ihmeellistä, vaan arjen ongelmanratkaisua. Se on myös asenne: haluan kehittää ja kehittyä.

Sparraa, valmenna ja tue

Millaista luovuutta ja itseohjautuvuutta tukeva eettinen johtaminen sitten oikein on?

– Meidän tutkimuksessamme eettinen johtaminen vastaa paljolti vastuullista johtamista. Se on johtajuutta, joka nähdään koko organisaatiota koskevana asiana, Collin sanoo.

– Se on tasapuolisuutta ja työntekijälähtöisyyttä, mutta ei tasapäistämistä, hän jatkaa.

Työntekijöille on luovuuden nimissä annettava mahdollisuus toimia itsenäisesti määritellyissä raameissa.

Kaksivuotisessa tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä löytyi paljon luovuutta tukevia tekijöitä. Yksi niistä on työntekijöitä arvostava johtaminen, jossa osaamista ja asiantuntijuutta arvostetaan sekä tuodaan näkyväksi.

– Arvostavaa johtamista on valmentava ja tekijää palveleva johtamistyö. Siihen sisältyy myös se, että työntekijä saa tukea sitä tarvitessaan. Lähiohjausta tarvitaan enemmän kuin koskaan, Collin lisää.

Toisaalta työntekijöille on luovuuden nimissä annettava mahdollisuus toimia itsenäisesti määritellyissä raameissa.

Mitä luovuus meillä tarkoittaa?

Tutkimuksessa selvisi, että luovuutta ja itseohjautuvuutta voi tukea onnistuneesti monella eri tavalla. Esimerkiksi osassa tutkimuksen yrityksistä oli sovittu tietystä määrästä koulutuspäiviä, toisaalla työntekijät saivat käyttää työaikaa itsensä kehittämiseen.

Collinin mukaan onkin tärkeä ottaa huomioon kunkin organisaation tilanne ja luonne, konteksti. Hän suosittaa analysoimaan oman organisaation tilanteen ja kysymään näkemyksiä koko porukalta.

– Kysy mikä sopii meille, ja mitä se luovuus oikeastaan meillä tarkoittaa. Sitä kautta saat yrityksen arvoja vastaavia rakennusaineita, hän kehottaa.

Myös tasapuolisuutta ja avointa viestintää Collin suosittaa huoletta kaikille organisaatioille.

– Niin sairaalaan kuin pelifirmaankin sopii arvopohjaksi reiluus ja työntekijälähtöisyys – vaikka käytännön toteutus sitten vaihteleekin.

 – Johtajaroolit ja osaaminen ovat muuttumassa. Tämä näkyy vahvasti ICT-organisaatioissa, joissa oppimisen vaade on valtava. Kurssitukset eivät enää yksin auta vaan oppiminen tapahtuu pitkälti työssä, Collin sanoo.


– Johtajaroolit ja osaaminen ovat muuttumassa. Tämä näkyy vahvasti ICT-organisaatioissa, joissa oppimisen vaade on valtava. Kurssitukset eivät enää yksin auta vaan oppiminen tapahtuu pitkälti työssä, Collin sanoo.

Lisätietoa: Eettinen henkilöstöjohtaminen luovan toiminnan tukijana kasvuyrityksissä (HeRMo) -tutkimuksessa löydettiin useita keinoja, jotka tukevat työntekijöiden luovuutta ja itseohjautuvuutta.