Marja Putkiston mukaan nykymaailmassa on helpompi selviytyä, kun toimii ryhdikkäänä, ketteränä ja tasapainossa – niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Marja Putkiston mukaan nykymaailmassa on helpompi selviytyä, kun toimii ryhdikkäänä, ketteränä ja tasapainossa – niin fyysisesti kuin psyykkisesti.

Työhyvinvointi

• 19.11.2018

Marja Putkiston Finnmotion nostaa työelämän ryhtiin

Työelämän ryhtikoulu lupaa pysäyttää psykofyysisen ryhtieroosion sekä kohentaa hyvinvointia ja toimintakykyä. Ohjelma kehollistaa johdon strategiaa, mistä on erityisesti hyötyä muutosprosesseissa.

Finnmotion – mind, body, sisu. Marja Putkiston työelämän ryhtikoulun logo kiteyttää mielen ja kehon ykseyden – ja terästää sitä suomalaisella sisulla, modernisti ja tasapainoisesti tulkittuna.

Putkisto on kehonhallinnan uranuurtaja ja kansainvälisesti tunnustetun kehonhallintamenetelmän kehittäjä. Method Putkisto on tapa ajatella kehonhuoltoa ja -hallintaa koko elämän perustana.

Nyt Putkistolla on uutena missionaan innovatiivinen työhyvinvoinnin palvelukokonaisuus Finnmotion, joka perustuu erityisesti ryhtiä ja liikkumisen vapautta kehittävään Method Putkisto Body up -menetelmään.

– Haluan haastaa Suomen yritykset ja organisaatiot nostamaan itsensä ja ryhdistäytymään. Finnmotion on kokonaisvaltainen ratkaisumalli hyvinvointiin ja vireyteen, tuottavuuteen sekä kilpailu- ja muutoskykyyn, Putkisto sanoo.

Palvelua on muotoiltu Työsuojelurahaston tuotteistusmäärärahan tuella. Nyt Business Finland rahoittaa sen edelleen kehittämistä ja kansainvälistämistä.

Vastaisku ryhtieroosion ydinsyille

Onko sinulla someniska? Jumittaako selkäsi? Missä kunnossa tasapainosi on: pystytkö seisomaan yhdellä jalalla silmät kiinni ja laskemaan kymmeneen?

Digimaailmassa fyysinen jämähtäminen alkaa varhain, kun jo kaksivuotiaiden silmät ovat lukkiutuneet älynäyttöön. Putkisto osaa nähdä yhdellä katseella staattisuuden seuraukset. Hän puhuu ryhtieroosiosta, joka kattaa fyysisen ja psyykkisen eroosion.

– Luontaiset liikesuunnat hiipuvat, ja heikentyneen aistijärjestelmän kautta motoriikka alkaa hiljalleen rappeutua, mikä laskee koko kehon toimintakykyä ja vaikuttaa tietenkin myös mieleen, Putkisto kuvailee.

Seurauksena on kipuja, jaksamattomuutta ja uupumusta, työmotivaation vähenemistä, aloitekyvyttömyyttä ja vuorovaikutustaitojen heikkenemistä – sekä sairauspoissaoloja. Usein tämän taakan alla on kuitenkin työntekijä, joka haluaa tehdä työnsä hyvin.

Putkiston mukaan ryhtieroosio ei korjaannu puhumalla eikä edes kuntosalilla. Finnmotion iskee suoraan ryhtieroosion ydinsyihin: se ehkäisee ennalta, vähentää ja jopa poistaa haittaavat oireet.

– Finnmotion on kehittyvä prosessi, fyysinen ja emotionaalinen itsehoitojärjestelmä, Marja Putkisto sanoo.

– Finnmotion on kehittyvä prosessi, fyysinen ja emotionaalinen itsehoitojärjestelmä, Marja Putkisto sanoo.

Ryhdin huolto uudeksi rutiiniksi

Putkisto haluaa modernisoida ryhdin käsitteen. Ryhti on paljon enemmän kuin pystyasento: parhaimmillaan se on dynaaminen ja ketterä tapa kantaa kehoa rennosti, joustavasti ja tasapainoisesti. Hyvässä ryhdissä keho on sekä vahva että herkkä.

– Ryhdin dynaamisin muoto ovat inhimillistä vuorovaikutusta edistävät käytöstavat. Englannin kielen herrasmiestä tarkoittava sana gentleman, lempeä mies, kuvastaa hyvin tilannetajuisen ja empaattisen käytöksen luonnetta.

Finnmotionin yksinkertaiset perusliikkeet palauttavat kehon normaalit liikeketjut. Ne tehdään työpaikalla työnteon lomassa. Aikaa kuluu vain joitakin minuutteja päivittäin. Työpäivän päätteeksi työntekijä on paremmassa ryhdissä kuin alussa.

– Kyseessä on parhaimmillaan jatkuva ja kehittyvä prosessi, fyysinen ja emotionaalinen itsehoitojärjestelmä, jossa työntekijä saa ryhdin huollosta uuden työkalun itselleen. Ryhdin huollosta tulee vähitellen sisäistynyt rutiini, kuten veden juomisesta, Putkisto kertoo.

Palvelukokonaisuus tarjoaa erilaisia ohjelmia, joissa on kuuden viikon aktiivi- ja kuuden viikon siirtymävaiheet. Ohjelmat räätälöidään sopiviksi kuhunkin organisaatioon. Tulokset ovat todennettavissa ryhdin, tasapainon, ketteryyden ja työilmapiirin kehittymisensä.

Opastajina ovat koulutetut ryhtienkelit, ja organisaation on mahdollista kouluttaa oma, lisensoitu ryhtienkeli.

Ryhdin huoltoon kuluu vain joitakin minuutteja päivittäin.

Kehollisuudessa strategia todeksi

Putkiston mukaan ryhti kuvaa myös asennetta: ryhdikäs kohtaa (työ)elämän haasteet ja muut ihmiset pää pystyssä, silmästä silmään.

Finnmotion sopii mille tahansa alalle ja parhaiten organisaatioihin, jotka elävät muutosmylläkkää. Muutos on pysyvää, ja Putkisto sanoo, että vain innovatiiviset ja uusiutumiskykyiset organisaatiot selviytyvät. Hänen mukaansa jo yhdenkin tavan muuttamisella voi olla suuria vaikutuksia ryhtiin, tasapainoon, ketteryyteen sekä vuorovaikutustaitoihin – ja muutoshalukkuuteen.

– Muutosvastarinnan näen voimavarastona. Kun vastarintaa oppii purkamaan ja suuntaamaan, energiaa vapautuu uuteen.

Yleensä työhyvinvointi ja hallinto toimivat erillisinä. Finnmotion toteutetaan johto edellä, mikä on uutta. Työdynamiikan uudistaminen ja organisaation arvojen kehollistaminen toimivat johdon strategisena työkaluna.

Ryhdikäs kohtaa muuttuvan työelämän haasteet pää pystyssä.

Uudistuminen lähtee jokaisesta itsestään

Finnmotionia on pilotoitu Isossa-Britanniassa ja Suomessa, jossa sitä on kokeillut Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Trafi käy läpi vuoden 2019 alusta toteutuvaa liikenteen ja viestinnän alan virastojen yhdistämismuutosta.

– Ryhdyimme arvojemme mukaisesti rohkeasti yhdessä kokeiluun. Ihminen on kokonaisvaltainen paketti, ja lähdimme uteliaasti tutkimaan, mitä tämä voisi tuoda mukanaan yksilön ja koko organisaation tasolla. Halusimme tietää, mitä muuta muutostilanteessa voidaan huomioida kuin perinteinen muutoskouluttaminen. Muutoshan tulee ulkopäin, mutta uudistuminen lähtee jokaisesta itsestään, Trafissa ryhtikoulua luotsannut toimialajohtaja Olli Lindroos kertoo.

Ensimmäisessä ryhmässä oli 16 työntekijää vapaaehtoispohjalta, ja toisessa viraston ylintä johtoa.

– Finnmotion ei todellakaan ole perinteistä jumppaa tai selänhuoltoa vaan siinä on paljon monenlaisia ulottuvuuksia. Liikkeitä tuotiin työn päivittäiseen arkeen: mitä voi tehdä, kun hakee kahvia, mitä voi tehdä työmatkalla.

Lindroos kertoo, että hänellä itsellään heräsi tietoisuus kehollisuudesta. Työntekijät raportoivat muun muassa paremmasta työtehosta ja keskittymisestä. Valokuvissa ennen ja jälkeen oli havaittavissa ryhdin paranemista.

– Kokeilu oli ilman muuta mielenkiintoinen kokemus. Me ihmiset olemme erilaisia, ja joillekin kehollisuus voi olla toimiva tapa tehdä muutosta todeksi.

Lisätietoa Työsuojelurahaston verkkosivuilta (hanke 117170).