Tampereen yliopiston tutkija Laura Peutere toteaa Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian käytön painottuvan jo ennestään paremmassa työmarkkina-asemassa oleville, korkeasti koulutetuille ja naisille. Tampereen yliopiston tutkija Laura Peutere toteaa Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian käytön painottuvan jo ennestään paremmassa työmarkkina-asemassa oleville, korkeasti koulutetuille ja naisille.

Työterveys

• 10.08.2020

Mielen­terveyden häiriö uhkaa monen työkykyä – osa saa apua kuntoutus­psykoterapiasta

Yhä useampi sairauspoissaolo tai työkyvyttömyyseläke johtuu mielenterveysongelmasta. Tuoreen tutkimuksen mukaan kuntoutuspsykoterapia näyttää vaikuttavan positiivisesti työkykyyn ja työmarkkinakiinnittymiseen – mutta tuettuun terapiaan valikoituvat hakijat, joilla on jo ennestään parempi työmarkkina-asema.

Kuntoutuspsykoterapian käyttäjien määrä on kaksinkertaistunut Suomessa 2010-luvulla. Vuonna 2018 Kela korvasi jo liki 44 000 hakijan psykoterapian kustannuksia.

Tutkija Laura Peutere Tampereen yliopistosta selvitti yhdessä Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen erikoistutkija Terhi Ravaskan ja Tampereen yliopiston työterveyden dosentti Pekka Virtasen kanssa kuntoutuspsykoterapian vaikutusta työmarkkinakiinnittymiseen, työkykyyn ja opintomenestykseen. Tutkimushanke oli Työsuojelurahaston tukema.

Peutere korostaa mielenterveyden häiriöiden aiheuttavan yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia esimerkiksi sairauspoissaolojen, lääkekorvausten, ennenaikaisten eläköitymisten ja hoitokustannusten takia.

Kelalta voi Suomessa saada tukea kuntoutuspsykoterapiaan, mikäli mielenterveyden häiriö uhkaa työ- tai opiskelukykyä.

Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia.

”Mielenterveyden häiriöiden hoito on todella tärkeää niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Psykoterapialla pyritään lieventämään oireita, parantamaan toimintakykyä ja lisäämään ihmisen valmiuksia kohdata ongelmia”, Peutere kertoo.

Suurin osa kuntoutuspsykoterapian hakijoista on naisia

Peutereen, Ravaskan ja Virtasen toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin Kelalta kuntoutuspsykoterapiatukea hakeneiden ihmisten taustoja, ja niin myönteisen kuin kielteisen tukipäätöksen saaneiden henkilöiden työmarkkinakiinnittymistä ja työkykyä viiden vuoden seurantajaksossa.

Selvisi, että yli 75 % Kelan kuntoutuspsykoterapian hakijoista oli naisia. Yksittäisistä ammateista asiantuntijat, erityisasiantuntijat ja palvelu- ja myyntityöntekijät olivat suurimpia terapiaa hakeneita ammattiryhmiä. Hakijat työskentelivät yleisesti esimerkiksi terveys- ja sosiaalialoilla ja koulutuksessa.

”Hakijoista lähes puolella oli vähintään alempi korkeakoulututkinto. Opiskelevista hakijoista valtaosa oli korkea-asteen koulutuksessa”, Peutere kertoo.

Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin Kelan ja Tilastokeskuksen rekistereistä. Rekisteritiedot kattoivat tutkijoiden tekemien rajausten jälkeen noin 25 500 henkilöä.

Kaikki tiedot oli suojattu Tilastokeskuksen toimesta ja tutkijat pääsivät rekistereihin käsiksi ainoastaan suojatun etäyhteyden kautta. Näin varmistettiin kaikkien aineistoissa mukana olleiden henkilöiden tietosuoja.

”Rekisteritietojen käyttö mahdollisti kuntoutuspsykoterapian tavoitteiden näkökulmasta relevanttien tekijöiden – esimerkiksi työ- ja työttömyyskuukausien, ansiotulojen, työkyvyttömyyseläkkeiden, sairauspäivien ja psyykenlääkeostojen – tarkastelua ehdottoman anonyymisti”, Peutere tähdentää.

Hän myös huomauttaa, että rekisteritietojen vahvuutena on se, että niissä on vähemmän mittausvirhettä kuin kyselyin kerätyissä aineistoissa.

 2010-luvulla kuntoutuspsykoterapian käyttäjien määrä on kaksinkertaistunut Suomessa, kertoo Tampereen yliopiston tutkija Laura Peutere.

2010-luvulla kuntoutuspsykoterapian käyttäjien määrä on kaksinkertaistunut Suomessa, kertoo Tampereen yliopiston tutkija Laura Peutere.

Myöntävän ja hylkäävän tukipäätöksen saaneiden taustoissa oli suuria eroja

Tutkimus osoitti, että Kelalta myöntävän kuntoutuspäätöksen saaneilla on hylkäyksen saaneita vahvempi työmarkkinakiinnittyminen ja parempi työkyky sekä ennen kuntoutukseen hakemista että viisi vuotta sen jälkeen.

”Myöntävän päätöksen saaneiden ihmisten työmarkkinakiinnittyminen pysyi vakaana jo ensimmäisistä seurantavuosista alkaen. Tämä viittaisi siihen, että kuntoutuspsykoterapia itse asiassa tukee työkykyä jo prosessin aikana”, Peutere kertoo.

Terapian saaminen painottuu kuitenkin tutkijoiden mukaan jo ennestään paremmassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille.

Tutkijat yllätyivät siitä, että myöntävän ja hylkäävän tukipäätöksen saaneiden taustoissa oli suuria eroja.

”Hylkäyksen saaneista suurempi osa oli työkyvyttömyyseläkkeellä tai työttömänä ja pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Psykoterapiaan päässeet olivat keskimäärin paremmin koulutettuja ja paremmassa työmarkkina-asemassa”, Peutere kuvailee.

Peutereen mukaan myönteisen kuntoutuspäätöksen saivat todennäköisimmin naiset, alle 26-vuotiaat, korkeakoulutetut ja hakuhetkellä töissä käyvät henkilöt.

Tarkempi analyysi työn alla

Peutereen, Ravaskan ja Virtasen tutkimus rajattiin vuosina 2009-2012 jätettyihin hakemuksiin, sillä tutkijat halusivat hyödyntää tutkimusasetelmassaan vuoden 2011 lakimuutosta.

”Ennen vuotta 2011 kuntoutusmuoto oli harkinnanvaraista ja perustui ennalta päätettyyn määrärahaan. Tuolloin tuen ulkopuolelle jäi monia hakijoita yksinkertaisesti siksi, että määrärahat loppuivat. Vuodesta 2011 lähtien tukea on voitu jakaa kaikille kriteerit täyttäville hakijoille”, Peutere sanoo.

Vuonna 2009 hylkäävän päätöksen sai 20,5 prosenttia uusista hakijoista. Vuonna 2012 enää 9 prosenttia uusista hakijoista sai hylkäävän päätöksen.

Tutkijakolmikko työstää parhaillaan samasta rekisteriaineistosta jatkotutkimusta, jossa tarkastellaan kausaalisia vaikutuksia työmarkkinakiinnittymisen taustalla.

Ennen lakimuutosta hylkäävän tukipäätöksen sai myös moni sellainen hakija, joka olisi täyttänyt kuntoutuspsykoterapian saamisen kriteerit.

Jatkotutkimuksessa tullaan tarkastelemaan kausaalisia vaikutuksia työmarkkinakiinnittymisen taustalla.

”Vertaamme jatkotutkimuksessa heidän työmarkkinakiinnittymistään taustaltaan samankaltaisiin ihmisiin, jotka saivat myönteisen tukipäätöksen. Näin pystymme paremmin todentamaan, millainen vaikutus itse kuntoutuspsykoterapialla oli työmarkkinakiinnittymiseen”, Peutere kertoo.

Jatkotutkimus on vielä vertaisarvioimatta, mutta alustavien tulosten perusteella näyttäisi siltä, että kuntoutuspsykoterapia itsessään edistää työkykyä ja työllisyyttä.

”Psykoterapian saatavuuden kehittäminen ylipäätään voisi siten olla keskeistä myös työllisyyden kannalta”, Peutere pohtii.

Lisätietoa: Kuntoutuspsykoterapian vaikutus työmarkkinakiinnittymiseen, työkykyyn ja opintomenestykseen.