Millainen yritys – sellainen työterveys

Työterveyshuollossa olennaisinta on saada ihmiset pysymään työssä hyvinvoivina ja työkykyisinä. Anne Lamminpää painottaa, että organisaatiolle sopivimman työterveyshuollon ostaminen edellyttää valveutuneisuutta.

– Monelle yritykselle on tärkeää, että työntekijä saa hyvän sairaanhoidon, mutta se ei silti ole työterveyshuollon pääasia. Keskeistä on työnantajalle tekemättömän työn hallinta eli saada sairauspoissaolot, tapaturmakulut ja eläkkeiden maksuluokat vähiin.

Lamminpää katsoo työterveyshuoltoa aitiopaikalta, monipuolisen työkokemuksensa turvin. Kuluvan vuoden alussa hän aloitti Terveystalossa työterveyden palvelujohtajana ja suurasiakaslääkärinä.

Hän asemoi, että työterveyshuolto tukee hyvin julkista terveydenhuoltoa. Kustannustehokkuus suuntaa työterveyttä ehkäisevään suuntaan.

– Kun työterveyshuolto tuntee työntekijän työn, työolot ja sairaudet, pystytään varhain ottamaan huomioon oireilevat sekä pitkään tai toistuvasti sairauslomalla olevat. Se on kaikkien – työntekijän, yrityksen ja yhteiskunnan – etu.

”Keskeistä on tekemättömän työn hallinta.”

Töitä osaksi aikaa tai muokaten

Anne Lamminpää väitteli lääketieteen tohtoriksi 1993 epidemiologiasta, erityisesti lasten alkoholimyrkytyksistä. Hän erikoistui 1994 työterveyshuoltoon, jossa toimi sekä julkisella että yksityisellä sektorilla vuoteen 2000.

Lamminpää katsoo, että hänen lääkäriuransa aikana varsinkin työhön paluuta tukevat kuntoutuskeinot ovat selvästi parantuneet. Hän mainitsee hyviksi keinoiksi työkokeilut ja osa(sairaus)päivärahan. Ne toimivat parhaimmin, kun työterveyshuolto toimii hyvässä yhteistyössä työnantajan ja erikoissairaanhoidon kanssa.
Osa-aikatöiden lisäksi toinen pääkeino on mukautettu työ.

– Kun arvioimme Terveystalossa potilaan kanssa sairauspoissaoloa, harkitsemme, sopisiko hän korvaavaan työhön, jos organisaatiossa on tästä käytännöstä sovittu. Tätä ehdotamme lähiesimiehelle joskus jo vastaanotolta soittamalla, Lamminpää kertoo.

Tällaisten työterveyshuollon hyvien käytäntöjen Lamminpää toivoo leviävän kaikkeen terveydenhuoltoon.

Työhön kuntoutus korostuu

Kuntoutuksen pitäisi olla tavoitteellista ja moniammatillista. Lamminpää sanoo, että kuntoutuksessa pyritään palauttamaan työ- ja toimintakykyä tai ainakin hidastamaan niiden heikkenemistä. Häntä huolettaa kuntoutuksen tulevaisuus, kun Kelan kuntoutusrahoitusta on karsittu.

– Varsinkin työeläkelaitokset ja tapaturmavakuuttajat haluavat ja mahdollistavat aiempaa enemmän ammatillista kuntoutusta. Tapaturmissa painottuu hoitoketjujen pituus. Olennaista on saada työntekijä hoitoon ja työkuntoon nopeasti. Uskon, että kuntoutuksen merkitys työterveydessä korostuu entisestään.

Lamminpää arvostaa sitä, että kuntoutuksen vaikuttavuutta esimerkiksi työkykyyn osataan jo arvioida – ja työnantaja osaa kysyä näitä arvioita.

Lamminpään mukaan nyt korostuu työterveyshuollon osuus työikäisten varhaiskuntouttajana. Asioihin pitää puuttua silloin, kun nähdään oireita, jotka häiritsevät työssä selviämistä.

– Ammatillisessa kuntoutuksessa työkokeilut ovat hittituotteita. Ja luonnollisesti osatyökyvyttömyyseläke on parempi kuin täysi työkyvyttömyyseläke.