Mittarit

• 23.04.2015

Mittarit johdonmukaisiksi

Monet organisaatiot mittaavat laajasti suorituskykyään, mutta mittaustuloksia hyödynnetään suppeasti. Mittareiden parempi hallinta voisi kohentaa tuottavuutta merkittävästi.

Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY) kehitetään organisaatioiden suorituskyvyn mittaamista johtamisen avuksi. Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen kertoo, että aluksi analysoitiin mittaamisen kypsyyttä. Internetkyselyyn vastasi lähes 300 esimiestä tai mittaamisen asiantuntijaa yli 100 organisaatiosta.

Jääskeläinen kuvaa kyselyä neliportaiseksi kypsyysanalyysiksi. Esimerkiksi resurssien jakamisessa nollatason kuvaus tarkoittaa, että asiaa ei seurata mittareilla. Paras taso taas näyttää, että esimerkiksi budjetista päätetään mittaustiedon perusteella. Väliportaina olisivat näiden väliin jäävät käytännöt resurssien jakamisesta.

”Kypsyystasot antavat suuntaviivoja siitä, mihin kehittämisessä pitäisi tähdätä”, Jääskeläinen jäsentää.

Kypsyysanalyysi paljasti laajan epäluottamuksen tietojärjestelmiin. Yli kolmasosa henkilöstöstä oli tyytymätön sekä organisaationsa mittausjärjestelmiin että mittaustiedon käyttöön.

Jääskeläinen selittää epäluottamusta sillä, että organisaation suorituskyvyn mittaamisen perusteita ei vieläkään oteta riittävästi huomioon. Näitä perusteita ovat käyttöperiaatteiden ja mittariston syy- ja seuraussuhteiden määrittelyt.

Neljä viidestä vastaajasta sanoi päättäjien luottavan mittaustuloksiin, mutta 15 prosenttia henkilöstöstä koki mittaamisen vain rasitteeksi.

Mittausähkystä selvyyteen

TTY:n tutkijakaksikko selvittää kolmea tapausta, joissa on kerätty mittaustietoa jopa ähkyyn asti. Nämä organisaatiot haluavat saada mittarinsa hallintaan, johtamisen tueksi.

”Vaikka paljon puhutaan, että mittaamisen pitää tukea esimerkiksi päätöksentekoa, kukaan ei osaa sanoa, mitä se tarkoittaa. Auttaako mittaustieto valitsemaan parhaan vaihtoehdon? Vai tunnistetaanko mittaustiedosta vaihtoehtoisia toimintatapoja?” Jääskeläinen pohtii.

Tapaustutkimukset tehdään Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksessa ja Starassa eli rakentamispalveluissa sekä Kouvolan kaupungilla.

Jääskeläinen lupaa, että vuoden 2014 lopulla saadaan lopputulokseksi ohjeistava dokumentti. Siitä pyritään saamaan mahdollisimman yleispätevä. Tähtäimessä ovat ratkaisut ja hyvät käytännöt, jotka toimisivat eri toimialoilla ja erikokoisissa organisaatioissa.

Mittari on vain renki

Kypsyysmalli antaa raamit johtamisen kehittämiselle, mutta tutkijat pyrkivät syvemmälle. He jatkavat mittaritutkimusta haastattelemalla organisaatioiden johtoa. Haastatteluilla selvitetään johtamisen käytäntöjä, mikä auttaa jäsentämään mittaustietoa entistä paremmin.

Haastatteluissa pitäisi selvitä, onko mittauksista todellista hyötyä johtamisessa. Myös mittaamisesta voi löytyä puutteita.

”Ehkä mittareihin liitetty johtaminen jääkin vain kaavioiksi ja malleiksi? Tai mittaustieto ei tule johdon käyttöön vaan jää tietojärjestelmän uumeniin?” Jääskeläinen aprikoi.

Jääskeläinen aavistaa, että mittaamisessa on vielä kosolti parannettavaa. Hän painottaa, että mittausratkaisulla ei pystytä ulkoistamaan johtamisen ongelmia. Mittaaminen tarvitsee aina tulkinnan, ja johtajan kyvyt punnitaan tietojen yhdistelyssä.

Tampereen teknillinen yliopisto, teollisuustalouden laitos: Johdon mittarit hallintaan. Tutkimus- ja kehityshanke.