Moniäänisyys on muutoksessa rikkaus

Tutkimushankkeella on hauska nimi, MURO. Se on lyhenne sanoista muutosvastarinta resurssina uudistuvissa organisaatioissa. MURO-hankkeessa luotiin välineitä muutostilanteissa syntyvän kitkan hyödyntämiseksi uudistusten läpiviennissä.

Työsuojelurahaston tukema MURO-tutkimushanke toteutettiin Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksella. Tutkijoina toimivat Tuomo Eloranta, Outi Vanharanta ja professori Matti Vartiainen. Tutkimuksen kohdeorganisaationa oli Neste Oyj:n T&K-yksikkö, jossa työskentelee noin 250 henkilöä.

Ajatus vastarannan kiiskistä kannattaa unohtaa

Puolustavat ja vastustavat näkökannat ovat Elorannan ja Vanharannan mukaan luonnollinen osa organisaatioiden muutospuhetta, mutta vastustavat kannanotot voivat helposti jäädä piiloon organisaation arjessa.

Eriävät mielipiteet saatetaan ohittaa tyystin organisaation viestinnässä – ja muutosvastarinnan vähentäminen voidaan jopa nähdä yhtenä muutosjohtamisen ydintehtävänä. Eloranta ja Vanharanta haastavat tämän näkemyksen.

– Usein kuulee todettavan, että ainahan joku valittaa, eikä muutosvastarinnasta kannata välittää. Tällaisessa lähestymistavassa on riskinä arvokkaiden näkökulmien sivuuttaminen, Vanharanta huomauttaa.

Muutosvastarinnan vähentäminen voidaan jopa nähdä yhtenä muutosjohtamisen ydintehtävänä.

– Minusta ei ole alkuunkaan tarpeen viljellä ajatusta muutosvastarinnasta. On vain erilaisia kokemuksia ja lähtökohtia ymmärtää muutosta. Niitä kaikkia kannattaa kuunnella. Näin saadaan muutokseen syötettä erilaisista mielipiteistä, Vanharanta jatkaa.

Tutkijat huomauttavat, että kaikki näkökannat kannattaa ottaa osaksi muutoskeskustelua senkin vuoksi, että ne vaikuttavat joka tapauksessa tapaan, jolla yksilöt reagoivat muutokseen.

Erilaisista mielipiteistä voi myös saada arvokkaita näkemyksiä muutoksen suunnitteluun ja edistämiseen. Lisäksi niiden kuuleminen auttaa purkamaan tarpeettomia jännitteitä.

– Muutos on aina moniäänistä. Kritiikkiä on turha yrittää kitkeä, se voi olla uudistuksessa voimavara, Eloranta kiteyttää.

– Erilaiset näkemykset ovat myös hyvä sensori sille, kuinka mielekäs muutossuunnitelma on. Jos kaikkia mielipiteitä ei kuulla, ihmiset hermostuvat – ja organisaatiossa saatetaan runnoa läpi muutos, joka ei ollut hyvä idea, Eloranta lisää.

Väittämätyöpajassa voi luoda yhteistä ymmärrystä

Moniäänisyyden hyödyntäminen muutoksen voimavarana edellyttää organisaatiolta avointa suhtautumista kritiikkiin.

MURO-hankkeen aikana tunnistettiin ja kehitettiin erilaisia lähestymistapoja keskustelun luomiseen. Tutkijoiden oma suosikki on nimeltään väittämätyöpaja.

Väittämätyöpajaa voi helposti soveltaa monenlaisissa organisaatioissa. Pienryhmissä toteutetuissa työpajoissa tutkitaan erilaisia muutosta koskevia väittämiä. Keskustelussa ei pyritä yhteisymmärrykseen, vaan erilaisten näkökulmien jakamiseen. Jokainen kannanotto on yhtä arvokas.

MURO-hankkeen aikana Neste Oyj:n T&K-yksikössä järjestetyissä väittämätyöpajoissa syntyi avointa ja kannustavaa keskustelua.

Työpajoissa nousi esiin konkreettisia ruohonjuuritason haasteita, joihin pystyttiin heti pohtimaan ratkaisuja.

– Väittämätyöpajoista tuli todella positiivista palautetta. Keskusteluja seuratessa meille tutkijoille välittyi, kuinka ihmiset pyrkivät asettumaan toisten asemaan, olivat aidosti kiinnostuneita ja oppimista tapahtui, Vanharanta sanoo.

– Tutkijoina jopa yllätyimme siitä, kuinka hyvin väittämätyöpaja toimi. Väittämätyöpajoissa nousi esiin konkreettisia muutokseen liittyviä ruohonjuuritason haasteita, joihin pystyttiin heti pohtimaan ratkaisuja. Tämä toimi syötteenä muutoshankkeen kehittämiseen eri osapuolia paremmin palvelevaksi, Eloranta toteaa.

Eloranta ja Vanharanta tähdentävät, että vaikka väittämätyöpajat tai muut keinot avata keskusteluyhteyttä eivät kokonaan poista eri näkökulmien välisiä ristiriitoja, auttavat ne luomaan yhteistä ymmärrystä muutokseen liittyvistä haasteista ja hyödyistä – mikä on muutoksen sujuvoittamisen kannalta äärimmäisen arvokasta.